Väitän, että olisin päässyt kahden viime vuoden aikana paljon vähemmällä, jos olisin tajunnut aloittaa vaivapäiväkirjan pitämisen ajoissa. Koska en pitänyt kirjaa kivuista, erehdyin yhä uudelleen uskomaan, että ne ovat vähenemässä ja olen paranemaan päin.

Viimeisin fysioterapeuttini esitti toteamuksen, joka sai uteliaisuuteni heräämään. Hän sanoi, että niin kauan kuin emme tiedä, millainen liikkuminen, toiminta tai kehon asento on yhteydessä kipuun, harjoitteetkaan eivät välttämättä riitä helpottamaan tilannetta. Pitäisi tietää, mitä teen väärin, että se voitaisiin korjata.

Olihan sitä väärin tekemistä jo pitkään etsitty, mutta nyt päätin ottaa asian haasteena. Ryhdyin pitämään päiväkirjaa, johon merkitsin joka päivä kivut, kävelyn, istumisen, harjoitteet, muun liikunnan, lääkkeet, hoidot ja unen.

Rautanaula ensin oikealla ja sitten vasemmalla, jonka jälkeen laaja-alainen kipu molemmin puolin.

Otteita päiväkirjasta:

28.5. Päivä lähes kivuton. Illalla nasta vasemmassa kankussa. Nukkumaan mennessä rautanaula ensin oikealla ja sitten vasemmalla, jonka jälkeen laaja-alainen kipu molemmin puolin. Panadol, kipugeeli, mindfulness. Panacod klo 01.40.  LIIKKUMINEN: Vain harjoitteet x 2, ei kävelyä. Istumista 1,5 tuntia. UNI 02.45-10.45, 8 tuntia

30.5. Päivällä kivuton. Istumista noin 7 tuntia, tauotus ja mindfulness. Nokoset klo 19-20 (selällään) jonka jälkeen klo 20 lähtien rautanaula vasemmalla. Myöhäisilta kivuton. Panadol, kylmäpakkaus. Nukkumaan mentyä rautanaula oikealla, myöhemmin reidet kipeät, ei kivutonta asentoa, Panadol ja kipugeeli, mindfulness, kävelymeditaatio. Aamulla rautanaula vasemmalla, reidet kipeät. Voltaren Rapid. LIIKKUMINEN: Kävely 2 x 10 min, harjoitteet x 2, vähän pilatesta. Uni 02-06, 4 tuntia.

3.6. Herätessä kivuton, työpaikalla pientä painetta. Mindfulness. Illalla selällään levätessä oikealla iso rautanaula. Panadol Extend x 2. Kuohuviiniä.  Kävelyä 10+10, istumista 7 + 1. Harjoitteet x 2. Arcoxia. Uni nopeasti, klo 12-07, 7 tuntia.

6.6. Nasta vasemmalla koko päivän. Istumista 8 tuntia. Kävelyä 2 x 10 min. Harjoitteet x 2. Panacod Extend x 2, Arcoxia, kipugeeli. Uni seuraavana yönä klo 05-07, kaksi tuntia!

7.6. Aamulla päänsärkyä, ei pakarasärkyä. Päivällä nasta vasemmalla koko ajan. Istumista 4 tuntia. Panadol Extend x 2, Arcoxia, kipugeeli.  Harjoitteet x 2. Uni klo klo 01-09, 8 tuntia

Minulla oli kipuja, kun tein väärin, mutta niitä oli myös, kun tein oikein.

Pidettyäni päiväkirjaa muutaman viikon ajan ymmärsin, ettei kivuissani ole kerrassaan mitään tolkkua. Minulla oli nyt todisteet siitä, että saatoin tulla hillittömän kipeäksi yöllä, teinpä päivällä mitä tahansa tai vaikka vain makasin lahnana. Minulla oli kipuja, kun tein väärin eli kumartelin tai nousin portaita, mutta niitä oli myös, kun tein oikein eli lepäsin, kävelin vain vähän ja tein harjoitteita.  

Lisäksi havaitsin, että vaikka söin kipulääkkeitä, nekään eivät juurikaan vaikuttaneet kivun määrään tai unen pituuteen. Ainakin osa niistä oli lakannut vaikuttamasta ja päinvastoin alkanut aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä. Edes Panacod ei enää auttanut kuten ennen, ja laitoinkin Panacodin noiden viikkojen aikana tauolle.

Päiväkirja oli viimeinen korsi, joka katkaisi kamelin selän. Kun olin suhteellisen helpon päivän jälkeen saanut nukutuksi vain kaksi tuntia, päätin, että tämä on nyt tässä. Leikkauskortti olisi katsottava.

Leikkausaika on ensi viikon tiistaina.

--

Päivän kuvat: Pientareilta juhannuspäivänä.

Kommentit (4)

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015

Pidin samanlaista päiväkirjaa polvileikkaukseni jälkeen, kun kivut eivät meinanneet hellittää. Yritin selvittää , miten minkäkinlainen liikunta vaikutti kipuihin, tarvitsivatko koivet enemmän vai vähemmän liikuntaa. Tulin yhtä turhautuneeksi kuin sinä: mitään loogista yhteyttä ei löytynyt. Onnistunutta leikkausta sinulle toivotellen, Anja.

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Maija
Liittynyt15.10.2015

Kiitos Anja, toivotaan tosiaan, että vaivojen syy löytyy ja pystytään korjaamaan. Hassu juttu tuo kipupäiväkirja: se ei toimi niin kuin luulisi, mutta tehokasta se on silti. Siis ei siinä välttämättä selviä, mikä liikuntamäärä tai -tapa on oikea, vaan juuri tuo, etteivät kivut ole kiinni liikunnasta. Sekin on arvokas tulos.

Hermokipuinen

Hei! Täällä on myös yksi kipuihminen. Minulle on tehty selkäydinkanavan ahtauman leikkaus, josta jäi kovat hermokivut, iskiashermo oli tarttunut lihaskalvoon kiinni. Kipuja oli jo ennen leikkausta niin paljon, etten voinut kävellä kunnolla, välillä piti kontata. Sitten tuli pissavaikeuksia. Kuvissa kävin ja ainoa vaihtoehto oli kirurgin mukaan siis ahtauman leikkaus. Nyt uusissa kuvissa ilmeni, että alimmat välit ovat madaltuneet ja kuivuneet.  Lisäksi löytyi kysta selkärangasta, pahasta paikasta, jota ei voi kuulemma leikata kuin luudutusleikkauksessa, siihen en ole vielä valmis, vaikka joskus tuntuu, että olisi parempi, kun on niin kovat kivut, säteilee nivusesta alas sääriluuhun saakka. Syön myös Burana 600 mg ja Panacodia, ehkä hieman apua saan. Kovasti teen määrättyjä liikeharjoitteita. Käyn myös naprapaatilla ja nyt otin muutaman kerran kuurin hierojalla, lihakset ovat kuulemma ihan jumissa. Olen ajatellut, jos yrittäisin päästä yksityisen kautta uusiin magneettikuviin, niin selviäisi onko tullut uusia luunokkia, onko lisää madaltumia tai onko kysta suurentunut. En tosiaan tiedä mitä pitäisi tehdä. Naprapaatti ja hieroja sanoivat, että luudutusleikkaus on kuitenkin iso leikkaus ja toipuminen pitkää ja että rankaan tulee taas vuoden parin päästä kipua, koska selkärangan pitää liikkua ja kiertyä. Olen reilusti yli 50-vuotias. Niin, tuosta unesta vielä, että itse nukun noin 4 tuntia, sitten kipu alkaa, en voi nukkua kuin selällään tyyny vasemman jalan alla, villaliina mytättynä selän alle. Haluaisin niin liikkua, en olisi nuorempana uskonut, että päädyn tällaiseen tilanteeseen. Olen tosin tehnyt istumatyötä yli 30 vuotta, sekin voi olla yksi syy. Minulla on myös todettu skolioosi aikuisiässä vähän yli 40-vuotiaana. Toivon sinulle tsemppiä ja voimia. Luen taas kirjoituksiasi.

Maija
Liittynyt15.10.2015

Voi miten sydämeenkäypä tarina sinulla on, Hermokipuinen. Saat kaiken myötätuntoni. On hirveää olla sekä kipeä että epätietoinen jatkosta. Unettomuus kalvaa ihmistä ja verottaa voimia vielä entisestään. Kaikki eivät tosiaan voi liikkua, vaikka haluaisivat. Ei ole kaikki pelkästään itsestä ja omista valinnoista kiinni. 

Toivottavasti löydät tilanteeseesi selkeyttä. Voimia sinulle jatkoon!

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia, eikä se jokin tule enää koskaan takaisin. Minä menetin terveyteni, yöuneni, juoksemisen, joogan, 7 pahvilaatikollista huolellisesti kerättyjä vaatteita ja identiteettini.

Vastalahjaksi sain krooniset kivut ja 15 kiloa läskiä sekä vakaumuksen, että ikä on kaikkea muuta kuin numero. Nukun jo paremmin enkä enää tarvitse kipulääkkeitä päivittäin, mutta toivon, että pystyn vielä joskus kävelemään yli puoli tuntia kerralla.

Blogi kertoo kaikesta, mitä tietty ikä mukanaan tuo: ainakin krempoista ja niiden hoitamisesta lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, uuden vaatevaraston keräämisestä, kodinhoidosta ja parvekepuutarhan vaalimisesta. Vähän myös kiukusta, joka herää, kun joka puolella kehotetaan ikääntyviä liikkumaan. Ikään kuin se olisi ratkaisu kaikkeen.

Tietyssä iässä -blogi jatkaa  Dementin omainen -blogini ja Parveke länteen -blogini jalanjäljillä, mutta aihepiiri on laajempi. Olen Maija Rauha, 57-vuotias brunetti. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Blogiarkisto

2017
2016

Instagram