Kirjoitukset avainsanalla työllisyys

Suurimman osan vaatteistani, huonekaluistani ja lähes kaikista kulutushyödykkeistä ostan käytettynä, etupäässä kirpputorikaupoista. Siten olen säästänyt varmaankin toistasataatuhatta euroa elämäni aikana. Lisäksi olen luonut omannäköiseni tyylin, josta olen saanut paljon positiivista palautetta. Toisinaan kehujat ovat hämmentyneet, kun olen kertonut mistä kirpputorikaupasta olen kyseisen vaatteen tai tavaran hankkinut. Mainostamalla kaikenlaista kierrätystä haluan innostaa muitakin säästämään rahaa ja ympäristöä.

Harva tuntuu tietävän, että varsinkin tekstiiliteollisuus kuuluu maailman saastuttavimpiin  teollisuuden aloihin. Esimerkiksi öljystä valmistettavaa polyesteria valmistettiin yli 50 miljoonaa tonnia vuonna 2015. Koska polyesterivaatteet ovat suhteellisen halpoja, niitä ostetaan paljon ja käytetään lyhyen aikaa. Valtaosassa maailmaa ne päätyvät kaatopaikoille, joissa ne säilyvät satoja vuosia.

Viime viikolla pääsin ainutlaatuiselle tutustumisretkelle Goodwillin valtavaan käytettyjen kulutushyödykkeiden lajittelukeskukseen Arizonan Phoenixissa. Goodwill on sosiaalisten yritysten ketju, jonka perusti newyorkilainen pappi  Edgar Helms 116 vuotta sitten. Helmsin toimintamalli oli yksinkertainen: kerätä vaate- ja tavaralahjoituksia, palkata vaikeasti työllistyviä, kuten uusia siirtolaisia, myymään niitä ja käyttää näin saadut tulot työllisyyden parantamiseen. 

Toimintamalli on osoittautunut erinomaisen elinvoimaiseksi. Nyt Goodwill-ketjulla on yli 3200 myymälää 16 maassa ja verkossa, esimerkiksi ensimmäisessä voittoa tavoittelemattomassa internet-huutokaupassa shopgoodwill.com:issa. Suomeenkin Goodwill rantautui pari vuotta sitten, kun Kotkaan perustettiin ensimmäinen Goodwill-kierrätystavaratalo SOTEKin toimesta. Sen työllistämistoimet rajoittuvat kohdistuvat kuitenkin erilaisiin vammaisiin, kun taas USA:ssa Goodwill palvelee lähes kaikkia työttömiä.

Pelkästään Arizonan Goodwill auttoi noin 45 000 ihmistä saamaan työpaikan viime vuonna. Valtaosa näistä sai apua erilaisilla työliistämiskursseilla ja henkilökohtaisen valmennuksen avulla. Jotkut saivat myös työllistymiseen tähtäävää taloudellista apua. Runsaat 4 300 työllistyi Goodwillin omiin prosesseihin ja loput normaaleille työmarkkinoille. 

Goodwillin usean hehtaarin lajitteluhallissa tapasin Waynen, joka on lajitellut siellä kenkiä 25 vuotta. Hänen edessään oli runsaan kuutiometrin kokoinen sininen muovikontti täynnä naisten, lasten ja miesten kesä- ja talvikenkiä. Ne olivat tulleet Arizonan 70 Goodwill-myymälästä, jossa ne eivät olleet menneet kaupaksi kuuden viikon myyntikaudella.

 Waynen tehtävänä on etsiä kullekin kengälle pari, arvioida kenkien kunto ja jatkokäsittelypaikka ja yhdistää ne vahvalla kumilenkillä toisiinsa. Jotkut kenkäparit hän pisti oikeanpuoleiseen muovikonttiin, jonka sisältö ilmeisesti menee jatkomyyntiin muualle maailmaan ja toiset vasemmanpuoleiseen “vaihtoehtoista tulevaisuutta” sisältävään konttiin.

- Minä viihdyn tässä työssä, Wayne vastasi leveästi nauraen, kun kysyin, kuinka hän oli pysynyt samassa työpaikassa niin kauan”. 

Viereisellä kenkätyöasemalla oleva mies ei vaikuttanut yhtä lupsakalta. Hänen edessään olevassa kontissa oli kenkäpareja, jotka oli sidottu yhteen vahvalla kumilenkillä. Mies irrotti lenkin, pisti toisen kengän oikealla puolellaan olevaan valtavaan muovisäkkiin ja toisen vasemmalla puolellaan olevaan muovisäkkiin.

Miksi erotat kengät toisistaan, kysyin hämmästyneenä. Mies jatkoi työtään omissa ajatuksissaan. Oppaani, yrityksen logistiikan varapresidentti Vern Dunn kiiruhti selittämään, että mies “luo parittomia kenkiä”. Niitä myydään 500 paunan muovisäkeissä mm. Pakistaniin. 

  - Kuka ihmeessä ostaa parittomia kenkiä, kummastelin. 

Vern hymähti salaperäisenä eikä vastannut. Ehkä se on liikesalaisuus. Myöhemmin löysin vastauksen internetistä, josta löytyi myös satoja parittomien kengien myyjiä ja ostajia.

Lajitteluhallin loppupäässä oli isoja käytettyjä patjoja pitkässä rivissä seinää vasten. Lattialla lotkotti patja, josta oli poistettu kangaspäällys. Pääsin ensimmäistä kertaa näkemään, mistä runkopatjan sisus koostuu.

- Ihmiset eivät USA:ssa osta käytettyjä patjoja eikä niitä hygieniasyistä saa edes myydä Vern selitti. Se aiheuttaa kunnille ison ongelman, koska patjat vievät paljon tilaa kaatopaikoilla. Sen vuoksi Phoenixin kaupunki on tehnyt Goodwillin kanssa sopimuksen, että se maksaa meille tietyn summan jokaisesta patjasta, joka menee uusiokäyttöön. Siksi me keräämme patjoja, poistamme niistä kangas- ja muut kuluneet osat, ja myymme eteenpäin patjatehtaille, jotka käyttävät niitä uusien patjojen raaka-aineina. 

Kaiken kaikkiaan Arizonan Goodwill esti yli 70 miljonaa kiloa poistotekstiilejä ja muuta tavaraa päätymästä kaatopaikoille viime vuonna.

Vernin mukaan Goodwillilla on monenlaista muutakin yhteistyötä yksityisten yritysten ja kuntien kanssa. Se tarjoaa mm. kaupallisia valmistus-, varastointi-, lajittelu-, kuljetus-, pakkaus- ja erilaisia ylläpito- ja hallinnollisia palveluja, joilla se kasvattaa liikevaihtoaan. Vajaat 90 prosenttia tuotosta menee Goodwillin omien työllistämisohjelmien ylläpitoon ja kehittämiseen. 

Minunkin on aika ryhtyä kaappien kevättyhjennykseen ja toimittaa tarpeettomat tavarat kiertoon   vaikka Goodwillin kautta. Phoenixin-matkan jälkeen ymmärrän entistä paremmin, miten kierrätys vaikuttaa työllisyyteen.

Kommentit (3)

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015
1/3 | 

Hei! Kirjoitat täyttä asiaa ja olet päässyt mielenkiintoisiin paikkoihin katsomaan.  Paljon on korjaamisen varaa tässäkin asiassa. Kierrätysterveisin, Anjakaarina, jolla vielä asiassa on parantamisen varaa.

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Käyttäjä2325
Liittynyt2.3.2017

Kiitos kommentista, Itse asiassa sinun kuolinsiivousartikkelisi toimi inspiraationa. Olen viettänyt jonkin aikaa  amerikkalaisessa  tavarataivaassa ja päättänyt vaihteeksi lähteä katsomaan, miten ihmiset Kolumbiassa elävät arkielämäänsä. 

Tarja Porkka Knudsen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen ollut palkkatyöstä vapaa jo yli neljä vuotta. Jokainen päivä on uusi haaste ja haluan tällä foorumilla jakaa kokemuksiani siitä, miten voi tehdä elämästään mielekästä missä iässä tahansa. Olisin iloinen kaikesta rakentavasta palautteesta.

Blogiarkisto

Kategoriat