Vuosi 2017 on ollut täynnä muutoksia - tosin mikäpä vuosi ei olisi? Täällä blogissa olen kertonut muun muassa toipumiseni vaiheista, putkiremontista ja vaatehankinnoista. Paljon on jäänyt blogin ulkopuolellekin. Selostamatta jäi esimerkiksi työpaikkani muutto upouusiin, hienoihin tiloihin, mikä tarkoitti samalla siirtymistä omasta työhuoneesta avokonttoriin. Se oli paljon isompi muutos kuin uudet farkut, mutta blogi on aina vain siivu elämästä.

Kokosin tähän vuosikatsaukseen linkit vuoden luetuimpiin blogikirjoituksiin. Samalla kerron, mitä asialle on vuoden mittaan tapahtunut.

1. Leggingsit, joita 55+ voi käyttää julkisella paikalla, 8 600 lukijaa

Tammikuussa julkaistu kirjoitus oli ylivoimaisesti vuoden suosituin. Vaikea sanoa, miksi, vaikka olenkin ollut Kaino-neuleleggingseihini tosi tyytyväinen. Tilasin keväällä vielä kolmannet, Kori-kuvioiset puuvillapöksyt. Ne ovatkin ainoat, jotka ovat pysyneet toistaiseksi ehjinä. Villaa sisältävät neulehousut ovat tosi ihania, mutta ne viettävät paljon aikaa varikolla reikiintymisen takia. Reikiä syntyy etenkin kohtaan, jossa reidet hankaavat toisiaan. Parsinneulalla on ollut ennätyspaljon käyttöä!

 

2. Liikunta ei ole aina hyväksi, olipa vaihdevuodet tai ei, 6 300 lukijaa

Palasin suosikkiaiheeseeni, liikunnan riskeihin, kesäkuussa. Eräässä lehtijutussa väitettiin puolihuolimattomasti, että kaikesta liikunnasta on aina hyötyä kaikille, mikä tietenkin on liioittelua tai muuten vain epätotuus. Liikunta on erinomainen parannuskeino moneen vaivaan niille, jotka ovat saaneet synnyinlahjaksi täydellisesti toimivan kehon. Liikuntaelimistön pienet valuviat tulevat kuitenkin tyypillisesti esiin keski-iässä, vaihdevuosien aikaan, kun vanheneva keho ei enää kestä virheasentojen aiheuttamaa rasitusta. Olen edelleen samaa mieltä ja olen iloinen, että kirjoitus keräsi runsaasti lukijoita.

 

3. Gaalavaatetta etsimässä eli pikkukirjava on uusi musta, 1 500 lukijaa

Tässä helmikuun postauksessa kerroin, miten hankin gaalailtaa varten Anne-Mari Pahkalan suunnitteleman silkkikimonon. Pahkalan pukuja nähtiin useita Linnan juhlissa, huomasitteko? En ole käyttänyt kimonoa niin paljon kuin luulin, koska kokemus osoitti, että se on mekoksi hiukkasen liian lyhyt. Ei ole kiva, kun julkisella paikalla istuessa huomaakin yhtäkkiä, että takapuolen ja istuimen välissä on pelkät sukkahousut eikä mekkoa ollenkaan.

 

4. Näin käyt kampaajalla ilman katastrofia, 1 500 lukijaa

Olen vaihtanut hiusteni väriä ja pituutta useita kertoja elämäni aikana, mutta kampaajasta olen luopunut vain pakon edessä. Joko olen muuttanut paikkakunnalta toiselle tai kampaaja on vaihtanut alaa, jäänyt pitkälle hoitovapaalle tai vastaavaa. Uskon, että vain luottokampaajan kanssa dramaattisetkin muutokset onnistuvat ilman harmaita hiuksia. Viimeisin värinvaihtoni on piakkoin ohi. Tammikuussa aion leikkauttaa viimeisetkin värjätyt latvat pois, ja sitten olen jälleen kokonaan naturelle. Harmaata on ohimoilla, muttei kovin paljon.

 

5. Kotiin jäämisessä ei ole mitään säälittävää, koska koti on tärkeä tyytyväisyyden lähde, 1400 lukijaa

Elokuussa pääsin paasaamaan kodin merkityksestä, kun Helsingin Sanomat julkaisi samasta aiheesta tekemänsä kyselyn tulokset. Olin aivan hukassa keväällä, kun jouduimme asumaan kolme kuukautta väistöasunnossa putkiremontin takia. Muutto takaisin kotiin heinäkuussa oli koko vuoden ihanin tapahtuma, ja koko loma kului kotia järjestellen.

 

6. Hanki uudet prillit - niillä näet nimittäin, 1200 lukijaa

Lokakuussa sain aikaiseksi hankkia uudet silmälasit. Menin päähänpistosta eri optikolle kuin aikaisemmin, ja yllätyin iloisesti, kun sain entistä paljon paremmat moniteholasit. Opin, että optikoihin pätee sama kuin kampaajiin: kun löydät hyvän, älä vaihda. Jos et ole tyytyväinen, älä mene samaan paikkaan uudestaan - paitsi, jos aiot kysyä, mistä kiikastaa. Minä hölmö luulin, että monitehojen kuuluukin olla huonot.

 

7. Seitsemän syytä välttää mustaa, 1100 lukijaa

Mustat vaatteet jakavat suomalaiset naiset kahteen leiriin. Monille ne ovat vaatevaraston perusta, toiset taas välttävät niitä. Kerroin marraskuussa, miten annoin mustalle pikkusormen ja se oli vähällä viedä koko käden, vaikka oikeasti olen värikkäämpien vaatteiden ystävä. Postauksen kuvassa näkyy musta leikekirjailtu mekko, jonka ostin viime keväänä alennusmyynnistä pikkujoulumekoksi. Yllättäen firman pikkujouluissa olikin teema. Bling bling. Ei auttanut muu kuin ostaa kuparinväriseen lankaan tehdyt jouluvalot. Kiedoin langan ympärilleni ja piilotin patterit rintaliiveihin. Oli tosi kätevää pimeässä tilassa, kun oli omat valot koko ajan mukana.

 

8. Paras mekko ikinä, 1100 lukijaa

Huhtikuussa tein yhteistyöpostauksen neulevalmistaja Kainon kanssa. Esittelin heidän Lehtokielo-mekkonsa, jossa on kerrassaan nerokas, kurvikkaallekin vartalolle mainiosti sopiva leikkaus. Olen käyttänyt mekkoa todella paljon, ja syksyn mallistosta hankin toisen samanmallisen, mutta eri värisen mekon. Suosittelen lämpimästi! Mekosta tulee vielä parempi, kun sen pesee kertaalleen. Neule ikään kuin tiivistyy, ja mekko lyhenee hivenen.

 

9. Enää kaksi viikkoa - valmistuuko putkiremontti ajoissa? 1100 lukijaa

Monista putkiremonttia ja siihen liittyviä sisustusratkaisuja koskevista kirjoituksistani kohosi listalle vain yksi. Luulin, että valmistuneen remontin esittely kiinnostaisi lukijoita eniten, mutta ei: aidot työmaakuvat vetivät pidemmän korren. Kahden viimeisen viikon aikana työmaalla tapahtui paljon, ja remontti valmistui kuin valmistuikin sovitusti. Linja luovutettiin taloyhtiölle kesäkuun viimeisenä aamupäivällä, ja illalla muutimme sisään. Itse asiassa koko taloyhtiön remontti valmistui peräti kolme viikkoa etuajassa nyt joulun alla. Isännöitsijä sanoi, ettei hän ole koskaan kuullut vastaavasta. Useinhan remontit ovat vähän myöhässä.

 

10. Lapsettomuus ei aina ole järisyttävän traumaattista, 1000 lukijaa

Kesäkuussa pöyhäisin arkaa aihetta, kun kerroin omat kokemukseni lapsettomuudesta. En ole koskaan kaivannut omaa lasta, ja olen jättäytynyt vapaaehtoisesti lapsettomaksi. Tunnen silti hieman myös lapsiperheen arkea, koska sain mieheni kautta kivan ja rakkaan bonustyttären. Aika näyttää, tuleeko minusta yksinäinen vanhus ja onko se onni vai onnettomuus.

 

Vanhemmista kirjoituksistani tämä Arcoxia-särkylääkettä koskeva postaus on ollut käsittämättömän suosittu. Sitä on luettu tänä vuonna yli 5 000 kertaa ja kaikkiaan yli 7 000 kertaa. En keksi muuta selitystä kuin sen, että se löytyy helposti lääkkeen nimellä googlatessa, eikä lääkkeistä ole liikkeellä kovin paljon käyttäjäkokemuksia.

Syksyllä ilmoitin hiljentäväni tahtia. Annoin itselleni luvan kirjoittaa vain kerran viikossa ja pitää välillä pidempiäkin taukoja. Niitä ei sitten ole tarvittukaan, mutta jatkosta en lupaa mitään varmaa. Tiistaisin kannattaa joka tapauksessa käydä katsomassa, olisiko uusi postaus tullut.

Ensi tiistaina vuosi on jo vaihtunut, joten kiitän lukijoitani jo nyt kuluneesta vuodesta ja toivotan onnea vuodeksi 2018!

--

Päivän kuva: Kieloja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016