Tietyssä iässä on silloin, kun huomaa kauhukseen, ettei suosikkialushousuja valmisteta enää. Sitä on vuosikymmenet käyttänyt tiettyä, hyväksi havaittua mallia, mutta nyt kaikki 14 valkoista ja 14 mustaa ovat tulleet lähes yhtä aikaa tiensä päähän. Vyötärönauhat repsottavat kimmoisuutensa menettäneinä, ja kas! Kangas on hivunut strategisesta kohdasta lähes puhki! Ei voi olla totta! Eikö mihinkään voi enää luottaa?

Hyvät pikkuhousut ovat hyvinvoinnin perusta. Sen huomaa heti, kun vetää jalkaansa huonot. Kiristää inhottavasti joko nivustaipeesta tai vyötärönauhan kohdalta. Kuminauhat katkaisevat kehon muodot tasan väärästä kohdasta, jolloin sulava linja katkeaa.

Minua ei hävetä käyttää alusvaatteita.

Visible panty line, jota kuulemma suuressa maailmassa pelätään kuin ruttoa, ei minulle ole sitä, että pikkareiden reunan voi aavistaa vaatteiden alta. Sellainen ei minua sinänsä haittaa, koska minua ei hävetä käyttää alusvaatteita. Minun silmääni VPL on sitä, että reuna on väärässä kohdassa, kuten keskellä pyöreää pakaraa. Panty linen pitää mieluiten olla täsmälleen takamuksen ja reiden liittymäkohdassa. Hipster- tai maximalliset  pöksyt ovat tässä suhteessa yleensä varmimpia valintoja.

Kehityksen kehittyessä markkinoille on tullut alushousuja, joita mainostetaan näkymättöminä. Niiden reunat on saatu litteiksi niin, että ”kuminauha” on kuumasaumattu (?) mikrokuituneuloksen nurjalle puolelle. Oikealla puolella neulos jatkuu sileänä, kunnes loppuu. Näissä on yksi huono puoli: ne ovat aina ikäväntuntuista tekokuitua. Pidän puuvillaa sisältävää neulosta parempana, joskin olen usein lipsunut periaatteestani ilman tuntuvia haittoja.

Jaa stringit? Ne vaikenen kuoliaaksi.

Alushousujen kokonumerot elävät aivan omaa elämäänsä.

No, ostoksille siis! Vakiomerkkini valikoima on laajentunut vähitellen niin, että perusmalleja on jo ainakin viisi ja niistä vielä matalat, keskikorkeat ja vyötärölle asti ulottuvat versiot. Kävin hyllyt huolellisesti läpi, mutta totta se oli: kaikkien aikojen suosikkimalliani ei enää löytynyt. Samanniminen kyllä oli, mutta sen pitsin sijaintia ja muotoa oli vaihdettu. Alushousujen tärkein kohta, reisien aukko, oli eri muotoinen. Nostin yhdet ostoskoriin, mutta oli selvää, että nyt täytyisi sovittaa muitakin.

Hipsterimalli näytti säilyneen entisenä, joten sitä ei nyt tarvinnut ottaa kokeiluun. Sen sijaan otin yhdet puuvillaiset klassikot ja yhdet saumattomat. Valitsin kaikista saman koon. Oletteko muuten huomanneet saman kuin minä: alushousujen kokonumerot elävät aivan omaa elämäänsä. Kun olin housukokoa 40, sopivin alushousujen koko oli 44, eikä edes 46 ollut liian iso. Nytkin tyydyin kokoon 46 - eipä kaupassa tainnut ollakaan isompia.

Kaikki housut olivat eri kokoisia, vaikka valmistaja ja kokonumero olivat samat.

Kaikki housut osoittautuivat kotona sovituksessa eri kokoisiksi, vaikka valmistaja ja kokonumero olivat samat. Puuvillaiset klassikot olivat niin pienet, että pystyin tuskin kiskomaan niitä jalkoihini. Reisien aukot olivat käsittämättömän kireät. Muistelin, että olinkin viimeksi käyttänyt sitä mallia 35 vuotta sitten koossa 36. Tikkureisille, ei jatkoon!

Pitsillä koristeltu malli, johon suurimmat toiveeni kohdistuivat, oli noin yhden kokonumeron verran liian pieni. Olisin tarvinnut koon 48. Mahdetaankohan niitä valmistaa? Vai pitäisikö toivoa, että vaatekappale venyy käytössä?

Ainoat sopivan kokoiset olivat saumattomat tekokuitupikkarit. Suhtaudun niihin kuitenkin hieman epäillen. Mahtavatko ne kestää käytössä edes 10 vuotta? Täytyy seurata, miten ne käyttäytyvät pesussa.

Alushousujahti jatkuu. Olisi todella ikävää, jos täydellistä mallia ei enää löytyisi. Mutta kaipa se on hyväksyttävä, että tiettyyn ikään kuuluvat kaikenlaiset menetykset ja hankaluudet, sekä isot että pienet.

--

Päivän kuvat: Orkideoja ikkunalla.

Kommentit (3)

MarjattaP

Aivan totta on, että alusvaatteiden pitää istua ja olla muutenkin mukavia päällä.  Oikeastaan niin, että ne eivät saa aiheuttaa minkäänlaisia tuntemuksia ja että ne voi pukemisen jälkeen unohtaa.  Minä myöskin suosin puuvillaa materiaalina.

Muistatko muuten niitä vaaleanpunaisia ja lahkeellisia  alushousuja, joita vielä 60-luvulla käytettiin aika yleisesti?  Täällä Kotkassa ne olivat raappahousut.  Helmikuun alun markkinoilla huomasin sellaisia riippumassa yhdessä myyntikojussa.  En ostanut, mutta tuli mieleeni, että ovatkohan ne taas tulossa muotiin.  Pitäisiköhän kuitenkin maaliskuun markkinoilta........  

JattaM

No nyt puhut asiaa, Maija. Missä ovat vähänkään isokokoisemmat, hyvin istuvat ja hyvännäköiset pikkuhousut? Jos löydät, kerro meillekin. Vaikka paino-ongelmia ei olekaan, niin tietyssä iässä (!) vartalo muuttuu mutta pikkarit eivät näytä muuttuvan siinä mukana. Raappahousuaikaa en kuitenkaan kaipaa :).

Maija
Liittynyt15.10.2015

Muistan kyllä raappahousut. En usko, että ne olisivat sellaisenaan tulossa muotiin, mutta lahkeellisia alushousuja kyllä on saatavilla  monenlaisia. On peruspuuvillaa pittsireunalla ja ilman, on  kohottavaa ja silottavaa. Silkkisiäkin löytyy. Ehkä pitää tosiaan kokeilla jotkut sellaisetkin.

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia, eikä se jokin tule enää koskaan takaisin. Minä menetin terveyteni, yöuneni, juoksemisen, joogan, 7 pahvilaatikollista huolellisesti kerättyjä vaatteita ja identiteettini.

Vastalahjaksi sain krooniset kivut ja 15 kiloa läskiä sekä vakaumuksen, että ikä on kaikkea muuta kuin numero. Nukun jo paremmin enkä enää tarvitse kipulääkkeitä päivittäin, mutta toivon, että pystyn vielä joskus kävelemään yli puoli tuntia kerralla.

Blogi kertoo kaikesta, mitä tietty ikä mukanaan tuo: ainakin krempoista ja niiden hoitamisesta lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, uuden vaatevaraston keräämisestä, kodinhoidosta ja parvekepuutarhan vaalimisesta. Vähän myös kiukusta, joka herää, kun joka puolella kehotetaan ikääntyviä liikkumaan. Ikään kuin se olisi ratkaisu kaikkeen.

Tietyssä iässä -blogi jatkaa  Dementin omainen -blogini ja Parveke länteen -blogini jalanjäljillä, mutta aihepiiri on laajempi. Olen Maija Rauha, 57-vuotias brunetti. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Blogiarkisto

2017
2016

Instagram