Kun kerran olin jo muutenkin lyönyt aivan lossiksi, päätin kokeilla seuraavaksi alkoholia kipulääkkeenä. Lääkärithän eivät voi määrätä sitä riippuvuusriskin takia. Jos se kuitenkin rentouttaa ja isoina annoksina vie muistin, kai se voi viedä myös kivut?

Keskushermoston kautta toimivien kipulääkkeiden kanssa ei suositella ollenkaan alkoholia, ja olin pitänyt tiukan linjan. Panacod-kuurin alussa olin sen verran kokeillut, että tiesin saavani hirmuisen kankkusen jo puolesta pullosta viiniä, ja parin tunnin pahan olon yhdestäkin lasillisesta. Päätin, että on helpompaa pidättäytyä kokonaan kuin arpoa joka kerta erikseen, voisinko ottaa ja minkä verran. Kerran muistin tämän vasta, kun edessäni poreili juuri kaadettu kuohuviinilasillinen. Pahaa teki, mutta en edes haistanut sitä.

Lyricaa käyttäessäni en kokeillut yhteisvaikutusta, olinhan jo muutenkin kuin humalassa lähes koko ajan. Tuohon kolmen kuukauden jaksoon osuivat muun muassa yhdet erittäin kosteat rapujuhlat. Ne menivät yllättävän hyvin. Alkuillasta tunsin itseni hieman ulkopuoliseksi, mutta kun muiden meno kiihtyi, ei kukaan enää huomannut, että lasissani oli alkoholitonta, ja pääsin itsekin mukaan tunnelmaan. Loppuillasta oli miellyttävää olla kerrankin se, joka ei itkenyt meikkejään poskille, voinut pahoin tai saanut yllättäviä ”rakastan teitä kaikkia” -puuskia. Aamulla minullakin oli krapula, ehkä unen puutteesta ja melusta johtuen.

Viini kyllä rentoutti, mutta sen vaikutus oli aivan liian lyhytaikainen.

Nyt, kun Lyrica-kuuri oli ohi, päätin siis kokeilla systemaattisesti alkoholia. Ajattelin, että pimenevien iltojen iloksi olisi mukavaakin nauttia pari lasia punaviiniä, rommilla terästettyä teetä tai glögiä ennen nukkumaan menoa. Suunnitelmissani oli kahden viikon testijakso. Siispä hanapakkaus pöydän kulmalle ja toimeen.

Valitettavasti kokeilu epäonnistui täysin. Huomasin jo parissa päivässä, että viini kyllä rentoutti, mutta sen vaikutus oli aivan liian lyhytaikainen. Minullahan kivut kestivät tunnista toiseen ja olivat pahimmillaan öisin. Koska en halunnut yhdistää alkoholia ja suun kautta otettavia kipulääkkeitä, seuraava yö meni yleensä kipugeelin kanssa lotratessa. Unet jäivät liian lyhyiksi työssäkäyntiä ajatellen. Ei jatkoon.

Viikonloppuna kokeilin hieman isompaa alkoholimäärää. Puoli pulloa viiniä ja heti sen jälkeen humalaisena nukkumaan toimi kyllä hyvin. Niinä öinä en tarvinnut minkäänlaista kivunlievitystä. En kuitenkaan halunnut kehittää itselleni alkoholiriippuvuutta, ja muutkin alkoholin haitat tulisivat esiin tuollaisella käyttömäärällä. Keino oli myös liian kallis jokapäiväiseen käyttöön. Ei jatkoon.

Olisin tosi mielelläni ruvennut tissuttelemaan terveyssyistä, mutta ikäväkseni jouduin palaamaan lääkepurkille.

--

Päivän kuvat: Viime kevättä Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016