Minulla tuli äskettäin 20 vuotta täyteen samassa työpaikassa, kuten olen jo tainnut kertoakin. Luvassa oli merkkipäivälahja. Perinteisesti se on ollut matka nimettyyn kohteeseen, mutta se voisi olla muutakin työnantajan valitsemaa. Verottaja nimittäin edellyttää, ettei lahjaa saa valita itse. Voisin kuitenkin antaa pomolle hyviä vinkkejä. Mutta millaisia? Siinäpä pulma.

Ensin luulin, ettei minulta puutu mitään, mutta sitten toiveita alkoikin pulpahdella pintaan. Lahjalistastani tuli niin järkyttävän pitkä, että tuskin kehtaan laittaa sitä tähän. Ehkä luetteloni voi kuitenkin antaa vihjeitä niille, jotka muuten kyselisivät keskustelupalstoilla, mitä äidille, anopille tai tädille voisi hankkia merkkipäivälahjaksi.

Haluan myös kumota sen käsityksen, ettei tietyssä iässä oleva enää voisi tarvita tai toivoa mitään. Minun ikäpolvessani moni on elänyt varsin köyhän lapsuuden, opiskellut käytännössä täysin velaksi ja sen jälkeen maksanut ensiasuntonsa lainasta 12 prosentin korkoa. Jollakulla voi olla kaikkea, mutta itselläni on yhä asunto- ja remonttilainaa.

Jos esimerkiksi koti on laitettu 20-30 vuotta sitten, tekstiilien uusiminen voi olla jo ihan aiheellista. Kaikki kuluu. Uusi kodintekniikka säästää energiaa ja on monasti myös turvallisempaa kuin vanha - tosin järeää Miele-pesukonettani en kyllä konmarita ennen kuin on pakko.

No niin, pulinat pois ja lista esiin!

Jotakin kaunista kotiin?

Pöytälamppu. Tv-tasolla nököttää tällä hetkellä valaisin, joka on oikeastaan joulukoriste. En ole vain viitsinyt viedä sitä pois, kun sen tilalle ei ole parempaakaan. Jokin simppeli design-valaisin olisi mukava.

Muuto Restore -tarjottimia. Nämä tehdään kierrätyshuovasta. Väreistä dusty green, hiekka ja harmaa ovat mieluisimmat. Vanhat korit, joissa pidän posteja ja muita papereita, joutaisivat polttokelpoiseen jätteeseen.

Laatumatto. Viiden pennin Ikean matto huoneiston paraatipaikalla näyttää jo kahden vuoden kulutuksen jälkeen ikälopulta. Iso, kaunis, laadukas matto maksaa maltaita enkä usko, että tulen koskaan hankkineeksi sellaista omalla rahalla.

Uudet verhot. Nykyiset ovat lähes 20 vuotta vanhat eikä niissä vielä ole koinsyömiä reikiä, mutta kaipaan vaihtelua. Lahjakortti Eurokankaaseen ajaisi asian.

Vaihtopäälliset ruokapöydän tuoleihin. Tarkoittaa käytännössä lahjakorttia verhoilijalle, koska vanhoihin tuoleihin ei saa valmiita päällisiä. Koko on ”väärä”.

Jos sittenkin kodintekniikkaa?

Energiaasäästävä ja hiljainen pakastin. Pieni, vapaasti seisova ja hyllyillä varustettu, kiitos. Voisin kärrätä nykyisen sähkösyöpön takaisin kierrätyskeskukseen. (Paitsi että ei kai kukaan saa haluta lahjaksi PAKASTINTA!)

Kirkasvalolamppu. Pienehkö malli, jonka voisi jättää pöydälle päivän ajaksi eli mielellään himmennettävä.

Ilmastointilaite. Itse en oikeasti halua tätä, koska en usko, että sen asentaminen onnistuisi siististi, mutta olen varma, että härveli olisi mukana monen muun lahjalistalla heti siellä timanttitiaaran jälkeen. Auringonsuojapinnoite etelän ja lännen puoleisiin ikkunoihin olisi ihan jees minullekin.

Robotti-imuri. Tiedätte kyllä, miksi.

Monitoimikone. Edellinen monitoimikone hajosi viitisen vuotta sitten, ja luulin pärjääväni jatkossa sauvasekoittimella. Kalan hienontaminen mureketta varten on sillä aika hankalaa. Ei minulla kyllä ole blenderiäkään.

Kun nyt tuli puheeksi, niin stereoni hajosivat yli 10 vuotta sitten, enkä ole hankkinut mitään tilalle. Minulla on vain radio ja ikivanha kannettava cd-soitin. Kasetit olen heittänyt pois, cd-levyjä ja lp-levyjä vielä löytyy. Minulla ei ole hajuakaan, minkälaisilla välineillä kodeissa nykyään kuunnellaan musiikkia. Puolison mielestä riittää, kun on hyvät kaiuttimet, mutta en ole huomannut, että ne alkaisivat soida itsestään.

Yhtä ja toista muutakin tekisi mieli

Älykello. En harrasta liikuntaa, mutta omaan napaan tuijottaminen kiinnostaa aina. Seuraisin älykellon avulla askeleita ja nukkumista. Oura-sormus ei kuulemma toimi kovin hyvin Android-puhelimen kanssa, muuten olisin halunnut sen. Tämä olisi ihan puhtaasti lelu. Oikeastaan tarvitsisin myös ihan tavallisen rannekellon, josta voisi katsoa aikaa myös öisin.

Puutarhamatka. Mieluiten aika rennolla ohjelmalla kävelyvaikeuksien takia. Vaikka voisi kai sitä makoilla nurmikollakin tai pistäytyä pubissa sillä välin, kun muut matkalaiset koluaisivat päivän neljättä puutarhaa. Kohteena vaikkapa Englanti, Italia tai Hollanti. Keukenhof on edelleen matkatoivelistalla. 

Ruokamatka. Olisi ihanaa laittaa ruokaa jossakin kauniissa ympäristössä ja nauttia herkut oliivi- tai appelsiinpuun alla.  Ruuasta puheen ollen myös lahjakortti Kaskikseen kelpaisi mainiosti.

Hulavanne. Se kuntoiluväline, jonka väitetään kaventavan vyötäröä, kun säännöllisesti pyörittää. 

Kirjoja. Vaikka kaikki syksyn puhutuimmat romaanit. Viihteellisemmältä puolelta tykkään esimerkiksi apteekkari Melchiorista, Flavia de Lucesta ja Mma Ramotswesta. Äänikirjoja en kuuntele.

Neulepuikkosetti. Sellainen, missä on pyöröpuikkojen kaapelit ja päät erikseen. Ei tarvitsisi olla joka koon puikkoja erikseen, kun päitä voisi vaihtaa.

Untuvatakki. Olen käynyt sovittelemassa muhkeita Joutsenen untuvatakkeja, mutta päätynyt ostamaan kevytuntsan muualta. Kokoni on XXL, mieluisin malli Kide ja väri hopeanharmaa.

Vaatelainaamon jäsenyys. Kokeilisin sitä mielelläni, vaikka luulen, että lainaamossa on liian vähän tarpeeksi isoja vaatteita. Minun olisi tosin lähes mahdotonta päästä joka viikko uusimaan lainojani, joten ehkä ei sittenkään.

Minkä tahansa vaatekaupan lahjakortti kelpaa aina. Vaatteethan ovat ei-niin-salainen paheeni. 

Joudun toteuttamaan ensi kesänä pitkäaikaisen unelmani

Melkoinen toiveiden tynnyri, vaikka itse sanonkin. Mihin lopulta päädyttiin? 

Ensin ajattelin mattoa, ja sain luvan valita tietyntyyppisen maton tietystä liikkeestä. Löysin ihastuttavan kasmirkuvioisen, mutta modernin maton, joka olisi sopinut olohuoneeseen kuin nenä päähän. Se ehdittiin kuitenkin myydä nokkani edestä ennen kuin pomo ehti paikalle luottokortteineen. Mikään muu matto ei minulle enää kelvannut, kun olin jo nähnyt sen täydellisen.

Niinpä joudun ensi kesänä toteuttamaan pitkäaikaisen unelmani Hurtigruten-laivamatkasta Bergenistä Tromssaan. Ja minä kun yritin olla omaperäinen ja valita jotakin muuta kuin matkan! Enhän minä edes tykkää matkustelusta vaan viihdyn parhaiten kotona. 

Koetan kestää.

Ylläoleva lista on näin ollen lista tavaroista, joita voisin haluta, mutta joita ilman olen ajatellut jatkossakin tulla toimeen. Vai alkaisinko sittenkin toteuttaa toiveitani yksi kerrallaan ihan omalla rahalla? Aloittaen lopusta? Ääh, ehkä sittenkin vain lyhennän asuntolainaa.

--

Päivän kuvat: Tsinnioita.

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016