Tykkään tunnetusti kukista, joten ulkomaillakin suosikkikohteitani ovat puistot ja puutarhat. Málagassa on kaksi kuuluisaa puutarhaa, Paseo del Parque aivan keskustassa ja Jardin Botánico Histórico La Conceptión kaupungin pohjoispuolella, mutta kumpikaan ei ole talvella parhaimmillaan. Siksi suuntasin sisätiloihin, Mariposario Benalmádenaan eli Benalmadenan perhospuistoon.

Perhospuisto on Benalmádena Pueblossa aivan lähellä paikallisbussin päätepysäkkiä ja buddhalaista Stupaa, ja sen sisäänkäynti muistuttaa thaimaalaista temppeliä. Sisällä vallitsee tropiikin kostea lämpö. Perhoset ovat trooppisilta alueilta maailman eri kolkilta. Niitä on nähtävissä kautta vuoden noin 150 lajiketta ja yli 1500 yksilöä. Kotiloina maahan tuotuja perhosia kuoriutuu puistossa päivittäin, mutta monet perhoset myös lisääntyvät siellä, joten tarkkasilmäinen voi löytää perhosentoukkia kasvien lehdiltä.

Useimmilla perhosilla on oma isäntäkasvi, jonka lehdille ne laskevat munansa ja jonka lehtiä niiden toukat syövät. Puiston kasvit jakaantuvatkin kolmeen ryhmään: isäntäkasvit, koristekasvit ja runsaasti mettä tuottavat kasvit. Perhosethan käyttävät mettä ravinnokseen. Puiston perhosia ruokitaan kuitenkin myös viinirypäleillä ja muilla hedelmillä sekä henkilökunnan valmistamalla keinomedellä. Perhosten tyhjiksi imemät viinirypäleet näyttävät pieniltä, rikkinäisiltä ilmapallon kuorilta.

Ensin puisto vaikuttaa vain tiheään istutetulta kasvihuoneelta, mutta vähitellen silmä harjaantuu löytämään perhosia. Ne lepattelevat innokkaina ympäriinsä ja istahtavat vain silloin tällöin hetkeksi lehdelle tai oksalle. Silloin ne usein panevat siipensä suppuun. Ei ole itsestään selvää, että täälläkään pääsisi näkemään perhosia läheltä siivet levällään kuten perhostenkeräilijän kokoelmassa.

Yksi oranssi Dyras Iulia istahti kyllä vihreälle hihalleni muodostaen kauniin kontrastin, mutta kuvaa en siitä tietenkään saanut. Puiston ehkä silmäänpistävin laji oli Morpho Peleides, iso, sininen perhonen. Hauskoja olivat myös osittain läpinäkyvät Greta Otot. Puistossa asustaa myös lintuja, kaloja ja kilpikonnia.

Kukkivissa kasveissa ei ollut nimilappuja, kuten kasvitieteellisessä puutarhassa, joten suuri osa niistä jäi minulta tunnistamatta. Flamingonkukan, kiinanruusun, revonhännän, ihmeköynnöksen ja orkidean sentään bongasin. Myös vihreistä lehdistä monet näyttivät ainakin etäisesti tutuilta, koska lämpimämpien ilmastojen kasvatteja käytetään meillä huonekasveina.

Kasvihuoneessa tuli hiki, mutta kahvilassa jäisistä hedelmäpaloista surautettu smoothie virkisti. Perhospuiston kauppaan oli koottu monenlaista perhosaiheista myytävää, ihanimpina selkään kiinnitettävät perhossiivet pikkutytön kokoa.

Kaikenkaikkiaan mukava pieni retkikohde sekä lapsille että aikuisille.

--

Päivän kuvat: Perhosia Benalmádenan Mariposariossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016