Jaksaako joku vielä toistaa sitä alkukesän mantraa, että nyt pitää olla kiitollinen, kun helteet kerrankin hellivät? Jos olet yhä sitä mieltä, että takana on kaikkien aikojen ihanin kesä, otetaanpa pieni kertaus:

1. Helteet liittyvät ilmastonmuutokseen.

Meidän pitää muka olla kiitollisia, koska seuraava yhtä ihana kesä tulee säätilastojen mukaan vasta 70 vuoden päästä. No höpö höpö! Hellekesä ei ole sattumaa vaan ilmastonmuutoksen seurausta, ja helleaaltojen todennäköisyys on kaksinkertaistunut entisestä Euroopassa. Se, että viime kesänä oli viileää, ei todista mitään. Tai todistaa se ilmastonmuutoksen, koska äärimmäiset sääilmiöt ja sään vaikea ennustettavuus liittyvät juuri siihen.

Helsingin Sanomien tiedesivujen artikkelissa pohditaan samaa asiaa: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005774771.html

2. Ilmastopakolaiset kolkuttelevat pian oviamme.

Ilmastonmuutos lisää toisaalla kuivuutta, toisaalla tulvia ja myrskyjä. Köyhissä maissa ihmisillä ei ole varaa rakentaa kastelujärjestelmiä eikä tulvasuojauksia. Kun ruokaa ei ole tai koti tuhoutuu, he lähtevät liikkeelle. Valtaosa ilmastopakolaisista jää omaan maahansa tai naapuriin, koska he haluavat palata takaisin kotiin, mutta jos tilanne pahenee entisestään, rikkaat länsimaat alkavat houkutella.

Paljonko ilmastopakolaisia on jo nyt, ei osata sanoa. Kuivuuden arvioidaan kuitenkin vaikuttaneen myös esimerkiksi Syyrian sodan syttymiseen.

Puolisoni perheen ovea ilmastopakolainen kolkutti jo 1960-luvulla. Berberiprinssi omisti aikaisemmin 700 lehmää ja 200 kamelia. Kun Sahel kuivui ja perheellä oli jäljellä enää yksi lehmä ja kaksi vuohta, mies lähti kävellen kohti etelää, jossa oli kuullut olevan vettä. Puolisoni perheen talo Ghanan Accrassa oli aavikon jälkeen ensimmäinen, joten mies pysähtyi heidän ovelleen pyytämään juotavaa ja yösijaa. Hän sai töitä puutarhurina ja pystyi myöhemmin noutamaan myös vaimonsa ja lapsensa Ghanaan. Viisaasta muslimista tuli yksinäiselle pikkupojalle tärkeä esikuva ja kasvattaja.

On harvinainen poikkeus, jos pakolainen löytää töitä ensimmäisen oven takaa. En vastusta ilmastopakolaisten tuloa Suomeen, ja turhaa se olisikin. Kannatan kastelujärjestelmien rahoittamista kuivuuden vaivaamiin maihin sekä puiden istuttamista Saharaan.

Lisätietoja ilmastopakolaisuudesta Yleisradion uutisesta: https://yle.fi/uutiset/3-9463186

3. Meneillään on katovuosi.

Viime vuosituhannella tällaisten kesien ja niiden jälkeisten kylmien talvien aikana kuoli ihmisiä nälkään. Olemme 1800-luvun suurista nälkävuosista selviytyneiden jälkeläisiä melkein jokainen. Energiapihi keho toki vähän lohduttaa, kun sato jää köykäiseksi niin marjametsässä, kotipuutarhassa kuin pelloillakin. Viljaa on tulossa vain puolet normaalista, ja maitotiloilla mietitään lehmien lahtaamista rehupulan takia. Mansikat ja perunat saatiin kyllä varhain pöytään, mutta niidenkin sato on jäämässä tavallista pienemmäksi.

Oma kosketukseni ruoantuottajien arkeen on Livonsaaren osuuspuutarha, jonka satolaatikot ovat olleet tavallista köykäisempiä. Työskentely pellolla on kuulemani mukaan ollut tavallista raskaampaa ja jokaisen satokilon eteen on jouduttu tekemään tavallista enemmän töitä. Nopeakasvuiset salaatit kukkivat ja palavat toisesta päästä ja mätänevät toisesta päästä ennen kuin satoa ehditään korjata. Kukkakaaleja jaettiin osakkaille homehtuneina ja ylikukkineina. Niistä olisi voinut keittää moussea, mutta minulta jäi kyllä keittämättä. Kasteluvesipulan takia satokausi saattaa jäädä normaalia lyhyemmäksi.

Lisätietoja tilanteesta vilja- ja maitotiloilla Ylen uutisesta:  https://yle.fi/uutiset/3-10340306

3. Lämpö tappaa vanhuksia ja sairaita.

Kuolleisuus kasvaa Suomessa heti, kun lämpötila nousee pariksi viikoksi yli 20 asteen, jolloin ei vielä voi puhua edes helteestä, ja se kasvaa eksponentiaalisesti lämpötilan noustessa. Alkukesän hellejaksot ovat vaarallisimpia, koska elimistö ei ole ehtinyt sopeutua lämpötilan nousuun. Ylipäätään me suomalaiset kestämme lämpöä huonommin kuin kuumemmissa maissa asuvat. Siksi on sekä julmaa että hölmöä vaatia, että nyt pitää jokaisen nauttia, kun kerrankin korventaa.

Lämpö on vaarallisinta riskiryhmille, kuten lapsille, vanhuksille ja kroonisesti sairaille, mutta myös hyväkuntoiset urheilijat ja ulkotyöntekijät ovat vaaravyöhykkeellä. Sisätyössä helle heikentää keskittymiskykyä ja tuottavuutta, jos työtila ei ole ilmastoitu.

Itse jouduin lähes vuodepotilaaksi jo ensimmäisellä kesälomaviikolla heinäkuussa. Hamstring-syndroomani aktivoitui kuumuudessa siten, että sain ilkeitä hermokipuja leikkaamattomaan pakaraan. Retket ja tekemiset piti pääosin peruuttaa. Olin pitkään pystynyt elämään melkein ilman särkylääkkeitä, mutta nyt piti jälleen käydä myös Panadoc-purkilla. Aloin jo etsiä kalenterista aikaa leikkaukselle ja pitkälle sairauslomalle, mutta paluu ilmastoituun toimistoon ja helteen hellittäminen ovat onneksi tasoittaneet tilannetta. Ehkä pitää jatkossa tuunata helleviikkoja varten alushousut, joissa on kylmäpakkaukselle sopiva tasku.

Tuli yllätyksenä, että sää vaikuttaa myös jänteisiin ja hermoihin, mutta mitään muutakaan selittävää tekijää en löydä. Sääkalenterini mukaan kärsin helteistä myös sinä kesänä neljä vuotta sitten, kun invalidisoivat pakarakivut alkoivat. Työterveyslääkäri vahvisti havainnon: kuumuus voi tosiaan lietsoa tulehdusta.

Tämän linkin takaa löytyy tiivistelmä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/0b9d5f8d-3562-4e1a-a5cf-9b1be3f550c9/suorat-terveysvaikutukset.html

4. Kuumuus vie yöunet ja estää palautumisen.

Unettomuus vie mehut terveestäkin, ja sairailla se pahentaa kivun tuntemuksia. Nukkumisen kannalta paras lämpötila olisi 17-21 astetta. Kaupungeissa rakennusten kivipinnat ja asfaltti varastoivat lämpöä päivisin ja vapauttavat sitä öisin niin, että lämpötila ei juurikaan laske edes yöllä. 

Tropiikissa asunut anoppini opetti minulle esimerkillään, miten kodin viileys säilytetään. Kun ulkona on lämpimämpää kuin sisällä, ikkunat peitetään kaihtimilla ja mahdollisimman paksuilla verhoilla etenkin auringon puolelta. Kaihtimet avataan ja tuuletus aloitetaan vasta, kun ulkona on viileämpää kuin sisällä. Myös läpiveto viilentää, mutta jos sitä ei saa tehokkaaksi, eristäminen toimii paremmin.

Tänä vuonna meillä oli varotoimistani huolimatta makuuhuoneessa nukkumaan mennessä usein +30 astetta. Ilmastointilaitetta meille ei voi kätevästi asentaa ikkunoiden rakenteen takia, eikä lämpöpumppua saa sijoittaa talon julkisivuun. Tuulettimen ilmavirtaus tuntui iholla mukavalta, mutta laitteen hurina ja avoimesta ikkunasta kuulunut melu pitivät osaltaan hereillä. Kesäpaikkaa meillä ei ole.

Liian kuuma ympäristö estää ruumiinlämmön laskemisen iltaisin, mikä vaikeuttaa nukahtamista. Jos yön aikana hikoiluttaa, hermosto on koko ajan käynnissä ja palautuminen jää vajaaksi. Lämpö rasittaa myös sydäntä, joka joutuu takomaan verta iholle viilentymisen toivossa. Kun sydän ei saa levätä yöllä, se ylikuormittuu.

Eipä ihme, ettei loma virkistänyt. Olin koko ajan väsyksissä, mutta en silti saanut unta. Aloin jo melkein uskoa, että pärjään neljällä tunnilla yössä, kunnes sää viilentyi ja pystyin jälleen nukkumaan normaalisti.

Lisätietoja kuumuuden terveysvaikutuksista Työterveyslaitoksen sivuilta: https://www.ttl.fi/tyopiste/valvottaako-helle-nama-keinot-auttavat-nukkumaan-paremmin/

5. Jos joku muu käy joka talvi Thaimaassa, se ei tarkoita, että minun pitäisi kiittää helteestä.

Emme saa nyt valittaa, koska talvella ruikutamme kylmyydestä ja olemme valmiita maksamaan maltaita pääsystä lämpimään. No, ne ovat kyllä ihan eri ihmisiä, jotka valittavat pakkasesta ja/tai käyvät Thaimaassa joka talvi. Jos matkustan talvella, etsin valoa enkä lämpöä, enkä ole astunut jalallani mihinkään trooppiseen maahan.

Pakkanen on pelkästään pukeutumiskysymys Suomen kaltaisessa maassa, jossa osataan talojen lämmittäminen. Lämpimän sään vaikutuksia sen sijaan ei pysty mitätöimään vähentämällä vaatteita.

En kiitä helteisestä kesäsäästä. Kiitän siitä, että elän yhteiskunnassa, jossa hanasta tulee kylmää vettä ja jossa poliittisista päättäjistä valtaosa ymmärtää, että ilmastonmuutos on totta eikä huhupuhetta. Vielä odotan lisää tekoja lämpenemisen hillitsemiseksi. Eihän meille tarvita Ruotsin kaltaisia maastopaloja, jotta tajuamme, että tilanne on vakava. Eihän?

Tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä löytyy esimerkiksi ilmatieteen laitoksen, Syken ja Aalto-yliopiston kokoamana: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/3d60183b-2544-4080-a61b-b367952e6e63/hillinta.html ja WWF:n versiona: https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/

--

Päivän kuvat: Lämpöstressi teki lopun parvekkeeni kukkaviidakosta. Miljoonakelloihin iskivät kirvat ja keijunmekkoihin ilmeisesti härmä. Kaikki gladioluksen taimet kuolivat pystyyn. Vain yksi niistä kehitti kukkavanan, mutta sekin kuivui. Krassit nuupahtivat ja lakkasivat tekemästä kukkia. Parhaiten selviytyivät muratti, pelargoni ja rosmariini.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016