Vietin juhannusta salaisessa puutarhassa. Ystävämme muuttivat reilu vuosi sitten taloon, joka oli odottanut heitä kauan Ruususen unessa, asumattomana, mutta koko irtaimisto lähes koskemattomana. Sen puutarha oli täysin villiintynyt. Merkit menneestä suuruudesta olivat kuitenkin selvät: sammaloituneiden omena- ja kriikunapuiden rivistöt, leveät pionipenkit, kivirakenteiden jäänteet siellä täällä sekä kellastunut puutarhasuunnitelma, jonka otsikko on piirretty tyylipuhtain jugend-kirjaimin.

 

 

Valitettavasti suunnitelman selitysosa on kateissa, joten emme tiedä, mitä kasvia mikäkin numero ja merkki tarkoittaa. Emme myöskään tiedä, miten täydellisenä suunnitelma on aikanaan toteutettu. Suunnitelman olemassaolo on kuitenkin helpottanut paljon puutarhan rakenteen hahmottamista. Kulkureitit ja todennäköiset istutusten paikat ovat selvillä.

 

 

Pihassa kasvaa useita erittäin kookkaita kuusia, mäntyjä ja koivuja. Pari kuusista kelpaisi milloin tahansa ison kaupungin kirkon eteen joulukuuseksi. Niiden poikkeuksellisen kaunismuotoiset oksat ulottuvat maahan asti. Muita puulajeja on kymmeniä. Isot havupuut ovat tarjonneet rakennusainetta useisiin valtavan kokoisiin muurahaispesiin. Hyttysten sijasta salaisessa puutarhassa saakin varoa muurahaisten puremia. Huomaa huolellisesti kunnostettu aita!

 

 

Kielo ja vuorenkilpi ovat levittäytyneet laajalle alueelle. Heinäkasvit, lupiini, nokkonen, vadelma  ja lehtipuiden taimet ovat valloittaneet ravinteikkaammat kasvupaikat. Viime kesän raivaukset ovat tuoneet tänä kesänä esiin esimerkiksi liljoja ja sormustinkukkia. Keväisin koko puutarha kukkii sinisenään scillaa. Myös rivi kauniita vanhan ajan tasetteja on säilynyt elinvoimaisena läpi vuosikymmenten.

 

 

Puutarhan keskipisteen on muodostanut porrastettu ja mahdollisesti kivillä rajattu alue, jossa on ollut huvimaja, vesiallas ja suihkulähde sekä istutuksia. Kivet ovat siirtyneet tai siirretty paikoiltaan, eikä vesiaiheen tarkka paikka käsittääkseni ole vielä varmuudella löytynyt.

 

 

Metsä on hiipinyt hiljalleen kohti pihaa ja rakennuksia. Vaivoin erottuvat portaat vievät entiselle kasvihuoneelle, jossa kasvaa tällä hetkellä vaahteraa. Kastelujärjestelmän säätöventtiili löytyi metsästä. Entisen tenniskentän oletetulla paikalla on sammaloitunut aukio.

 

 

Salainen puutarha on mitä viehättävin villiintyneenäkin, ja isäntäväki kuulostelee sen ääntä kaikessa rauhassa. Varovainen raivaaminen riittää toistaiseksi. Hylätyn pihapiirin herättäminen eloon on vuosikymmenten hanke, ja työtä riittää rakennustenkin kunnostamisessa.

Erikoista kyllä, autiotalo on säilynyt täysin ilkivallalta. Naapuri on pitänyt pihapiiriä silmällä, ja saattaa olla, että talon kummituksellakin on ollut osuutta asiaan.

--

Päivän kuvat: Vanhat perennat kukkivat salaisessa puutarhassa.

 

 

Kommentit (4)

MarjattaP

Uskomattoman  upea vanha puutarha ja talo!  Miten onnellista onkaan, että se on nyt päätynyt sen arvon ymmärtävien ihmisten haltuun.  Kiva, että otit minutkin mukaan puutarhakierrokselle.

Maija
Liittynyt15.10.2015

Sepä siinä onkin niin hienoa, Marjatta, että talo ja puutarha päätyivät täsmälleen oikeille omistajille, jotka osaavat arvostaa sen historiaa. 

JattaM

Onpa todella hieno paikka. Uskomatonta että pionit, varjoliljat ja muut vanhat perennat ovat sinnitelleet hengissä ja kukkivat upeasti nyt kun on valoa ja ilmaa ympärillä. Isäntäväellä on vuosiksi hauskaa ja palkitsevaa tekemistä. Myös vanha puutarhasuunnitelma on upea ja aikamoinen ihme että se on säilynyt. Toivottavasti näemme joskus lisää kuvia puutarhan uudelleensyntymisestä.

Maija
Liittynyt15.10.2015

Katsotaan, miten käy. Tila olisi oikeastaan oman blogin ja/tai kirjan arvoinen, koska siellä on säilynyt paljon muutakin kuin puutarhasuunnitelma. Ehkäpä isäntäväki jossakin vaiheessa  innostuu?

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia, eikä se jokin tule enää koskaan takaisin. Minä menetin terveyteni, yöuneni, juoksemisen, joogan, 7 pahvilaatikollista huolellisesti kerättyjä vaatteita ja identiteettini.

Vastalahjaksi sain krooniset kivut ja 15 kiloa läskiä sekä vakaumuksen, että ikä on kaikkea muuta kuin numero. Nukun jo paremmin enkä enää tarvitse kipulääkkeitä päivittäin, mutta toivon, että pystyn vielä joskus kävelemään yli puoli tuntia kerralla.

Blogi kertoo kaikesta, mitä tietty ikä mukanaan tuo: ainakin krempoista ja niiden hoitamisesta lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, uuden vaatevaraston keräämisestä, kodinhoidosta ja parvekepuutarhan vaalimisesta. Vähän myös kiukusta, joka herää, kun joka puolella kehotetaan ikääntyviä liikkumaan. Ikään kuin se olisi ratkaisu kaikkeen.

Tietyssä iässä -blogi jatkaa  Dementin omainen -blogini ja Parveke länteen -blogini jalanjäljillä, mutta aihepiiri on laajempi. Olen Maija Rauha, 57-vuotias brunetti. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Blogiarkisto

2017
2016

Instagram