Perustin tämän blogin vuonna 2015 kertoakseni ikääntymiseen liittyvistä muutoksista. Olin silloin 55-vuotias ja pelkäsin joutuvani jäämään sairaseläkkeelle kroonistuneen hamstring-syndrooman takia. En pystynyt enää harrastamaan liikuntaa ja olin siitä katkera, koska olin joogannut päivittäin alle kolmikymppisestä saakka ja aloittanut hiljattain myös säännöllisen juoksuharrastuksen nimenomaan pysyäkseni terveenä. Tavoitteenani oli tehdä työni rasittumatta liikaa ja jäädä hyväkuntoisena eläkkeelle.
Se ei toteutunut. Nyt tiedän kuitenkin, ettei tarvitse olla terve eikä hyväkuntoinen ollakseen onnellinen. Jäin kuluneella viikolla eläkkeelle onnellisena.
Fyysinen terveys on yliarvostettua.
Terveys on erittäin tärkeää 75 prosentille suomalaisista, ja ikäisistäni 81 prosenttia pitää sitä erittäin tärkeänä. Ei kuitenkaan tarvitse olla täysin terve voidakseen hyvin. Eikä tarvitse myöskään olla hoikka.
Kun vielä tavoittelin täydellisen terveyden säilyttämistä ja juoksin diabetesperimääni pakoon, painoin noin 65 kiloa ja ajattelin, etten haluaisi koskaan painaa pysyvästi yli 70 kilon. Nyt painoni on vakiintunut noin 85 kiloon, eikä taivas ole pudonnut niskaani. En ole huomannut, että painonnoususta olisi ollut mitään haittaa. Lievä ylipaino on itse asiassa ikääntyvälle ihmiselle suositeltavin paino. Siinä suhteessa kaikki on siis hyvin.
Minulla on verenpainetauti, joka pysyy kurissa yhdellä tabletilla päivässä. Hoitoa ei voi pitää millään mittarilla vaikeana toteuttaa eikä se ole hyvinvoinnin este. Kun keskustelin viimeisen kerran hoidostani työterveyslääkärin kanssa, hän piti täysin mahdollisena, että pystyn luopumaan lääkityksestä, kun työstressi jää pois. Jos paineet laskevat normaalin alarajalle ja alkaa tulla alhaisen verenpaineen oireita kuten huimausta, on ok luopua lääkkeestä, toki seuraten tilannetta mittauksilla.
Syön läpi vuoden antihistamiinia allergisten silmäoireiden takia. Silmäni ovat silti aika usein kipeät ja ne vuotavat helposti, koska minulla on myös perinnöllinen Meibomin rauhasten toimintahäiriö. Silmätipat auttavat hallitsemaan vaivaa eikä tämäkään terveydellinen ongelma heikennä olennaisesti hyvinvointiani.
Eniten haittaa juuri tuo hamstring-syndrooma. Leikkaus ei vienyt vaivaa kokonaan mennessään, vaan takareisijänteeni alkavat painaa iskiashermoja tosi helposti liikunnan yhteydessä ja etenkin sen jälkeen. Joudun säännöstelemään kävelemistä ja istumista huolellisesti ja siltikin särkylääkkeet ovat toimintakykyni kivijalka. Välillä se harmittaa, mutta tulen toimeen. Olen löytänyt tilanteeseeni sopivan liikuntamuodon, puutarhanhoidon. Sitä voi tehdä myös kontaten.
Koska pystyn liikkumaan hyvin vähän kivutta, en tietenkään ole fyysisesti hyvässä kunnossa. Kun hissi on rikki, viidenteen kerrokseen kapuaminen on tuskan takana, mutta pystyn siihen, jos on pakko. Minusta se on tarpeeksi.
Eiköhän melkein jokaiselle eläkeikään asti päässellä ole jotakin pientä kremppaa. Teräsnaiset ja -miehet ovat erikseen. On myös hyvä muistaa, että 20 prosenttia ikäluokasta on jo kuollut.
Tärkeintä on tunne, että kaikki on hyvin.
En siis ole terve enkä hyväkuntoinen, mutta voin hyvin ja olen onnellinen. Odotin viimeistä työpäivää hartaasti ja kun se tuli, tunne oli sanoinkuvaamaton.
Tein täysillä töitä viimeiseen asti, jotta sain kaikki keskeneräiset hankkeet maaliin tai siirretyksi uusille tekijöille. Viimeiseksi päiväksi jäivät enää kiitosviestit tärkeimmille yhteistyökumppaneille sekä tietokoneen, puhelimen ja avaimen luovutus. Työyhteisöllä oli kiireinen viikko, joten lähtöjuhlat olivat lyhyet, mutta kauniit. Juuri sellaiset kuin toivoin.
Olen itse osallistunut työurani aikana luullakseni vain kaksiin eläkkeellelähtöjuhliin. Minusta on ollut sääli, jos pitkän työuran tehnyt työkaveri on liukunut takavasemmalle ja kadonnut ilman kunnollista hyvästelyä. Siksi halusin tehdä toisin. En osannut odottaa, että se olisi niin itkettävän ihanaa.
Yllätti, etten saanut puhettani pidettyä ilman kyyneliä, vaikka olin hionut sitä kuukausikaupalla unettomina öinä. Myös toisten puheet yllättivät. En ollut tullut ajatelleeksi, että minusta voisi tulla se, josta kerrotaan hauskoja juttuja työpaikan illanistujaisissa. Olen antanut tarinoille aihetta, mutta on niissä melkoisesti käytetty värikynääkin, kuten parhaissa jutuissa aina. Tuntui tosi hyvältä kuulla ne jutut. Olisin jäänyt paljosta paitsi, jos olisin lähtenyt ilman läksiäisiä. Jäi tosi hyvä mieli.
Jään virallisesti eläkkeelle vasta huhtikuun alussa, joten en vielä tiedä, millaista eläkkeellä on. Sen verran voin sanoa, että juuri nyt kaikki on hyvin. Paremmin kuin hyvin – loistavasti.
Ainoa hankaluus eläkkeelle jäämisessä on liittynyt digitaaliseen identiteettiin. Uusi tietokone, uusi puhelin ja uusi puhelinnumero ovat yhdistelmä, joka herättää epäilyksiä palveluntarjoajissa ja teettää eläkkeelle siirtyjällä paljon työtä. Voi olla, että palaan tähän vielä.
--
Päivän kuva: Sain kukkia pitkäaikaiselta asiakkaalta.
Olen käynyt useallakin jäsenkorjaajalla. Yhtä lukuunottamatta olen ollut erittäin tyytyväinen hoitoon . Erityisesti yksi hoitaja jolla minulla oli mahdollisuus käydä usein oli erittäin taitava. Hänen käsittelynsä jälkeen oli oikein hyvä olo.789