En ole mustasukkainen. Olen kukkasukkainen! Uusissa nilkkasukissani on ruusunnuppuja, hanhenmunia, isoja pioneja ja värikkäitä pilkkuja. Niissä on kauniit, lempeät värit ja ne on valmistettu bambulangasta.
Nimittäin kun peruspuvusto oli hankittu, oli aika panna kuntoon myös sukka- ja alusvaateasiat.
Joku saattaa mustaa, että toin Tallinnan Telliskivestä matkamuistoksi rasiallisen kuvioinniltaan japanilaisvaikutteisia, Thought-merkkisiä bambusukkia. Paksuja, pehmeitä sukkia on niin mukava käyttää, etten ole sen jälkeen juuri muita jalkaani vetänyt.
Olen ollut sukkien suhteen jo pidempään nirso. Minulle eivät ole vuosikymmeniin kelvanneet tavalliset, yksiväriset nilkkasukat. Vähintään raitoja tai pilkkuja on pitänyt olla. Ensimmäiset kukkasukkani löysin Gudrun Sjödeniltä, jolla on edelleen silloin tällöin valikoimassa kivoja jakardikuoseja. Ei ekopuuvillakaan huono materiaali ole, vaikka bambu on käytössä miellyttävämpi.
Pitkään tilasin sukkani englantilaisesta Bodenin nettikaupasta, mutta minusta alkoi jo pari vuotta sitten tuntua, että niiden laatu oli heikentynyt eivätkä värit enää sopineet yhteen minkään kanssa.
Olen pitänyt silmällä myös ruotsalaista merkkiä, joka väittää sukkiensa olevan onnellisia. Ne ovat kyllä värikkäitä, mutta neonväriset hymiökuviot eivät oikein ole minun juttuni. En minä sellaisia.
Kaikeksi onneksi myös Thoughtilla on nettikauppa. Brexitin pelossa tilasin peräti yhdeksän paria bambusukkia, ettei tarvitse ihan heti ruveta miettimään uusintaostosta. Eihän sitä tiedä, mitä tullia ja alvia niistä kohta joutuu maksamaan myyntihinnan ja kuljetuksen lisäksi.
Nyt saan aamuisin valita kukista, hanhista ja pilkuista. Oi onnea!
Alan ymmärtää mummoja, joiden jäämistöstä löytyy kymmenittäin käyttämättömiä kerrastoja.
Suuri alushousujahtini päättyi vuonna 2016 saumattomiin Sloggi-pikkuhousuihin. Hankin niitä paksun nivaskan ja hyvä niin, koska takareisileikkauksen jälkeen en pystynyt käyttämään mitään, missä on sauma. Nämä pikkarit kestivät kuitenkin käyttökunnossa vain vajaat pari vuotta, enkä voinut ostaa uusia lörpähtäneiden tilalle, koska niiden valmistaminen oli lopetettu.
Jouduin aloittamaan jahdin uudelleen. Hankin viime vuonna kaikkiaan parikymmentä pikkuhousumallia kokeiluun kivijalka- ja nettikaupoista. Oli lahkeellista, hipsteriä ja korkealle uurrettua, niin puuvillaa kuin mikrokuituakin, mutta mikään malli ei tuntunut siltä kuin pitää eli ei miltään. Kalleimpia, 40-50 euroa maksavia en edes kokeillut, koska en ole valmis sijoittamaan sellaisia summia alushousuihin.
Saksalainen Ulla Popken kutsuu toimistopikkareiksi (büroslips) puuvillapöksyjä, joiden alareuna on takana ja sivulla kokonaan joustavaa pitsiä, ja edessä on reisille tilaa antava leikkaus. Niitä on usein Lorellassa myynnnissä paria väriä (paitsi juuri nyt) ja Popkenin omassa nettikaupassa muutama väri lisää. Metsästys päättyi, kun tilasin näitä kaksi numeroa tavallista vaatekokoani isompina.
Onpa hyvä, että edes joku on tajunnut, miten kiristämättömiä alushousuja tehdään. Minun tuurillani näiden valmistus lopetetaan piakkoin. Alan ymmärtää mummoja, joiden jäämistöstä löytyy kymmenittäin käyttämättömiä kerrastoja.
Koin oloni ahdistavaksi tiukassa haarniskassa, sillä materiaalit olivat liian kovia ja toppaukset joustamattomia.
Rintaliivien kanssa oli melkein sama ongelma kuin alushousujen. Olin lihonut, eikä vakiomerkkiäni valmistettu riittävän isossa koossa. Vuonna 2016 ratkaisin asian käväisemällä alusasujen erikoisliikkeessä. Tein ostoksia kahdelta merkiltä ja olin aluksi tyytyväinen, mutta vähitellen aloin kaivata lisää mukavuutta. Koin oloni ahdistavaksi tiukassa haarniskassa, sillä materiaalit olivat liian kovia ja toppaukset joustamattomia.
Virolainen Miss Mary of Sweden satsaa nettimainontaan, jossa se väittää rintaliivejään erityisen mukaviksi. Päätin kokeilla, pitääko tuotelupaus. Tilasin alkuun neljä mallia sovitukseen ja aika pian toiset neljä lisää. Jätin koekäyttöön kahdet kaarituelliset ja kahdet kaarituettomat. Loput palautin ja sain rahani takaisin.
Kaarituettomista malleista toinen on erittäin napakka minimizer, jonka kelpuutan liikuntakäyttöön. Toinen on pehmeä pitsinen liivi, joka sopii hyvin rentojen vaatteiden alle. Tilasin myös kahdet kaarituelliset t-paitaliivit. Niistä saumallinen malli on istuvuudeltaan täydellinen. Se antaa kauniin muodon, eikä sauma erotu häiritsevästi edes Hilda-tunikan alta. Olkaimissa ei ole turhia pehmusteita tai levennyksiä. Muotoonprässätytkin jäivät käyttöön, mutten tilaa niitä lisää.
Valmistajan tuotelupaus piti, joten myös rintsikkapulma on ratkaistu joksikin aikaa.
Nyt jos vielä ostelen vaatteita tai asusteita, niin se on sitten jo hienosäätöä, harrastusta, tuhlaamista tai silkkaa turhamaisuutta. Varsinaista tarvetta ei pitäisi olla. Vaikka keräilläänhän sitä monenlaista muutakin.
--
Päivän kuvat: Thought-sukkia.
