Lämmin ja lumeton talvi ei tarkoita, ettei sisällä olisi kylmä. Putkiremontin jälkeen talomme lämmitys säädettiin niin, että sisälämpötila laski meillä keskimäärin neljä astetta. Mittari näyttää nyt tasan 21. Talo on kuitenkin tuulisella paikalla eikä järin tiivis, joten meillä on ajoittain sangen raikasta. Tuulihan tunnetusti vaikuttaa siihen, miltä lämpötila tuntuu. Väitän, että 21 tuntuu meillä kuin 19.

Ero entiseen on suuri. Aikaisemmin käytin talvellakin kotiasuina lyhythihaisia t-paitoja ja muita kesävaatteita, mutta enpä enää. Paksuin ja lämpimin vaatteeni on Liisa Sooleppin siniharmaa villamekko, jonka toin toissa syksynä tuliaisiksi Tallinnan Telliskivestä. Kerroin siitä täällä. Mekko on ollut tänä talvena kovassa käytössä. Alaosaksi olen pukenut yleensä Hurmåksen paksut villahousut, jotka hankin viime vuonna. Jalkaan olen vetänyt kahdet äidin kutomat villasukat päällekkäin.

Paksu mekko on hieman karhea. Talven paras vaateostokseni onkin ollut ihanan pehmeä neuletunika, jossa on luomupuuvillaa ja 15 % villaa. Tilasin sen Englannista Thoughtin nettikaupasta. Ajattelin sitä toimistopäivien työasuksi, mutta se on niin mukava päällä, että olenkin käyttänyt sitä enimmäkseen kotona.

Vaatteessa kiinnosti omaperäinen kietaisurakenne. En ole nähnyt sellaista neuleessa ennen, joten pitihän sitä kokeilla. Myös väri, kaurapuuroon vivahtava beige, miellytti, samoin sileän ja joustinneuleen yhdistelmä. Tunikan hihat ovat joustinneuletta. Savupiippukaulus laskeutuu kuin lenkkihuivi eikä kurista yhtään. 

Brexitin pelossa tilasin ennen joulua Thoughtin alennusmyynnistä muutamia kesävaatteita. Värikäs bambuviskoosimekko jäi ylleni jo ensimmäisessä sovituksessa. Pidin sitä kaksi vuorokautta yhteen kyytiin, sillä maksimaalisen pehmoinen maksimekko on ihana myös yöpaitana.

Thought on yksi ekologisen vaatetuotannon edelläkävijöistä ja käyttää ainoastaan luontoa säästävästi tuotettuja materiaaleja, kuten bambua, hamppua, luomupuuvillaa ja villaa. Aluksi kaikki sen vaatteet tehtiin hampusta, joka kuluttaa niukasti vettä kasvaessaan eikä kaipaa kasvinsuojeluaineita. Pehmeä hamppuneulos suojaa hyvin UV-säteilyltä, sopii myös herkälle iholle ja loppuun käytettynä sen voi kompostoida.

Ensimmäinen hamppuvaatteeni on kimonomallinen neule, joka sopii hyvin yhteen maksimekon kanssa. En tietenkään vielä tarkene tässä asussa, vaan säästän sen kesään. 

Nythän on sittenkin vielä vuoden loppuun aikaa tilata tavaraa Englannista entisillä ehdoilla, joten pidän Thoughtin nettikauppaa edelleen silmällä. Näitäkin vaatteita on siellä yhä myynnissä.

Yöpaidoista puheenollen, talven paras uusi löytöni on tanskalainen villa-alusvaatteiden valmistaja Dilling, jolla on suomenkielinen nettikauppa. Tilasin kokeeksi hihattoman yöpaidan. Kun vakuutuin laadusta ja siitä, että koko 46 on riittävän iso, tilasin myös pitkähihaisen version ja pari hihatonta lisää.

Dillingin neuleet ovat yksinkertaisia, huolellisesti kaavoitettuja ja väreiltään hienostuneita: murrettuja sinisiä, vihreitä, harmaita ja punaruskeita. Langat värjätään valmistajan omassa värjäämössä ilman haitallisia väriaineita. Dillingin värjäämömestari Birthe Jansen allergisoitui värjäämön kemikaaleille, minkä jälkeen tuotannossa on käytetty ainoastaan Joutsenmerkillä merkittyjä värejä. Dillingille myönnettiin Joutsenmerkki vuonna 2010.

Birthe on myös kehittänyt yhdessä Novo Nordiskin kanssa entsyymin, joka poistaa villan kutittavat karvat. Näin langasta tulee pehmeää ja käytössä miellyttävää ilman vahvoja kemikaaleja. On minulla pehmeämpiäkin vaatteita kuin nämä, mutta parempia yöpaitoja en ole kokeillut. Villa päihittää puuvillan ja viskoosin 6-0.

Olen sovitellut mustaa villayöpaitaani myös mekkona. Neulos ei ole kovin paksua, mutta se on riittävän peittävää ja laskeutuu kauniisti. Polven yläpuolelle ulottuva pituuskin on juuri sopiva. Esimerkiksi pitkän neuletakin kanssa yöpaita menisi mielestäni aivan täydestä, ja hätätilassa se kävisi myös hellemekosta.

Villahan pysyy kauan siistinä eikä kerää hajuja, joten käsimatkatavaroilla matkaillessa yöpaitaa voisi periaatteessa käyttää vaikka vuorokauden ympäri. Kuten tietysti bambumekkoakin.

--

Päivän kuva: Dillingin villavaatteita lähikuvassa.

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 60. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016