Silloin harmistuin viimeksi. Vastaan Leilan haasteeseen ja kerron, milloin viimeksi…

Ilahduin: Sunnuntaina, kun napsin mahtavia kukkakuvia Ruissalosta yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneista. Siellä oli ilahduttavan paljon orkideoja kukassa ja kaunis valo. Kukkien kauneus on minulle lääkettä.

Nauroin: Tällä viikolla ei ole naurattanut, kun puolisoni ei ole naurattanut. Hän on selvästi loman tarpeessa.

Itkin: Keuhkokuumeessa espanjalaisessa hotellihuoneessa joulun aikaan olo oli niin voimaton, että itketti.

Suutuin: Suutuin, kun luin jonkin tosi tyhmän blogikirjoituksen eilen. Suuttumukseni menee kuitenkin niin nopeasti ohi, etten muista aihetta enää. Olin kyllä tosi tulistunut.

Harmistuin: Aamulla seisoin suihkun alla ja olin juuri alkamassa hieroa sampoota hiuksiin, kun veden tulo lakkasi. Olin katsonut urakoitsijan lapusta vesikatkon ajankohdan väärin. Oli pakko mennä likaisella tukalla töihin. Mutta olipa onni, että tarkistin lapun ennen kuin annoin työnjohtajalle palautetta.

Häkellyin: Häkellyn aina, kun joku on yllättäen ystävällinen, haluaa auttaa tai lähestyy puskan takaa. Viime kerrasta on onneksi jo viikkoja.

Kokeilin jotain uutta: Käytin HSL Mobiililippua pari viikkoa sitten.

Urheilin: Toukokuussa kolme vuotta sitten sinä päivänä, kun anoppini siirrettiin saattohoitohuoneeseen. Olimme juuri lähdössä lenkille, kun saimme soiton. Sen jälkeen en ole juossut, ja muuta liikuntaani en pidä urheiluna.

Luin: Tänään Minna Huotilaisen ja Leeni Peltosen uutta kirjaa Tunne aivosi. Nimi on vähän tylsä, mutta sisältö ei.

Söin: Peuramakkaralla höystettyä hapankaali-omenapataa töiden jälkeen. Tähderuokaa, joka löytyi jääkaapista. Peuran oli työkaveri metsästänyt.

Herkuttelin: Kolme tuntia sitten vaniljajäätelöllä, johon sotkin äidin valmistamaa mäkivadelmahilloa ja puolukoita. Mainio yhdistelmä! Herkuttelen joka päivä.

Ostin: Juhlamekon väreihin sopivaa kynsilakkaa viime perjantaina.

Tapasin: Perjantaina mukavan matkabloggarin. Hänen bloginsa nimi on Parasta lähteä nyt.

Päätin: Viikonloppuna, että meille tulee Morris & Co -tapetteja, vaikka talomme onkin valmistunut 1961.

Inspiroiduin: Pari viikkoa sitten, kun kävin tutustumassa upeisiin käsintehtyihin keramiikkalaattoihin. Kylpyhuonesuunnitelmani sai välittömästi uuden suunnan.

Osallistukoon haasteeseen, ken siitä inspiroituu.

--

Päivän kuvat: Ruissalon kasvihuoneista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016