Ensimmäisen talvipäivän seisauksen jälkeisen päivän kunniaksi tänään sopii jo miettiä kevättä. Kummankohan saamme ensin, lumen vai kirsikankukat? Rouva Ise runoili aiheesta vuoden 1000 tienoilla näin:

Sataa kirsikan

kukkaislunta ja lumen

kirsikankukkaa.

Minä kysyn keväältä:

lunta, kukkaa vai lunta?

Tuomas Anhava suomensi tankarunon. Se ilmestyi vuonna 1976 Oikukas tuuli -kokoelmassa, joita minulla on kirjahyllyssä peräti kaksi: lahjaksi saatu ja itse ostettu. En ole malttanut luopua kummastakaan, koska nämä runot tuottavat minulle suurta tyydytystä.

Iloa tuottavat nämä kuvatkin, jotka otin viime toukokuun lopussa Tuorlan maatalousoppilaitoksen puutarhassa. Kirsikan kukinta oli tuolloin jo enimmäkseen ohi, mutta hapankirsikka oli vielä kukassa. Päärynä- ja omenapuut kuohuivat kuin kermavaahto sen triflen päällä, jonka aion valmistaa aaton jälkiruuaksi.

Lue lisää: Keukenhof? No ei, mutta Tuorla.

Tuorlan vanhimmat hedelmäpuut sijaitsevat päärakennuksen edessä etelään viettävässä rinteessä. Siellä kasvaa muun muassa ”Tuorlan päärynä”, jonka kaksi kuvaa on tässä heti yläpuolella, ja tarhapäärynä "Cecilia", kuvat niiden yläpuolella. Tuorlan pääynä on jalostamaton lajike, jonka hedelmät ovat pieniä, mutta makeita. Omenapuista voin mainita ainakin Keltakanelin, jolla on kukissaan hiukan vaaleanpunaista:

Mitä lajiketta tämä alla oleva, selvästi nuorempi ja pienempi (koriste)omenapuu on, en osaa sanoa. Sen kukat ovat aivan puhtaanvalkoiset.

Hieman alempana, kivirakentamista esittelevän alueen ja puutarhavajan vieressä, kasvaa joukko nuorehkoja purppuraomenapuita. Ne kukkivat kerrassaan upeasti:

Tuorlassa myös viljellään omenia, mutten käynyt varsinaisessa omenatarhassa. Ei ollut tarvetta, koska puutarhassa on näytteitä monista omenalajikkeista, ja kaikki kukkivat ihanasti. Maallikkona en huomannut niissä mitään eroa. 

Näiden kuvien myötä toivotan arvoisille lukijoilleni hyviä pyhiä. Tulkoon joulu todellinen.

Kommentit (1)

Vierailija
2/1 | 

Ihana kaunis kukkaloisto tähän harmauteen. Oikein kukkaisterapiaa. Kiitos!

Lämmintä joulunaikaa sinulle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen kiukuttelu ja kummastelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Kirjoitan vuorotellen näistä teemoista.

Olen Maija Rauha, 60-vuotias ja eläkkeellä perjantaisin. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016
Sisältö jatkuu mainoksen alla