Kortisoni on vahvin tunnettu tulehduslääke. Se on niin voimakasta, ettei sitä määrätä kevein perustein, ja sitä käytetään yleensä vain rajatun ajan. Sillä on systeemisiä vaikutuksia eli lääkeaine aiheuttaa helposti vaikutuksia muuallakin kehossa, vaikka se olisi tarkoitettu vain kehon jonkin osan hoitamiseen.

Pitkäaikaisesti käytetty kortisoni heikentää kaikkia kudoksia: ohentaa ihoa, haurastuttaa luita ja nostaa luukadon riskiä. Sen tiedetään myös vaikuttavan kehon rasvakudokseen siten, että etenkin keskivartalo ja posket pyöristyvät, ja niskaan saattaa tulla kohouma, niin sanottu häränniska. Lääkkeen psyykkiset vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta useimpia se vähintään nukuttaa.

Kortisonipistokset annetaan paikallisesti, eikä niiden pitäisi vaikuttaa systeemisesti kovinkaan paljon. Minulla niin kuitenkin kävi. Sain sekä paksut posket, omenavatsan että häränniskan. Nukutti armottomasti vuorokauden ympäri.

Hienoin vaikutus koski kuitenkin nivelrikkoisia sormiani: ne pysyivät kivuttomina peräti pari kuukautta. Ehdin jo aivan unohtaa, että sormissa mitään vaivaa olikaan. Harmi vain, ettei hoito ollut tarkoitettu sormiin.

"Lakkaa sormeilemasta sitä pattia, se on rasvakudosta", sanoi työterveyslääkäri.

Pari päivää toisten kortisonipistosten kaulaani ilmestyi aristava kohta. Alue turposi silminnähden, ja jokin painoi henkitorvea niin, että hengittäminen vaikeutui.Oliko kilpirauhaseni turvoksissa? Struumako minulle oli kehittymässä?

Työterveyslääkäri tunnusteli aluetta asettumalla taakseni seisomaan, jolloin hän pystyi viemään kätensä molemmin puolin kurkulleni. Hän ei vaikuttanut erityisen huolestuneelta. Varmuuden vuoksi hän kirjoitti lähetteen kuvantamisyksikköön.

Ultraus ei kuitenkaan paljastanut mitään epätavallista. Kilpirauhasessani ei ollut kasvainta eikä se ollut myöskään suurentunut. ”Lakkaa sormeilemasta sitä pattia, se on rasvakudosta”, totesi lääkäri. Olin siis kasvattanut rasvapatin sekä niskaan että kaulaan!

Mikä kaulassani sitten olikin turvonnut, se katosi, kun kortisonihoito lopetettiin.

Olin jo käyttänyt kaiken hoidon, mitä länsimainen lääketiede pystyi tarjoamaan.

Kortisoni näytti vaikuttavan minulla kaikkialla muualla, paitsi siellä, missä olisi pitänyt.

Saamallani kortisonimäärällä takapuoleni tulehdusten olisi jo pitänyt parantua ja vaivojen mennä ohi, mutta niin ei käynyt. Isosarvennoisten tulehtuneet limapussit olivat ainakin osittain parantuneet, mutta pakaroiden keskiosan pistävä kipu pysyi ennallaan. Suurin toivein aloitettu hoitokokeilu lopetettiin 10 pistoksen jälkeen tehottomana.

Nyt olin fysiatrin mukaan käyttänyt kaiken hoidon, mitä länsimainen lääketiede pystyi tarjoamaan. Yksi mahdollisuus sentään olisi vielä: OMD-fysioterapeutti, joka hallitsee osteopatian menetelmät ja faskioiden käsittelyn.

”Hänellä on taito havaita käsillään asioita, jotka jäävät lääkärin vastaanotolla piiloon”, fysiatrini selitti. Diagnostisen arvoituksen avaimet olivat nyt OMD-fysioterapeutin käsissä. Siispä seuraavaksi sinne.

--

Päivän kuvat: Heverin linnan kauneimmat ruusut 2015

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (5)

Maija-Liisa
1/5 | 

Kokemukseni pitkäaikaisesta kortisonin käytöstä, suurina annoksina suoraan suoneen ja suun kautta pillereinä, ovat juuri sellaiset  kuin kuvasit. Paitsi että psyyke minulla muuttui. Minusta tuli aika v-mäinen, rohkea sanomaan ja hyökkäävä samisissani. Minua kortisoni piristi, nukuin max. neljä tuntia yössä ja olisin siirtänyt vaikka kerrostalon. Ja kaiken tämän tajusin kun kortisoni vaihdettiin toiseen lääkkeeseen ja vaikutus rupesi vähitellen häviämään. Tämä oli sitä  Basedowin taudin aikaa.

Miia
2/5 | 

Minä kieltäydyn kortisoonista nykyään - välilevytyrä ja nivelrikko saavat tyytyä vain kipulääkkeisiin. Sain limakalvontulehduksiin lonkassa ja polvessa kortisoonipiikit. Ekalla kerralla ihan ookoo, toisella kerralla heräsin seuraavana päivänä sokkiin! Rintani kasvoivat B-kupista E-kuppiin yhdessä yössä (niistä jäi sitten jäljelle 10 senttiä leveä raskausarpi) ja peilin ohittaessani oli pakko palata peilille kun en tuntenut ihmistä siinä... Paino nousi 20 kiloa 3 viikossa, unta ei tullut, häränniskan sain, silmälasit eivät mahtuneet päähän, tai siis ne ei enään koskettaneet nenää kun posket olivat niin turvoksissa, unettomuus vaivasi sitten muuten siihen malliin että jo itsekin aloin pelätä tulevani hulluksi. Olin täysin skitso, epäilin kaikkia ja kaikkea, mulle muka vain haluttiin pahaa, räjähdin 10 kertaa päivässä ja itkin loppuajan. Lääkärin mielestä kaikki hyvin, olihan kipu lonkassa hieman lieventynyt. Kun jouduin sitten välilevyn tulehtumisen takia sairaalaan, vieläkin turvoksissa kortisoonista, 3 kk piikkien jälkeen, sairaalan kirurgi tarjosi kortisoonia. Kun kieltäydyin, sanoi että mitä sillä on väliä, läskihän sä olet muutenkin. Tervetuloa leikkaukseen kun olet laihduttanut 60 kiloa. Muutama kuukausi tämän jälkeen pääsin käymään Suomessa - asun siis Hollannissa - ja gynekologi aloitti hormonihoidot. Puolessa vuodessa hävisivät kortisoonikilot ja 4 päivän jälkeen kävelin raput ylös ekan kerran vuoteen... tervettä musta ei tule ikinä, koska en voi nauttia estrogeenejä tarvittavaa määrää syövän uhkan takia, mutta kortisoonihelvettiin en ikinä palaa.

Maija
Liittynyt15.10.2015
3/5 | 

Kuulostaapa hurjalta, Miia. Varmasti teit oikean ratkaisun, kun kieltäydyit kortisonista. Mielenkiintoista, että hormonihoidolla pääsit vaivoistasi osaksi. Pitäisiköhän minunkin kokeilla? Minullahan on yhtenä diagnoosina limapussin (lihaskalvon) tulehdus, kenties sama vaiva kuin sinulla. Sen lisäksi minulla on jännetupen tulehduksia ja vähän muutakin.

emilia
4/5 | 

Minä olen käyttänyt kortisonia v 2011 ja sanut myös suonen sisäisesti n.s pulssihoitoa. Minulla on MS tauti ja en pärjää ilman kortisonia 10mg päivässä jota otan aamulla. Se ei ole haitannut minua millään lailla ja kerran vudessa saan osteopatiaan ehkäisy lääkettä suonen sisäisesti. Ei mitään merkkiä osteopatiasta. Kivut on hellittänyt ja olen voinnut hyvin.

Maija
Liittynyt15.10.2015
5/5 | 

Mielenkiintoista, että lääkkeiden vaikutukset vaihtelevat niin paljon henkilöstä toiseen. Asiahan on kyllä jatkuvasti farmakologisen tutkimuksen kohteena, ja jotkut lääkitykset valitaan jo geenitestien perusteella niin, että lääkettä saavat vain ne, jotka siitä todennäköisesti hyötyvät. Yksilöllinen lääkehoito on tulevaisuuden trendi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016