Eilen oli ensimmäinen kerta tämän blogin aikana, kun kirjoitusta ei syntynyt, vaikka niin ajattelin. Kävin läpi aihelistaani ja silmäilin puolitekoisia postauksia, mutta mikään ei sytyttänyt.
Olen tuskin pitänyt tätä edes mahdollisena. Ettei kirjoittaminen innosta. Että haluan vain katsella kukkakuvia, muistella kesää ja haaveilla valoisammista illoista.
Lukija kertoi pitävänsä tavastani kirjoittaa. Kävin tarkistamassa vanhoista postauksista, miten kirjoitan. Ei auttanut, pahensi vain. Juuri nyt ei sormenpäistä helise pieniä hupaisuuksia vain rannetta heilauttamalla.
Taitaa olla aika ottaa vapaata ja mennä sinne, mistä olen kotoisin. Metsään.
Minulla on hytinä, että jotakin uutta on matkalla minuun päin. Kun pää on tyhjä, ajatukset mahtuvat sisään.
--
Päivän kuvat: Harmaamalvikkeja, akileijoja ja ruusupapuja vanhan maalaistalon pihapiiristä.