Sastamalasta Pirkanmaalta löytyy erinomainen esimerkki siitä, miten menestyvä yritys voi levittää hyvinvointia laajalti ympärilleen. Enkä puhu nyt vain työllistävyydestä tai veronmaksusta, vaan kulttuurisen pääoman vaalimisesta sekä silkasta silmänilosta. Kirsi-Marja ja Jarmo Nieminen ovat tehneet Tyrvään pappilasta yhden paikkakunnan keskipisteistä.

Niemiset kertovat Tyrvään Pappilan verkkosivuilla, että heidän tavoitteenaan on ollut entistää Pappila vanhaan loistoonsa ja tehdä siitä tapahtumatalo, joka yhdistää historiallisen miljöön ja elävän kulttuurin siten, että tilaisuuksien keskiössä on herkullinen ruoka.

Pappilan saleja ja kamareita. Kuvasin pääasiassa yläkerrassa, koska alakerrassa oli paljon ruokailijoita, joita en halunnut häiritä.
Pappilan saleja ja kamareita. Kuvasin pääasiassa yläkerrassa, koska alakerrassa oli paljon ruokailijoita, joita en halunnut häiritä.

Tämä näyttää onnistuneen, sillä Pappila on hieno kokonaisuus. Talo on kunnostettu huolellisesti ja laadusta tinkimättä. Pappilan kussakin salissa ja kamarissa on oma värimaailmansa ja erityinen tunnelmansa.

Olisin voinut vannoa, että kahdessa alakerran huoneessa oli William Morris -tapetit, mutta kun tarkistin asian kotona, havaitsin olleeni väärässä. Pappilan käsinpainetut paperitapetit ovat ruotsalaisen Lim och Handtryckin tuotantoa. Morrisin tyylinen on nimeltään Florian. Paikallisoppaani mukaan Niemiset suosivat lähiseutujen osaajia ja tuottajia aina kun mahdollista, muttei täälläkään sentään ihan kaikkea osata.

Pappilan kunnostuksen mahdollistanut varallisuus on peräisin kaukolämpöventtiileitä valmistavan Vexve Oy:n myynnistä. Pappila on nyt avoinna yleisölle toista kesää. Paikalliset tietävät, että Niemisten kunnostuslistalla seuraavana on kirjamuseo Pukstaavin ja Herra Hakkaraisen talon lähellä Marttilankadulla sijaitseva funkkistalo. Lapsuudessani siinä oli Sastamalan Kumi  -niminen kauppaliike, jossa oli kiinnostava leluosasto.

Pappila on myös musiikin talo. Kesäisin käytössä on amfiteatteri.
Pappila on myös musiikin talo. Kesäisin käytössä on amfiteatteri.

Pappila on tänä kesänä avoinna lähes päivittäin elokuun loppupuolelle asti. Arkisin on lounaalla salaattipöytä ja kaksi pääruokavaihtoehtoa sekä pieni jälkiruoka. Sunnuntaisin katetaan brunssi. Keskiviikkoisin pidetään amfiteatterissa ilmaiskonsertteja. On myös teatteria, kahvikonsertteja, keskiaikaisia pitoja ja teemailtoja.

Pappilan toiminnasta vastaa isäntä Tapio Humalajoki. Ruuan korkean tason takaa keittiömestari Tapio Järvinen, joka käyttää paljon paikallisia raaka-aineita. A la carte -listalla on muun muassa Sastamalan kuhaa, Mouhijärven villasikaa ja köyliöläistä karitsaa. Myös juustot ovat lähijuustoloista. Viinit ovat omaa tuontia Italiasta, Espanjasta ja Unkarista. Keittiömestari Arto Rastas on mies monien teemailtojen tarjoilun takana.

Sastamalassa ei ole ollut ”parempaa” ravintolaa, johon olisi huoletta kehdannut viedä vieraansa tai vaikka vanhempansa syömään. Mutta kun nyt on niin en ihmettele yhtään, että asiakkaita riittää ja että kauempaakin tullaan varta vasten. Ruoka ja miljöö ovat vastustamaton yhdistelmä.

Pappilan istutuksia.
Pappilan istutuksia.

Pappilaa ympäröi laaja, vehreä puutarha, joka varmasti vielä rehevöityy nykyisestä. Niemisten aloittaessa se oli täysin villiintynyt ja talon etupuolelta asfaltoitu. Nyt siellä kasvaa satakunta lajiketta puita, pensaita, perennoja ja köynnöksiä. Pengerretty puutarha kurottaa Pappilan sivulla kohti rantaa ja Pappilanpuistoa, joka on kaupungin hoidossa.

Lajikkeet valittiin ajatellen, mitä pappilan puutarhassa olisi voinut kasvaa 1920-luvulla. Kymmenestä ruusulajikkeesta on juuri nyt parhaimmillaan ihana vaaleanpunainen perinneruusu Maiden’s Blush. Myös tumman violetinpunainen kirkonruusu on yhä kukassa. Kurjenpolvia on useita lajikkeita, ja talon yhdellä seinustalla rehottaa komea harmaamalvakasvusto. Isossa kukkapenkissä korostuu tummanpunainen väriminttu.

Puutarha on myös veistospuisto, jossa on kesän loppuun asti nähtävillä viiden kuvanveistäjän töitä. Ilona Talan peura-aiheinen teos Sunrise jää puutarhaan pysyvästi. Pappilan kivinavetassa on lisäksi esillä Henry Mooren grafiikan näyttely, jonne on vapaa pääsy.

Joni Saarelan veistokset Pohjolan morsian (ylempi kuva) ja Mustaleski.
Joni Saarelan veistokset Pohjolan morsian (ylempi kuva) ja Mustaleski.

Tyrvään Pappila sijaitsee Liekoveden rannalla Suomen ensimmäistä kaksitornista kirkkoa vastapäätä. Välissä on vain Vammaskoski. Pappilan historia on kiinnostava ja dramaattinenkin.

Nykyinen, valkoiseksi rapattu kivipappila on rakennettu sisällissodan aikana poltetun puupappilan paikalle. Sastamalan seudulla käytiin kovia taisteluja vuonna 1918. Tampere oli jo antautunut, kun Satakunnan punakaartin rintamaesikunta asettui Tyrvään pappilaan. Punaiset sijoittivat konekiväärin muun muassa Tyrvään kirkon torniin. Silloisen kirkkoherran Karl Abiel Heikelin poika Jalo Veikko Heikinheimo oli nuori jääkäri, joka johti Karkun ja Tyrvään valtauksessa kahta jalkaväkikomppaniaa. Ennen perääntymistään punaiset tuikkasivat pappilan tuleen. Kerrotaan, että Heikinheimo seisoi kotinsa savuavilla raunioilla, kun kirkon puolelta ammuttu kiväärinluoti haavoitti häntä.

18. huhtikuuta 1918 punaiset tyhjensivät Vammalan kauppalan ja sytyttivät sen talo talolta tuleen. Sanotaan, että kirkkokin olisi poltettu, elleivät paikalliset punaiset olisi estäneet. Vammalan palo oli sisällissodan suurin yksittäistä paikkakuntaa koskenut tuho koko maassa, sillä kauppalan rakennuksista tuhoutui 2/3. Arvokkaat Tyrvään kirkonkirjat säilyivät palossa, koska kirkkoherra oli siirtänyt ne ajoissa turvaan Sammaljoelle.

Tyrvään pukki.
Tyrvään pukki.

Menivätkö Tyrvää, Vammala ja Sastamala äskeisessä sekaisin? Eipä ihme.

Vammaskosken rannoilla on todistetusti ollut asutusta jo 300-luvulla. Sastamalan nimi esiintyi ensimmäisen kerran virallisessa asiakirjassa vuonna 1300. Sastamalan historiallisesta emopitäjästä erkaantui aikanaan Tyrvään kunta, jonka keskustaajamaa kutsuttiin Vammalaksi. Vammalasta tuli ajan myötä itsenäinen kauppala ja sitten kaupunki. Tyrvään kunta (ja Karkun kunta) liitettiin Vammalaan vuonna 1973. Näin silloin ensimmäisen kerran ilotulituksen.

Uusi Sastamalan kaupunki syntyi, kun Vammalaan liitettiin Mouhijärvi ja Äetsä vuoden 2009 alussa. Suodenniemi oli liittynyt Vammalaan jo aikaisemmin, ja Kiikoinen liittyi Sastamalaan 2013. Nykyinen Sastamalan kaupungin alue on lähes sama kuin muinaisen Sastamalan suurpitäjän.

Tyrvää, Vammala ja Sastamala ovat siis joko ihan sama tai vähän eri asia, riippuu, keneltä kysytään ja mistä ajankohdasta puhutaan. Itse synnyin Tyrvään sairaalassa, vaikka syntymäkotikuntani on naapurikunta Punkalaidun (joka ei liittynyt Sastamalaan, vaikka neuvotteluja käytiin). Valtaosan lapsuudestani asuin Tyrväällä, kävin ennen peruskoulu-uudistusta Tyrvään yhteislyseota ja vietin paljon aikaa Tyrvään kirjakaupan kirjakellarissa. Ylioppilaaksi pääsin Vammalan lukiosta, joka oli ihan sama rakennus kuin yhteislyseo, nimi vain oli muuttunut. Sastamala on minusta hyvä ja kaunis kaupungin nimi, mutta sastamalalainen en ole koskaan ollut.

Tyrvää oli ja on tunnettu kutuistaan (eli vuohistaan) ja kutunjuustostaan, joten Tyrvään vaakunassa on kullanvärinen pukki punaisella pohjalla. Pukkiaiheinen tuuliviiri Pappilan terassirakennuksen katolla muistuttanee tästä.

Pappilan puutarha muuttuu rantaa lähestyttäessä saumattomasti Pappilanpuistoksi.
Pappilan puutarha muuttuu rantaa lähestyttäessä saumattomasti Pappilanpuistoksi.

Palataan asiaan. Kivipappila valmistui vuoden 1922 lopulla. Sen ensimmäiset asukkaat olivat marsalkka Mannerheimin esikuntaankin kuulunut lääninrovasti Ludvig Hjalmar Svanberg ja hänen vaimonsa Selma Aline o.s. Hilden lapsineen. Heidän poikansa ottivat nimekseen Rislakki vuonna 1934.  Pappilan Svanberg-huone ja Rislakki-huone ovat saaneet nimensä heistä.

Svanbergin jälkeen Tyrvään kirkkoherraksi tuli Eino Kolari, joka oli paikkakunnalla hyvin pidetty. Hänen jälkeensä pappilaan muutti rippipappini ja uskonnonopettajani, kirkkoherra Timo Kökkö.

Pappiloiden verotus muuttui 1970-luvulla siten, että papit joutuivat maksamaan veroa virka-asunnostaan neliöiden mukaan ikään kuin kyseessä olisi pelkkä yksityisasunto eikä papin työtila ja seurakunnan edustustila. Useimmat papit äänestivät jaloillaan, ja niin teki myös kirkkoherra Kökkö. Vuoden 1980 jälkeen pappilassa ei ole asuttu.

Virasto- ja päiväkerhovuosien jälkeen pappilassa todettiin sisäilmaongelmia vuonna 2012. Lattiat uusittiin, lämpöputket vedettiin pinta-asennuksina seinille ja piha asfaltoitiin. Vuonna 2014 Sastamalan kirkkoneuvosto päätti panna pappilan myyntiin, koska toiminnoille oli remontin aikana löydetty uudet, paremmat tilat.

Ja sitten tulivat Niemiset. Ei voi kuin kiittää.

Kesäkullero.
Kesäkullero.

Pappilan verkkosivut löytyvät täältä.

--

Päivän kuva: Tyrvään Pappilan julkisivu.

P.S. Tämä ei ole maksettu mainos eikä yhteistyöpostaus, mutta sidonnaisuuteni tunnustan: siskoni, leipurimestari ja ammattiopettaja Tarja Hoikka suunnitteli tiimeineen Pappilan nimikkoleivokset, ja Pappilan remontin toteutusta johti siskonmies, rakennusmestari Veli-Pekka Hoikka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016