Vielä viisikymppisenä julistin pomolleni, että aion tehdä töitä niin pitkään kuin mahdollista ja jäädä sen jälkeen terveenä eläkkeelle. Nyt minulla on tasan viisi vuotta jäljellä ensimmäiseen mahdolliseen eläkkeellejäämispäivään. Eikä puhettakaan, että miettisin työuran pidentämistä - päin vastoin olen jo jonkin aikaa pohtinut, mahdanko jaksaa töissä niinkään pitkään.

Terveenä en voi enää eläkkeelle päästä. Minulla on tunnetusti liikkumista rajoittavia tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja verenpainetauti. Vahva diabetesperimä ja yli metrinen vyötärönympärys viittaavat siihen, että minulle kehittyy ajan myötä metabolinen oireyhtymä. Vaikka kaikki on mahdollista, ei ole niin sanottua, että oloni kohenee tästä enää yhtään.

Huomaan joka viikonloppu, että työstä palautuminen on hidastunut ikääntymisen myötä. Toinen päivä menee usein pelkkään lepäämiseen ja toinen välttämättömiin kotitöihin. Virkistykseen eivät enää voimat riitä.

Miten paljon parempi ihminen, työntekijä ja työkaveri olisinkaan, jos saisin levätä vähän enemmän?

Olisiko minulla varaa kolmipäiväiseen työviikkoon vai olisiko nelipäiväinen ainoa realistinen vaihtoehto?

Rupesin laskemaan, mitä tapahtuisi, jos jäisin osa-aikatyöhön heti täytettyäni 60 eli vuoden 2020 alusta. Osa-aikaeläkkeelle en vielä silloin pääse, sillä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle on mahdollista siirtyä aikaisintaan kolme vuotta ennen eläkeikää. Osa-aikatyöstä voi kuitenkin sopia työnantajan kanssa milloin tahansa.

Osa-aikatyöhön siirtyessä palkka luonnollisesti pienenee samassa suhteessa kuin työaika. Mutta mitä tapahtuu eläkkeelle? Vanhuuseläkettä kertyy joka vuosi eläkkeelle jääntiin saakka, ja mitä pienemmät vuositulot ovat, sitä pienemmäksi eläke jää.

Eläkkeestä käteen jäävään summaan vaikuttaa tietenkin myös verotus. Kun palkka ja eläke laskevat, vaikuttaako progressiivinen verotus käänteisesti siten, että saankin eläkeläisenä melkein yhtä paljon rahaa käteen vajaata kuin täyttä työviikkoa tekemällä?

Olisiko minulla varaa peräti kolmipäiväiseen työviikkoon vai olisiko nelipäiväinen viikko käytännössä ainoa  järkevä vaihtoehto?

Vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle työstä jääneiden eläke oli keskimäärin 1 836 euroa kuussa, joten en voi valittaa.

Ensin tarkistin, minkä verran minulle on kertynyt eläkettä tähän asti. Pitkä ja aukoton työurani on kerryttänyt eläkettä nyt jo 2 330 euroa kuussa. Ihan hyvä! Reitti työeläkeotteeseen löytyi Eläketurvakeskuksen ylläpitämiltä Työeläke.fi-verkkosivuilta täältä: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/

Samojen verkkosivujen alaosassa on linkki eläkelaskuriin, jolla voi arvioida eläkkeensä suuruuden eri tulotasoilla.

Oletetaan, että palkkani olisi nyt 3 500 euroa kuussa. Jos tekisin nelipäiväistä työviikkoa (80-prosenttinen työaika), palkkani putoaisi 2 800 euroon kuussa. Jos repäisisin ja siirtyisin kolmipäiväiseen työviikkoon (60-prosenttinen työaika), palkakseni tulisi 2 100 euroa kuussa.

Ilmoitin eläkelaskuriin ensin syntymäaikani. Tämän jälkeen kirjoitin Palkka tai työtulo -kenttään luvun 3 500. Seuraavaan kenttään meni tähän asti kertynyt eläke, 2 330.  

Tämän jälkeen laskuri halusi tietää ansiokehityksestäni tulevaisuudessa. Yleinen ansiotaso kasvaa laskurin mukaan noin 1,5 prosenttia vuodessa. Alallani ei kuitenkaan ole työehtosopimusta ja neuvotteluvoimani on näin lähellä eläkeikää nolla, joten voin melko suurella varmuudella sanoa, ettei palkkani enää nouse senttiäkään. Merkitsin, että ansiotasoni ei nouse nykyisestä.

Sitten painoinlaske”. Tulokseksi tuli, että jos jäisin eläkkeelle niin pian kuin mahdollista ja tekisin siihen saakka kokopäivätyötä mainitulla tulotasolla, alkaisin saada eläkettä 2 620 euroa kuussa. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle työstä jääneiden eläke oli keskimäärin 1 836 euroa kuussa, joten en voisi valittaa.

Tein samat toimitukset 2 800 euron ja 2 100 euron palkkatuloilla. Tulos: jos tekisin nelipäiväistä työviikkoa työeläkkeelle jäämiseen asti, eläkkeekseni tulisi 2 560 euroa kuussa. Jos taas jäisin kolmipäiväiselle työviikolle, eläkettä maksettaisiin aikanaan 2 500 euroa kuussa. 

Viisipäiväisen ja nelipäiväisen työviikon ero olisi eläkkeessä tällä tulotasolla ainoastaan 60 euroa kuussa. Vastaavasti viisipäiväisen ja kolmipäiväisen työviikon ero olisi eläkkeessä 120 euroa kuussa.

Eikö olekin ällistyttävän vähän?

Kylläpä harmittaisi raataa viimeisillä voimillaan täyttä viikkoa eläkkeelle asti ja sitten vasta huomata, että se hyödytti vain muutaman kympin kuussa!

Seuraavaksi katsoin, miten verotus vaikuttaa asiaan. Sopiva laskuri löytyi Veronmaksajien Keskusliiton verkkosivuilta täältä: https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/elakkeensaajan-verolaskuri-2...

Eläkkeensaajan verolaskuriin merkitään vuositulot. Viisipäiväinen työviikko toisi eläkkeellä vuosituloikseni 12 x 2 620 = 31 440 e, nelipäiväinen työviikko 12 x 2 560 = 30 720 e ja kolmipäiväinen työviikko 12 x 2 500 = 30 000 e.

Laskurin mukaan tuloveroasteekseni tulisi viisipäiväisellä työviikolla 25,3 %, nelipäiväisellä samoin 25,3 % ja kolmipäiväisellä 25 %. Nämä prosentit pätevät, jos minulla ei ole muuta ansiotuloa kuin eläketuloa eli en tee esimerkiksi keikkaa entisessä työssäni. Laskelmassa on käytetty keskimääräistä kunnallisveroprosenttia 19,88 ja oletettu, että henkilö kuuluu kirkkoon, joten minun kohdallani prosentti jää todennäköisesti hieman matalammaksi. Turun veroprosentti on tällä hetkellä 19,5 enkä ole seurakunnan jäsen. Mukana ovat kaikki veronkaltaiset maksut, kuten sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.

Sitten laskin, mitä nämä veroprosentit merkitsevät euroina. Prosenttilasku ei kuulu vahvuuksiini, joten käytin netin prosenttilaskuria, joka löytyi täältä: https://prosenttilaskuri.fi/ Viisipäiväisellä työviikolla eläkkeestäni menisi veroa 663 euroa, nelipäiväisellä työviikolla 648 euroa ja kolmipäiväisellä työviikolla 625 euroa.

Käteeni jäisi viisipäiväisen työviikon mallissa 2 620 – 663 = 1 957 euroa, nelipäiväisen työviikon mallissa 2 560 – 648 = 1 912 ja kolmipäiväisen työviikon mallissa 2 500 – 625 = 1 875 euroa

Viisipäiväisen ja nelipäiväisen työviikon ero olisi käteen jäävässä eläkkeessä ainoastaan 45 euroa kuussa. Vastaavasti viisipäiväisen ja kolmipäiväisen työviikon ero olisi käteen jäävässä eläkkeessä 82 euroa kuussa.

Kylläpä harmittaisi, jos raataisin täyttä viikkoa viimeisillä voimillani eläkkeelle asti ja sitten vasta huomaisin, että se hyödytti vain muutaman kympin kuussa! Tuntuu järjettömältä edes harkita täyttä työaikaa, kun tilanne on tämä.

Tällä erää näyttää selvältä, että pyrin siirtymään osa-aikatyöhön ensi vuoden alusta.

Viiden vuoden aikana voi tietenkin tapahtua monenlaista. Työeläkejärjestelmä tuskin näin nopeasti kaatuu, mutta esimerkiksi verot voivat nousta. Sekään ei ole varmaa, että saan pitää työpaikkani. Voin sitä paitsi saada sydäninfarktin ensi vuonna tai kuolla sitä seuraavana. Ken elää, se näkee. Laskelmat ja ennusteet eivät koskaan ole lopullinen totuus.

Tällä erää näyttää kuitenkin selvältä, että pyrin siirtymään osa-aikatyöhön ensi vuoden alusta. Tuloni eivät silloin vielä pienene, vaikka palkkatulot vähenevätkin, koska vapaaehtoinen eläkevakuutus kattaa vajeen. Hyvä asia asuntolainan maksamisen kannalta.

Sitäkin tietysti voi laskeskella, miten hyvin 1 875 euroa kuussa riittää eläkeläisen elämiseen. Moni lukija sen varmasti osaa kertoa suoralta kädeltä. Itse ajattelen, että kyllä sen pitäisi riittää kaikkeen muuhun paitsi hoivakodin kuukausimaksuun. 

Keskimääräisistä eläkkeistä löytyy muuten tuoretta lisätietoa täältä: https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/elaketurva/elakkeensaajien-kokonais...

--

Päivän kuvat: Iiris Katharine Hodgkins kukkii parvekkeellani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016