En näe haavaani ollenkaan, koska se on kankussa. Kun kävin tänään sairaalassa vaihdattamassa sidoksen, hoitaja kertoi haavan näyttävän oikein siistiltä. Sen reunat ovat jo kuroutuneet kiinni. Saan huomenna mennä suihkuun, ja voin pitää uutta haavateippiä tikkien poistamiseen asti eli reilun viikon.

Haava on noin 15 senttiä pitkä. Kotona puolisoni kommentoi, että uusi sidos muistuttaa tavallista ruskeaa pakettiteippiä, kun aikaisempi näytti oikealta haavasidokselta.

Minulla on sellainen hytinä, että parantuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Olen vieläpä edesauttanut sitä modernilla taikajuomalla eli arginiiniä ja paljon proteiinia sisältävällä täydennysravintovalmisteella, jota ostin apteekista. Se on virallisesti tarkoitettu painehaavojen ja pitkäaikaisten haavojen ravitsemushoitoon, mutta leikkaushaavan paranemiseen tarvitaan aivan samoja ravintoaineita kuin muidenkin haavojen. Näin minä uskon ja sen mukaan toimin. Vaniljanmakuinen Cubitan oli parempaa kuin mansikanmakuinen.

Lisäksi olen käyttänyt sisäistä ja ulkoista kylmähoitoa: sisäisesti olen nauttinut rasiallisen Aino Ihana Maitosuklaa -jäätelöä ja ulkoisesti olen hautonut leikkaushaavaa astiapyyhkeeseen käärityllä kylmäpakkauksella. Olen myös pitänyt leikattua jalkaa kohoasennossa ja koukistellut ja ojennellut nilkkaa.

Muuten olen nukkunut.

En ole kolmeen vuoteen nukkunut näin hyvin, koska en ole kolmeen vuoteen ollut näin kivuton.

Nukkuminen on tuntunut ihanalta. En ole kolmeen vuoteen nukkunut näin hyvin, koska en ole kolmeen vuoteen ollut näin kivuton. Haavakipujen hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat vieneet mennessään kaikki muutkin kivut. Aivan taivaallista.

Sain sairaalasta mukaan kolme Oxycontin 10 mg -tablettia otettavaksi leikkauspäivän iltana sekä seuraavan päivän aamuna ja iltana. Lisäksi sain neljä kapselia Oxynorm 5 mg:a, jotka oli tarkoitettu tarvittaessa otettavaksi 4-6 tunnin välein. Otin ensimmäisen heti autossa kotimatkalla ja toisen eilen iltapäivällä. Kaksi Oxynormia on vielä jäljellä.

Mukaani pakattiin myös kolme reseptiä: vanha tuttu Panadol Extend, jota on tarkoitus ottaa kaksi kappaletta max komesti päivässä, laskimotukoksen ehkäisyyn tarkoitettu Pradaxa 110 mg sekä Tramal 50 mg leikkauksen jälkeiseen kipuun 2-3 kertaa vuorokaudessa tarvittaessa.

Oxycontin ja Oxynorm sisältävät vaikuttavana aineena oksikodonia, jonka teho on 1,5-kertainen morfiiniin verrattuna. En ole huomannut sillä minkäänlaisia haittavaikutuksia.

Tänään otin ensimmäisen Tramalin sairaalasta palattua. Tramadoli lievittää kipua useiden eri mekanismien kautta. Se on voimakkaampaa kuin kodeiini, mutta kuitenkin teholtaan 10-20 prosenttia morfiinista. Sivuvaikutuksena on väsymystä, ja sehän vaan minulle sopii.

Olen ollut hereillä korkeintaan noin tunnin kerralla. Sitten silmäluomet alkavat väistämättä lupsua, eikä katse enää pysy kirjan rivillä. On mahtavaa, kun saa vapaasti vetää peiton niskaan, huokaista syvään ja vaipua uneen.

Taidan olla luonnonlahjakkuus toipilaana.

--

Päivän kuvat: Juhannusmuistoja äitini puutarhasta.

Kommentit (2)

MarjattaP

Oikein hyvältä kuulostaa nyt tilanteesi.  Toivottavasti se jatkuu samanlaisena.   Ja tosiaankin, ota ihan rennosti ja nuku silloin kun nukuttaa.  Kyllä se siitä!

Maija
Liittynyt15.10.2015

Kiitos Marjatta, samaa toivon minäkin. Tarkkana saa olla. Nostin kerran lehden postiluukun alta, mutten tee sitä ihan heti toista kertaa. Leikkaushaava ei tykännyt moisesta urheilusta yhtään.

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia, eikä se jokin tule enää koskaan takaisin. Minä menetin terveyteni, yöuneni, juoksemisen, joogan, 7 pahvilaatikollista huolellisesti kerättyjä vaatteita ja identiteettini.

Vastalahjaksi sain krooniset kivut ja 15 kiloa läskiä sekä vakaumuksen, että ikä on kaikkea muuta kuin numero. Nukun jo paremmin enkä enää tarvitse kipulääkkeitä päivittäin, mutta toivon, että pystyn vielä joskus kävelemään yli puoli tuntia kerralla.

Blogi kertoo kaikesta, mitä tietty ikä mukanaan tuo: ainakin krempoista ja niiden hoitamisesta lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin, uuden vaatevaraston keräämisestä, kodinhoidosta ja parvekepuutarhan vaalimisesta. Vähän myös kiukusta, joka herää, kun joka puolella kehotetaan ikääntyviä liikkumaan. Ikään kuin se olisi ratkaisu kaikkeen.

Tietyssä iässä -blogi jatkaa  Dementin omainen -blogini ja Parveke länteen -blogini jalanjäljillä, mutta aihepiiri on laajempi. Olen Maija Rauha, 57-vuotias brunetti. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

Blogiarkisto

2017
2016

Instagram