Yövyimme PetriS Chocolaten Bed and Breakfastissa, joka sijaisee Matildan entisessä kyläkoulussa. Petri ja Nina Sirén asuvat itsekin komeassa rakennuksessa, jossa on myös suklaapuoti ja kahvila.

Paikka on aivan hurmaava. Vierashuoneet ovat pieniä, vessaan saa jonottaa ja äänieristys voisi olla parempikin. Katosta riippuvat korituolit, Secto-valaisimet, huoneiden yleinen harmonisuus, ystävällinen palvelu ja talon hyvä henki korvaavat kuitenkin pienet puutteet, ja lopputuloksena on se tärkein: hyvät yöunet.

Parasta on silti PetriSin kauniisti katettu ja runsas aamupala. Juomalasissa on raparperimehua ja jogurtin pohjalla itse keitettyä raparperihilloketta. Taivaallista! Haudutetun teen saa valita kahvilan laajasta valikoimasta. Saaristolaisleivässä on mausteena suklaapaloja, ja aterian päättää kolmen pienen suklaaherkun kimara. Ylellistä!

Olin jo illalla maistellut suklaapuodin käsintehtyjä praliineja, mutta ilman aamiaista en olisi tajunnut, miten hyviä myös PetriSin suklaakiekot ovat. Kiekkojen päälle ripotellut mausteet muuttavat suklaan makua joka haukkauksella, mikä on hauskaa. Ymmärsin vasta nyt, miten hyvin suolan ja suklaan maut sopivat yhteen.

Praliineista suosikkejani olivat kirpsakka Mustaherukka ja aidon makuinen Samppanja, mutta monta makua jäi vielä maistamatta. Ostin suklaita myös mukaan – onneksi oli kylmäkassi mukana, sillä muuten herkut olisivat auttamatta sulaneet helteessä.

PetriSin suklaat ovat oikeasti maailmanluokkaa. Ehkä jostakin saa yhtä hyvää, mutta tuskin parempaa.

PetriSin kahvi on varta vasten heille pienpaahtimossa kehitetty. Makua kehutaan, mutta kun en juo kahvia niin oma havainto puuttuu. Kahvilasta saa myös erikoiskahveja.

Kahvin kanssa nautittavaksi on vitriinillinen herkullisen näköisiä kakkuja, joista monet ovat luontaisesti gluteenittomia. Leivonnassa on käytetty vehnäjauhon sijasta mantelijauhetta.  Juoman ja kakkupalan voi kantaa puutarhaan ja nautiskella vaikkapa vanhan omenapuun alla. Puutarha on sopivasti villiintynyt, mutta viihtyisä. Istuintyyny kannattaa kuitenkin tuoda mukana, jos kovalla alustalla istuminen tekee kipeää. Tyylisudokupostauksen asukuvat otettiin PetriSin puutarhassa.

Matilda-kirjoitussarjani päättyy tähän. Minusta tuntuu, että ensimmäinen retki ei jää viimeiseksi, joten voi olla, että palaan tuonnempana niihin putiikkeihin, ravintoloihin ja palveluihin, jotka jäivät nyt vaille esittelyä.

Olen muuten jo kerinyt ensimmäisen alpakkalankavyyhdin ja tehnyt mallitilkun neuletta varten. Pian pääsen tositoimiin -  puikoilla 2,5, mikä takaa, ettei neule valmistu ihan heti.

--

Päivän kuvat: Aamu- ja iltatunnelmia PetriSiltä. 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen kiukuttelu ja kummastelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Kirjoitan vuorotellen näistä teemoista.

Olen Maija Rauha, 60-vuotias ja eläkkeellä perjantaisin. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016