Tuntuu vähän hölmöltä tehdä oma postaus näin pienestä aiheesta. Mutta kun nämä vaatteet ovat tuottaneet minulle niin paljon iloa, niin menköön nyt.

Kaino-merkkiset mekko ja tunika ovat olleet luottovaatteitani koko syyskauden. Kun en ole arkiaamuna tiennyt, mitä pukea, olen laittanut vihreän kauristunikan.  Ja kun on ollut asiakastapaaminen tai muu meno, olen usein turvautunut ruskeaan peuramekkoon. Tulen niistä hyvälle tuulelle, koska ne ovat mukavia päällä, huolettomia mutta siistejä, ja peurakuvio on aivan omaa luokkaansa.

Lehdetön puu tuo mieleen lapsuudenkotini lähellä kasvavan ikivanhan niinipuun eli metsälehmuksen, jota katsomaan minulla oli tapana kahlata pitkin pellonpientareita. Puun lähellä saattoi usein nähdä peurojen makuujälkiä. Neuleessa kuvattu kohtaus olisi aivan hyvin voinut tapahtua siellä jonakin syksyisenä yönä. Mukana on myös Pohjantähti, joka tunnetusti näyttää tietä kotiin. Tuntuu kuin nämä neuleet olisi suunniteltu juuri minulle.

Mekossa on sama leikkaus kuin keväällä esittelemässäni Lehtokielo-mekossa. Koska se on lyhythihainen, olen useimmiten käyttänyt sitä Peter Hahnilta hankkimani ohuen, ruskean neuletakin kanssa. Kuvien ottamisen jälkeen olen pessyt mekon, eikä sen helma enää roiku ja istuvuus on muutenkin parempi. Mekko on 50 % merinovillaa, 50 % luomupuuvillaa, ja kokoni on hieman kavennettu L (Kainon vaatteet ovat useimmiten aika reilusti mitoitettuja).

Tunikasta valitsin koon M, koska suora malli näytti verkkokaupan kuvissa kovin väljältä. Koko onkin ihan sopiva. Vaate kuitenkin kutistui ensimmäisessä pesussa pituudesta juuri sen verran, ettei sitä voi enää käyttää minimekkona. Häpeäkseni ymmärsin tämän tosiasian vasta valokuvista (ei, en näytä rajaamattomia kuvia, vaikka maksaisitte). Toisen pesun jälkeen kiskoin kosteaa tunikaa pidemmäksi, mutta se ei auttanut olennaisesti. Ihan hyvä näinkin - pitkä, rento neulepaita on tosi helppo vaate käyttää. Se on ylläni nytkin.

Peurakuvio tuntuu läheiseltä myös siksi, että aurinkomerkkini on kauris. Juu-u, minulla on vanhaa huuhaataustaa. Kämppäkaverin ystävä teki minulle ensimmäisen syntymäajan perusteella lasketun astrologisen karttani jo 1980-luvun alussa. Hän raapusti kartan käsin Vaasa-lehden muistiinpanolehtiön halvalle, kellertävälle paperille, ja kuvitti sen piirroksin. Muistan tulkinnasta parhaiten sen, että tulisin kokemaan avioeron yhtä varmasti kuin prinsessa Diana, jonka ongelmista ei silloin vielä tiedetty mitään. Itse en ollut tuolloin vielä edes tavannut ensimmäistä aviomiestäni. Ja niinhän siinä sitten kävi, että molemmat erosimme, minä ja Diana. Kartan laatijasta tuli ammattiastrologi.

Se oli vasta alkua, mutta jatko on jo toinen juttu. Eikä kenenkään tarvitse harrastaa astrologiaa käyttääkseen näitä pehmeitä ja laadukkaita, Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja neuleita.

(Punaiset sanat vievät verkkosivuille ja nettikauppoihin.)

--

Päivän kuva: Kauriita Kainon neuleissa.

Kommentit (6)

Peura täälläkin
1/6 | 

Ihana juttu taas, Maija! Kainon tunikat ovat todellisia luottovaatteita.

Maija
Liittynyt15.10.2015

Niin ne tosiaan ovat!  Minulla on jatkuvassa käytössä kaksi mekkoa (Peura ja Lehtokielo)  ja kaksi hihallista tunikaa (Talvikki ja Peura),  ja niiden seuraksi leggingsit, joten aina on jotakin päällepantavaa.

Sanna
2/6 | 

Kauniita ovat! Ja näyttävät olevan sekä tosi iättömiä, että monen ikäisille sopivia. Ja P.S. Toi vaaleampi tukka nuorentaa sua!

Maija
Liittynyt15.10.2015

Kiitos kommentista, Sanna! Tuo viittaus vaaleampaan tukkaan kyllä hieman hämmentää, koska itse olen mielestäni entistä tummempi. Olin pitkään blondi, kunnes 1,5 vuotta sitten palasin omaan, tummempaan väriini ja rupesin kasvattamaan värjättyjä hiuksia pois. Näissä kuvissa kulunutta värjättyä, vaaleampana näkyvää osuutta on enää kymmenisen senttiä latvoissa. Sittemmin on sekin napsaistu pois, ja olen kokotumma. No, ulkomailla joku saattaisi sanoa että dark blonde, mutta tuskin Suomessa kukaan. Vaaleus ja tummuuskin taitaa olla katsojan silmässä ;)

Sanna
3/6 | 

No oho, piti oikein kelata vanhoja juttujasi, olenko ihan sokea ja puhun läpiä päähäni!? Mutta kyllä vaikkapa tuossa sun uusista rilleistä kertovassa kuvassa mun silmiin hiukset on tummemmat kuin näissä uusissa kuvissa.

Maija
Liittynyt15.10.2015

Nyt on kyllä kyseessä optinen harha :) Nämä mekkokuvat ja rillikuvat ovat nimittäin ihan samoja kuvia, peräkkäisiä kameran ruutuja. Pidin näitä mekkokuvia vain vähän aikaa pöytälaatikossa, että lukijat eivät huomaisi :D  Onnistuin siis yli odotusten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016