Muistatte varmaan tämän postauksen, jossa valittelin, että pesin ja linkosin uuden Kaino-Paratiisimekkoni liian lyhyeksi. No nyt minä keksin, miten saan siitä täsmälleen 100 senttiä pitkän!

Ensin pesin sen hellävaraisella silkkiohjelmalla, johon kuului 400 kierroksen linkous. Ripustaessani sen pyykinkuivaustelineen tasolle kuivumaan venytin hivenen helmaa. Jo tällä tavoin pääsin hyvin lähelle.

Kuivana höyrytin sen Rowentalla oikeaan mittaan. Annoin kuivua. Ja tadaa! 100 senttiä!

Rowentani on itse asiassa puolison Rowenta, käytettynä eBaystä ostettu tehokas höyrysilityskeskus. Siis sellainen silitysrauta, jossa on erillinen iso vesisäiliö, josta höyry tulee letkua pitkin rautaan. Maksoi noin 25 euroa ja postitus Saksasta kustansi saman verran. Puoliso hankki sen höyryttääkseen villaisia vintage-pukujaan, enkä minäkään ole sen jälkeen silittänyt millään muulla. On eto peli. Ja jatkuvasti käyttövalmiudessa keskellä olohuonetta.

Ei vaan tullut mieleen, että neuleitakin voisi höyryttää. Mutta höyrysilitysraudalla Kainon neuleista saa juuri sellaisia ihanan sileitä ja pehmeitä kuin ne ovat ostettaessakin. Kaikki pieni epätasaisuus, nyppyyntyminen, venyminen sun muu maastoutuu näkymättömiin.

Suhteessa vielä parempaa jälkeä sain, kun höyrytin tekeillä olleen alpakkaneuleeni. Sataprosenttinen alpakkalanka oli kerässä suloisen pehmeää, mutta neuleena siitä tuli  karvaisen ja kuhmuraisen näköistä. Neuleen osien reunukset kipartuivat liikaa rullalle, ja osat näyttivät kummallisen pieniltä.

Aina aikaisemmin olen ennen neuleen osien yhteen ompelemista kiinnittänyt ne nuppineuloilla muotoonsa pyyhkeen päälle, sumuttanut vedellä ja antanut kuivua. Olin nytkin aikeissa tehdä niin, kun oivalsin, miten saan saman vaikutuksen helpommin. Rowentalla tietenkin.

Höyryttämällä neuleesta tuli kuin taikaiskusta ohutta ja sileää. Pitsikuvio alkoi erottua selvemmin, ja reunukset suoristuivat. Täydellistä!

Veikkaan, että höyrytys sopii säännölliseksi hoitokeinoksi parhaiten puuvillaneuleille, jollainen Paratiisi-mekkonikin on. Villaneuleet ja villa-puuvillaneuleet pysyvät siisteinä ja sileinä aika hyvin muutenkin. Saa nähdä, miten alpakka käyttäytyy jatkossa, mutta jos neule taas pörhistyy liikaa, tiedän, miten sen saa jälleen sileäksi.

--

Päivän kuva: Venytin Paratiisi-mekkoni mittaan höyrysilitysraudan avulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016