Jos maanlaajuisen fysioterapiaketjun potilastiedot joutuisivat tietovuodossa hakkereiden käsiin, se olisi erittäin ikävä juttu. Ihmisen nimellä ja henkilötunnuksella on mahdollista tehdä petoksia ja kiusaa. Ainakin tavaran tilaaminen onnistuu melko helposti. Rikollinen esiintyy uhrina ja ohjaa tavarat itselleen, mutta laskut menevät uhrille. Tällä on nimikin, identiteettivarkaus.

Liikenne- ja viestintäministeriön kyberturvallisuuskeskus antaa verkkosivuillaan neuvoja ja ohjeita identiteettivarkauden tai tietovuodon uhreille. Neuvot löytyvät tämän linkin takaa. Ohjeissa on myös linkit palveluihin, joissa tarvittavat suojaustoimet voi tehdä. Myös Rikosuhripäivystyksen verkkosivuilla kerrotaan, mitä identiteettivarkaus on, miten siltä voi suojautua ja mitä on hyvä tehdä, jos joutuu tietomurron uhriksi. Ohjeet ovat tämän linkin takana.

Mitä kaikkea uhrin kannattaa tehdä, riippuu siitä, mitä tietoja on joutunut vääriin käsiin. Esimerkiksi luottokortteja ei tarvitse sulkea, elleivät niiden numerot ole olleet vuodetun aineiston joukossa.

Jos fysioterapiaketjun potilastietoja vuotaisi nettiin, kenellekään tuskin tulisi mieleen, että kyseessä olisi suuronnettomuus.

Fysioterapiaketjun asiakkailla on ongelma, johon he hakevat apua. Useimmat tulevat fysioterapiaan lääkärin lähetteellä ja heillä on ainakin alustava diagnoosi. Fysioterapeutilla käynnissä ei ole mitään hävettävää. Pikemminkin on hävettävää, jos saa lähetteen, muttei käytä sitä. Jos jättää fysioterapeutin määräämät harjoitteet tekemättä, on laiska luuseri, joka ei ansaitse parantua.

Fyysistä kuntoutusta pidetään yleisesti tärkeänä, ja on paljon vaivoja, joihin ei saa muuta hoitoa, ellei ole ensin käynyt fysioterapiassa. Jos fysioterapiaketjun potilastietoja vuotaisi nettiin, kenellekään tuskin tulisi mieleen, että kyseessä olisi suuronnettomuuteen verrattava kansallinen hätätilanne. Kukaan ei kummastelisi, missä ministerien myötätunnon osoitukset viipyvät eikä patistaisi vapaaehtoisia päivystämään puhelimessa ja keittämään teetä uhrien omaisille. Uhrien hätä liittyisi identiteettivarkauteen, ei siihen, että potilaskertomuksia olisi mahdollisesti vuodettu.

Fysioterapeutin potilaskertomuksilla tuskin voi kiristää, rahastaa tai tehdä kiusaa. Miksi sitten ajatellaan, että psykoterapeutin potilaskertomuksilla voisi tehdä niin? Miksi niiden mahdollinen vuotaminen julkisesti nähtäville järkyttää niin paljon – ja myös ulkopuolisia?

Psykoterapia-asiakkaat ovat tavallisia ihmisiä, eivät vapisevia hermoraunioita.

Psykoterapiaketjun asiakkailla on ongelma, johon he hakevat apua. Osa tulee terapiaan lääkärin lähetteillä ja heillä on ainakin alustava diagnoosi. Heidän terapiansa maksaa Kela tai esimerkiksi sairaala ostopalvelusopimuksella. Diagnoosina saattaa olla esimerkiksi masennus tai ahdistus, ja sen taustalta saattaa terapiassa löytyä esimerkiksi vanha trauma, koti- tai koulukiusaamista tai fyysistä, seksuaalista tai henkistä väkivaltaa.

Valtaosa psykoterapiapotilasta on tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä eivätkä vapisevia hermoraunioita. Harva heistä on sairauslomallakaan. Kun terapeutti ja potilas tulevat ovesta ulos, et pysty erottamaan, kumpi on kumpi. Potilaat ovat keskimäärin samanlaisia ihmisiä kuin fysioterapiassa käyvät. Osa heistä on jopa ihan samoja ihmisiä. Itsekin olen tarvinnut sekä fysioterapiaa että psykoterapiaa samaan aikaan.

Osalla (en osaa sanoa, miten suurella osalla) psykoterapeuttien asiakkaista ei ole diagnoosia eikä maksusitoumusta. He hakeutuvat terapiaan ennaltaehkäisevästi selviytyäkseen vaikeasta elämäntilanteesta. Niin olen itsekin tehnyt, jopa useaan otteeseen. Olen ollut mukana myös terapiaryhmässä, minkä koin erittäin antoisaksi.

Joskus psykoterapiana pidetään vain pitkäkestoista ja intensiivistä psykoanalyyttistä terapiaa, mutta se on väärinkäsitys. Nykyään psykoterapiaa on monenlaista. Ratkaisukeskeinen psykoterapeutti saattaa antaa kotitehtäviä tai käyttää työnsä apuna mielikuvaharjoitteita. Traumaattisia tapahtumia voidaan käsitellä EMDR:n eli silmänliiketerapian avulla. Terapian kesto voi olla mitä tahansa parista käynnistä vuosiin, mutta uskoisin, että lyhyet terapiat ovat tällä hetkellä yleisempiä kuin pitkät.

Joskus potilas ajattelee käyvänsä vain keskustelemassa, mutta hänkin saa hoitoa. Hänkin on terapiassa. Ammattilainen osaa kysyä kysymyksiä ja tehdä huomioita, jotka voivat johtaa oivalluksiin ja uusiin näkökulmiin. Potilaan solmu alkaa aueta ja taakka kevenee. Ero on sama kuin jumpan ja fysioterapian: moni kokee harjoitteita tehdessään vain jumppaavansa, mutta ammattilaisen suunnittelemat ja opettamat täsmäliikkeet toimivat hoitona potilaan vaivaan (jos toimivat).

Tosiasiassa tietomurron uhrit saattavat olla psyykkisesti vahvempia kuin säälittelijänsä.

Tietovuodon uhreista on puhuttu herkkinä ja haavoittuvina ihmispoloina, jotka eivät mitenkään tule kestämään tilannetta ainakaan ilman massiivisia tukitoimia. Tosiasiassa he saattavat olla psyykkisesti vahvempia kuin säälittelijänsä.

Vuonna 2018 psykoterapiaketjun palveluja käyttäneet ovat todennäköisesti tänä vuonna jo paremmissa voimissa. Jos käyntien aiheena on ollut kuormittava elämäntilanne, tuo tilanne on jo mennyt ohi. Jos taas ongelmana ovat olleet psyykkiset oireet, kuten masennus, ne ovat todennäköisesti hellittäneet hoidon tuloksena. Kaikkien potilaiden itsetuntemus on terapian seurauksena parantunut.

Uskon, että entisillä potilailla on kaikki edellytykset selviytyä kriisistä, jonka terapiayrityksen potilastietojen vuotaminen ja sitä mahdollisesti seurannut kiristysyritys aiheuttaa. Valtaosa uhreista on todennäköisesti täysin toimintakykyisiä. Tukea on saatavana. Kansallista hätätilaa ei tarvitse julistaa.

Mielestäni uhrien säälittelyssä mennään samalla tavalla liian pitkälle kuin joskus seksuaalisen hyväksikäytön uhreista puhuttaessa. Pahimmillaan uhrin asema voi aiheuttaa pysyvää vahinkoa, mutta ei pidä unohtaa, että traumoista voi myös selvitä. On väärin uhriuttaa kovia kokeneet loppuiäkseen. Terapian jälkeen nuo tapahtumat ovat vain yksi raita elämän kirjavassa matossa.

Traumoista nimittäin selvitään nimenomaan psykoterapian tuella. Siinä ei pitäisi olla mitään hävettävää. Se on hoitoa ihan niin kuin fysioterapiakin.

Terapeuttien ja heidän taustayhteisöjensä kannattaisi nyt avata kirjaamiskäytäntöjään ja tietoturvatoimiaan.

En tiedä, mitä tietoja entisistä potilaista on netin pimeälle puolelle ladattu. Valvira ohjeistaa täällä psykoterapeutteja tekemään terapiakäynneistä kirjaukset, jotka keskittyvät potilaan vointiin, oireisiin, toimintakykyyn ja hoitosuunnitelmaan sekä näiden muutoksiin. Siis terapiaprosessin etenemiseen eikä sen sisältöön. Minusta tällaisessa tiedossa ei pitäisi olla mitään arkaluontoisempaa kuin tiedoissa fysioterapian etenemisestä ja käytetyistä harjoitteista.

Valviran ohjeissa ei kehoteta kirjaamaan esimerkiksi, keistä potilas puhuu terapiassa ikävään sävyyn tai paljastamaan näiden ihmisten henkilötietoja. Minusta tuntuu, ettei järkevä terapeutti sisällyttäisi potilastietoihin yksityiskohtia, joiden avulla potilasta voitaisiin kiristää. ”Maksa heti 200 bitcoinia, tai kerron miehellesi Matti Mattilalle, että olet pettänyt häntä Jussi Jussilan kanssa, kuten kerroit terapeutille.” Aika kaukaa haetulta kuulostaa.

Terapeuttien ja heidän taustayhteisöjensä kannattaisi nyt avata sekä kirjaamiskäytäntöjään että tietoturvatoimiaan, jottei pelko tietojen vuotamisesta estäisi avun tarpeessa olevia hakeutumasta terapiaan.

Vielä jonakin päivänä on yhtä luonnollista huikata työpaikalla poikkeavansa psykoterapeutilla kuin fysioterapeutilla. Potilaskertomusten julkaisemisella ei silloin voi kiristää, koska ne eivät hävetä ketään. Odotan sitä päivää.

Olen kyllä miettinyt sitäkin, onko pitkäaikainen mielialalääkitys tuhonnut kykyni tuntea myötätuntoa, kun en ole kovin huolissani tietovuodon uhrien voinnista. Pitäisikö mennä terapiaan?

--

Lisäys: Katleena Kortesuon blogissa on tähän asti selkein esitys siitä, miten tietovuodon uhrin kannattaa toimia ja mistä hän saa apua. Blogi löytyy täältä.

--

Muokkaus 27.10.: Lyhensin fysioterapiaa koskevaa kohtaa, koska kirjoituksen aihe ei varsinaisesti ole fysioterapia.

--

Päivän kuva: Levisioita, kuvattu Pionien Kodissa kesäkuun lopulla.

 

Kommentit (3)

Vierailija
4/3 | 

Ihan hyvä näkökulma. Mutta nykymaailmassa kun trollit ovat joukolla maalittamassa ihmistä vaikka silloin, kun tämä kritisoi persua somessa, niin nyt vuotaneet tiedot mahdollistavat aivan uudenlaisen väkivallan. Terapian potilastietoihin kirjataan taatusti esim itsemurhayritykset, mahdollinen päihteidenkäyttö yms., jolla pahantahtoinen taho voi tuhota ihmisen uran ja vaikeuttaa elämää ihan huomattavasti.

Maija
Liittynyt15.10.2015
5/3 | 

Olet ihan oikeassa, vierailija. Olen itsekin ollut tilanteessa, jossa mikä tahansa tieto yksityiselämästäni olisi ollut ase pahantahtoiseen käteen. Sellaisesssa tilanteessa tietovuoto tuntuisi pahimmalta painajaiselta. Tässä blogissa toin kuitenkin esiin toisen näkökulman. Monisyinen asia.

Vierailija
6/3 | 

Hyvä kirjoitus, jonka voisit mielellään lähettää vaikka sanomalehteen mielipidesivulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen kiukuttelu ja kummastelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Kirjoitan vuorotellen näistä teemoista.

Olen Maija Rauha, 60-vuotias ja eläkkeellä perjantaisin. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016