Englannin maaseudulla on linna joka mutkan takana, mutta entä Suomessa? Eipä paljon, mutta sentään jotakin.

Kankas slott eli Kankaisten kartano Maskussa lähellä Turkua on ”yksi harvoja keskiajalta periytyviä ylemmän aateliston rakennuttamia kivisiä asuinkartanoita ja maamme vanhimpia asuinlinnoja”, kuten Museovirasto asian ilmaisee.

Linna on ollut auki yleisölle tänä kesänä kymmenenä päivänä. Kunakin päivänä kartanon opastetuille kierroksille on otettu korkeintaan 25 henkeä per kierros, yhteensä 75 henkeä. Usein ryhmät ovat olleet pienempiä.Korkeintaan 750 henkeä on siis tänä kesänä nähnyt nämä salit, ellei yksityistilaisuuksia lasketa. Aika harvain herkkua. Vielä ensi viikonloppuna ehtii: 12. ja 13.8. on opastukset kello 12,13 ja 14.

Kartanon omistaa ja sitä ylläpitää Åbo Akademin säätiö. Kivilinna on museona, ja kartanon muihin rakennuksiin on remontoitu juhla- ja kokoustiloja. Niin navetta, vasikkala kuin kanalakin on valjastettu uuteen käyttöön. Niistä on kuvia kartanon verkkosivuilla täällä.

Luulin, että raportoisin ainoastaan linnan puutarhasta kukkakuvien kera, mutta linnan historia osoittautuikin kiinnostavammaksi kuin luulin. Joten tässä pikakatsaus.

Kuution muotoisen linnan rakennutti luultavasti Henrik Klaunpoika Horn 1500-luvulla, mutta kellarin arvellaan olevan vanhempi, 1400-luvulta, jonka alkupuolella kartano muodostettiin. Ruotsissa vartiolinnat rakennettiin tyypillisesti neliömäisiksi, kuten tämäkin.

Linnassa kävi sen loiston päivinä kuninkaallisia vieraita, kuten Kustaa Vaasa juhannuksena 1556 ja Kustaa II Aadolf vuonna 1615. 1600-luvun loppupuolella Ruotsin kuningas peruutti kaikki lahjoituksensa, jolloin Kankaisten kartanokin pilkottiin useaan osaan. 1700-luvun alkupuolella linna oli useita vuosia tyhjillään ja pääsi rapistumaan.

Professori Nils Hasselbom osti linnan vuonna 1756 ja pani toimeeni ison remontin. Huonokuntoinen kolmas kerros purettiin ja julkisivusta tehtiin symmetrinen. Edelleen vain oikeanpuoleinen ulko-ovi toimii, vasen on valeovi. Myös ensimmäisen kerroksen vasemmanpuoleiset ikkunat ovat valeikkunoita.

Linnan toisen kerroksen huoneet ovat edelleen 1700-luvun lopun kustavilaisessa asussa. Salissa, parvekehuoneessa ja isännän makuuhuoneessa on harvinaiset uunit, joiden lasitetut, kuviomaalatut kaakelit ovat Mariebergin tehtaasta Ruotsista. Kaakeleiden koristeellisuus kasvaa huoneesta toiseen. Oma suosikkini on parvekehuoneen kaunis, muttei liian pyntätty kelta-sininen kukkakuvio.

Salin metsästysaiheisesta maalauksesta tiedetään vain, että se on englantilainen. Muotokuvia on salissa, kuten muissakin huoneissa, yllin kyllin. Vallasväen tapoihin kuului, että kun teetettiin muotokuva, niistä teetettiin samalla kopiot sukulaisille. Entisajan Instagram.

Nils Hasselbomin samanniminen poika aateloitiin nimellä Fredensköld. Hän rakastui puutarhurin tyttäreen, Annetteen, jonka johdolla linnaan perustettiin laaja puutarha 1800-luvulla. Oli kasvihuone, yrttipuisto, ranskalainen muotopuutarha linnan edessä ja englantilainen puutarha sen ympärillä. Viiden hehtaarin laajuisessa puistossa kasvaa edelleen monenlaisia havu- ja lehtipuita sekä hedelmäpuita. Kukkaistutuksiakin löytyy muutamia.

Nykyinen omistaja on perustanut uuden hyötypuutarhan kalmilaiseen tyyliin. Pietari Kalmi eli Pehr Kalm oli 1700-luvun Arno Kasvi, jonka luennoille tungeksi väkeä oppimaan vihannesten ja yrttien kasvatusta. Kalmilaisessa puutarhassa on sekä hyötykasveja että kukkia ja hedelmäpuita siistissä, symmetrisessä järjestyksessä.

Kivilinnan takana on viehättävästi rapistunut, keltaseinäinen vanha viinapränni, jonka vierestä kulkee pieni puro. Kellari maastoutuu prännin ja linnan väliseen rinteeseen.

Vuonna 1846 kartano siirtyi Aminoffin suvun omistukseen. Agronomin koulutuksen saanut vapaaherra Carl Fredrik Aminoff kunnosti rakennuksia ja kehitti kartanon maa- ja eläintaloutta. Hän kuitenkin kaatui sisällissodassa 1918, jolloin kartanon peri Claes Aminoff. Hän jatkoi kartanon kehittämistä. Kivilinnan kolmas kerros rakennettiin uudelleen vuonna 1935. Sinne tuli modernit asuintilat perheelle sekä useita vierashuoneita.

Claes Aminoffin eli vanhan kreivin kerrotaan olleen niin määrätietoinen ja charmikaskin, että kun hän iski silmänsä turkulaiseen vapaaherratar Ebba Wredeen, omaa sukua Tollet, tapaus johti itsestään selvästi tämän avioeroon. Claes ja Ebba menivät naimisiin vuonna 1921.

Ebba Tollet-Wrede-Aminoff tallensi nuoresta saakka elämäänsä valokuviin. Hänen kuviaan huvila-, linna- ja parantolaelämästä on esillä kartanon sivurakennuksessa sijaitsevassa kahvilassa.

Vapaaherrattarella eli friarinnalla oli keuhkotauti, jota hän kävi parantelemassa muun muassa Norjassa. Hän menehtyi, kun parin ainoa poika Fredrik oli 16-vuotias. Äidin ja pojan suhde oli ollut läheinen, eikä linnan tunnelma äidin ja vaimon poismenon jälkeen enää palannut ennalleen.

Yksinhuoltajaksi jäänyt vanha kreivi oli ankara kasvattaja. Hän halusi päättää muun muassa pojan naissuhteista ja avioliitosta. Sopiva morsian olisi hänen mielestään ollut Ruotsin prinsessa Margaretha. Kun tämä ei onnistunut, ei nähtävästi kukaan muukaan kelvannut.

Sekä vanha että nuori kreivi harrastivat historiaa ja antiikkiesineiden keräilyä. Huutokaupoissa käytiin Ruotsissa asti. Linnan kalusteet ovatkin suureksi osaksi vanhan kreivin ajalta.

Perinteet eivät kuitenkaan elättäneet. Kartanon kohtaloiksi koituivat peltopinta-alan pieneneminen torpparivapautuksen ja evakkojen asuttamisen myötä sekä lopulta nykyaika.

Nuori kreivi oli koulutukseltaan kemisti ja kasvitieteilijä, luonteeltaan enemmän tutkija ja keksijä kuin maanviljelijä. Hän viljeli purjoa, kukkakaalia ja muita erikoiskasveja, muttei saanut maataloutta kannattamaan. Pankki ei joustanut, vaan ajoi linnan konkurssiin. Åbo Akademin säätiö osti paikan vuonna 1992. Kreivi muutti taloudenhoitajansa kanssa Portugaliin eikä tiettävästi palannut Kankaisiin koskaan.

Linnan mukana tuli sen esinekokoelma. On vaikea sanoa, mitä sieltä puuttuu, mutta siltä näyttää, että kreivi on ottanut mukaansa lähinnä henkilökohtaiset tavaransa. Keittiöön jäi keinuhevonen, jonka kyydissä hän on epäilemättä lapsena laukannut. Kellarissa oli rivi hillopurkkeja, kirjahyllyssä vanhat valokuvat.

Paljon on esillä, mutta paljon jää piiloonkin. Miksei kreivi koskaan mennyt naimisiin, vaikka hänellä tiettävästi oli useita suhteita? Oliko taloudenhoitaja kartanon tosiasiallinen emäntä? Entä kuka oli se puolisoni opiskelutoveri, nuori nainen, joka ajoi maastoautoa ja kertoi asuvansa Kankaisten kartanossa? Kiinnostava oheislukemisto löytyy täältä: Elina Rissasen Turun yliopistossa tekemä pro gradu -työ Paronit aikalaissilmin.

Åbo Akademin säätiössä ilmeisesti ajateltiin, että linnan kolmannessa kerroksessa voisi majoittaa esimerkiksi hääseurueita. Vuoteet on pedattu valmiiksi, mutta niitä ei ole käytetty, koska huoneisiin ei pääse muualta kuin museon läpi. Luottamus yöpyjien rehellisyyteen ei  sittenkään ollut kyllin vahva. Ja ajatelkaa nyt, mitä tuhoa vain yksi tai kaksi ajattelematonta juhlavierasta voisi aiheuttaa museoesineille ja koko rakennukselle.

Mittaamatonta.

--

Päivän kuva: Kankaisten kartano eli Kankas slott sijaitsee Maskussa Turun lähellä.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Maija
Liittynyt15.10.2015

Ooh, kiitos Sara kehuista! Näin kesällä on ollut tavallista enemmän aikaa panostaa myös blogiin. Ei kuvaaminen rasita, mutta se kuvien lataaminen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016