Hupailin hieman syksyn viimeisen satolaatikon kanssa ja kuvasin sen antimia viljelylaatikossa koristekasvieni joukossa. Varsiselleri näytti paikalleen kylvetyltä, ja valkosipuli koristi green boy-mätästä kuin rossi leskiäidin rintaa.

Satokausi oli tänä vuonna ennätyspitkä, 18 viikkoa. Viime viikkoina laatikot ovat olleet sangen painavia sisältäen kilokaupalla luomuperiaatteiden mukaisesti kasvatettua porkkanaa, punajuurta ja palsternakkaa sekä vaihtuvia herkkuja, kuten punakaalia, kurpitsoja, ruusupapuja, ruusukaalia ja lehtikaalia. Jääkaappini neljä isoa vihanneslaatikkoa ovat kaikki täpötäynnä. Viime talvena söin viimeiset palsternakat vasta pääsiäisen tienoilla, ja samoin käynee nytkin.

Onnistuin viimeinkin kehittämään toimivan punajuurilaatikon reseptin.

Tänään tuli kaksi varsiselleriä, kaksi juuriselleriä, neljä purjosipulia, neljä pitkää punajuurta, pari tavallista ja pari keltaporkkanaa, yksi valkosipuli, pussillinen lehtikaalia ja valtava palsternakka. Sokerina pohjalla oli kauden uutuus, erä maa-artisokkaa. En ole vielä päättänyt, teenkö siitä keiton vai paahdanko uunissa, jolloin välttäisin kuorimisen vaivan.

Osuuspuutarhan jäsenyys on opettanut käyttämään kasviksia entistä monipuolisemmin. Parhaillaan uunissani muhii punajuurilaatikko, johon onnistuin viimeinkin tänä kesänä kehittämään toimivan reseptin. Siinä on alla mausteinen jauhelihakastike ja päällä Sirkka Hirvosen ohjeen mukaan tehty seos, jossa on löysää riisipuuroa, reilusti raakaa raastettua punajuurta, pari kananmunaa ja mausteita. Pintaan lisäsin rapean korppujauhokerroksen. Nam nam!

Se kyllä kieltämättä on hieman väsyttävää, että ruuanlaitto alkaa joka ainoa kerta kasvisten pesulla, kuorimisella ja pilkkomisella. Laatikon antia ei muuten ehtisi millään käyttää ennen kuin herkkuainekset pilaantuvat.

Kiitos kaudesta, Livonsaaren osuuspuutarha! Nähdään ensi kesänä!

--

Päivän kuvat: Tunnista koristekasvien joukkoon piiloutuneet juurekset ja vihannekset!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016