Kirjoitukset avainsanalla työnhakuun valmentaminen

Rohkeat pääsiäisliljat

Tänään haaveilen aurinkoisesta Arizonasta takan ääressä, villasukissa kotona Pohjois-Tanskassa. Eilen paistoi aurinko ja innostuin haravoimaan terassin ympäristöä. Löysin muutaman uhkarohkean pääsiäisliljan. Tänään ne ovat lähes peittyneet lumen alle. 

Nuorena 70-luvun Suomessa en osannut arvostaa kaikkia ilmaisia palveluja, kuten ammatinvalinnanohjausta ja työvoimatoimiston soveltuvuustestejä. Pidin niitä selviöinä ja ennemminkin haikailin, että olisi ollut upeaa päästä vaihto-oppilaaksi vaikka Yhdysvaltoihin. Ne harvat, jotka pääsivät, olivat palatessaan iloisempia, itsevarmempia ja määrätietoisempia. 

Tänä keväänä minulla on mahdollisuus parinkymmenen vapaaehtoisen ryhmässä auttaa yhden Pohjois-Arizonan lukion oppilaita valmistautumaan työ- ja opiskelupaikan hakuun, koska koululla ei ole resursseja tarjota oppilaille tällaista opetusta! Siksi olen perehtynyt asiaan suorittamalla viime kuukausina "employability" kurssin Queenslandin yliopistossa Australiassa. 

Eri ammattien ja ikäluokkien edustajista koostuva vapaaehtoisryhmämme on jakautunut viiteen pieneen ryhmään, joista kukin keskittyy yhteen valitsemaansa osa-alueeseen. 

Ykkösryhmä on jo ollut koululla opettamassa puoli päivää, miten tehdään hyvä ensi vaikutelma pukeutumalla asianmukaisesti. Nyt kaikkia ryhmiä on pyydetty hankkimaan varoja ja lahjakortteja esimerkiksi jostakin kaupungin 12 käytettyjen vaatteiden kaupasta, jotta nuoret pääsevät hankkimaan sopivia vaatteita. 

Kakkosryhmä pitää lukiolaisille kaksi seminaaria hakemusten kirjoittamisesta ja työnhakulomakkeiden täyttämisestä. Kolmosryhmä opettaa lukiolaisille, miten valmistautua työnhakuhaastattelujen kysymyksiin. Se myös järjestää kaikkien vapaaehtoisten avulla harjoitteluhaastatteluja.Neljäs ryhmä vie bussilastillisen vapaaehtoisia lukiolaisia maalaamaan yhden kodittomien asuntolan sisäseiniä.Tarkoitus on antaa lukiolaisille tuntuma vapaaehtoistyön merkittävyyteen. 

Viides ryhmä, jonka perustamista minä ehdotin, dokumentoi hankkeen, jotta se mahdollisesti voitaisiin toistaa seuraavina vuosina samassa tai muissa kouluissa. Dokumentointiryhmässä meitä on kolme: kolmikymppinen navajonainen, joka on ammatiltaan elokuvaohjaaja, keski-ikäinen naisprofessori ja minä: eläkkeellä oleva projektipäällikkö. Se mikä meitä kolmea ehkä yhdistää on, että olemme vapaaehtoisryhmän kaikkein kriittisimmät - ja muiden mielestä - varmaan hankalimmat osanottajat. Professori ja minä haluamme dokumentoida prosessin videolle ja kirjoittaa tekstejä, elokuvaohjaaja taas haluaa ottaa valokuvia ja koota ne PowerPoint-esitykseksi. Toukokuun puolivälissä sitten nähdään, mitä olemme saaneet kasaan.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen ollut palkkatyöstä vapaa jo yli neljä vuotta. Jokainen päivä on uusi haaste ja haluan tällä foorumilla jakaa kokemuksiani siitä, miten voi tehdä elämästään mielekästä missä iässä tahansa. Olisin iloinen kaikesta rakentavasta palautteesta.

Blogiarkisto

Kategoriat