Ne päivät ovat olleet ja menneet, kun yksi tyyny pään alle riitti. Tietyssä iässä tyynyjä tarvitaan eri kokoisia ja muotoisia, koska kukin kremppa vaatii oman asentohoitonsa. Sen tavoitteina ovat kivuttomuus ja tietenkin virkistävä uni.

Nukuin vatsallani ja käytin nukkuessani yhtä, matalaa tyynyä yli 50 vuoden ajan. Sitten olkapääni kipeytyi. Olkapään repsahtaminen eteen vihloi hirvittävästi. En osannut nukkua selälläni, ja kun unen olemukseen ei kuulu lapaluiden jännittäminen yhteen, olin fysioterapeutille mennessäni aika epätoivoinen. Nukkuisinko enää koskaan?

Ratkaisu oli yksinkertaisuudessaan nerokas. Jos olkapää ei pysy tarpeeksi takana itsestään, tuetaan se matalalla tyynyllä. Päinmakuulla nukkuminen onnistuu silloin kahden tai kolmen tyynyn avulla. Yksi tyyny pään alla, toinen kipeän olkapään alla ja tarvittaessa kolmas toisen olkapään alla.

Myös kylkiasento on olkapäävaivaiselle kivulias, mutta sitä voi helpottaa hieman muhkeammalla, hyvin muotoutuvalla tyynyllä. Jos tyyny on ylempänä olevassa kainalossa/sylissä, sen avulla voi tukea käsivarren  ja olkapään kivuttomaan asentoon. Kun tyyny on alemmassa kainalossa, se tukee vartalon puolittaiseen selkäasentoon, jossa olkapään kipu usein helpottuu.

Kyljellään nukkuessa päällimmäisen reiden jänteet venyvät. Siksi monille olisi eduksi nukkua tyyny polvien välissä.

Kun aloin olkapäävaivojen takia nukkua kyljelläni, pakarani kipeytyivät. Pakaravaivoihini vaikutti moni muukin asia, mutta nukkuma-asento oli yksi syyllinen, sillä kylkiasento venyttää päällä olevan takareiden jänteitä. Riippuu yksilöllisestä lantion ja reisien rakenteesta, miten voimakkaaseen venytykseen jänteet joutuvat.

Helpotus löytyy jälleen tyynystä. Ohuehko tyyny polvien välissä nostaa reiden suoraan, jolloin kudokset eivät veny ja kivulta vältytään.

Selällään nukkuessa tyyny on hyvä sijoittaa polvien alle, jotta jalat asettuvat hieman koukkuun. Fysioterapeuttini kertoi, että lonkan luonnollinen lepoasento on jalat hieman auki ja polvet hieman koukussa. Tähän olisi hyvä pyrkiä nukkuessakin.

Professori O. puolestaan tähdensi, että takareisivaivaisen tulisi aina nukkua jalat koukussa, olipa asento muuten mikä tahansa. Vatsallaan nukkuessa tuota ohjetta on vaikea toteuttaa, ja olenkin joutunut jättämään tuon aiemman suosikkinukkumisasentoni kokonaan pois. Kokeilen sitä usein, mutta en vain pysty - lantioon ja reisiin sattuu liikaa.

Puolisoni ihastui vartalotyynyyni ja käyttää sitä nyt päänsä alla tavallisen tyynyn asemesta.

Nukun tällä hetkellä kyljelläni neljän tyynyn kanssa. Pääni alla on kaksi ohutta tyynyä muistona vatsalla nukkumisen ajoista. Kolmas tyyny on kainalossani ja neljäs polvien välissä. 

Viime talvena nukuin hotellissa tavallista pidemmän, kapeahkon höyhentyynyn kanssa. Se korvasi tyynyt numero kolme ja neljä. Tyyny toimi hyvin. Siksi ilahduin, kun näin pari viikkoa sitten Lidlissä edullisia 40 x 145 cm:n kokoisia tyynyjä. Ne myytiin nimellä Meradiso Microfibre Body Pillow. Ostin yhden kokeeksi.

Valitettavasti kuitutäytteinen tyyny oli liian pullea tarpeisiini. Yritin nukkua sen kanssa muutaman kerran, mutta en saanut unta. Erilliset tyynyt palasivat käyttöön. Puolisoni ihastui kuitenkin tyynyyn ja käyttää sitä nyt päänsä alla tavallisen tyynyn sijasta. Hänestä on ihanaa, kun tyyny ei lopu kesken asentoa vaihtaessa.

Uskon, että vartalotyyny kyllä sopisi tarpeisiini, mutta nähtävästi sen pitäisi olla untuvatäytteinen. Kuitu, ainakaan halpa kuitu, ei ole riittävän helposti muotoiltavissa.

--

Päivän kuvat: Gladioluksia.

Kommentit (0)

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia, eikä se jokin tule enää koskaan takaisin. Minä menetin terveyteni, yöuneni, juoksemisen, joogan, 7 pahvilaatikollista huolellisesti kerättyjä vaatteita ja identiteettini.

Vastalahjaksi sain krooniset kivut ja 15 kiloa läskiä sekä vakaumuksen, että ikä on kaikkea muuta kuin numero. Nukun jo paremmin enkä enää tarvitse kipulääkkeitä päivittäin, mutta toivon, että pystyn vielä joskus kävelemään yli puoli tuntia kerralla.

Blogi kertoo kaikesta, mitä tietty ikä mukanaan tuo: ainakin krempoista ja niiden hoitamisesta lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, uuden vaatevaraston keräämisestä, kodinhoidosta ja parvekepuutarhan vaalimisesta. Vähän myös kiukusta, joka herää, kun joka puolella kehotetaan ikääntyviä liikkumaan. Ikään kuin se olisi ratkaisu kaikkeen.

Tietyssä iässä -blogi jatkaa  Dementin omainen -blogini ja Parveke länteen -blogini jalanjäljillä, mutta aihepiiri on laajempi. Olen Maija Rauha, 57-vuotias brunetti. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Blogiarkisto

2017
2016

Instagram