Kolmantena päivänä Tanskan-kotiini paluuni jälkeen maaseudun hiljaisuuden rikkoi jäätelöauton kellon kilkatus. Sieppasin lompakkoni tiskipöydältä ja ryntäsin soratielle lämpimästä sadekuurosta piittaamatta. Ulkopuolinen katsoja olisi saattanut kuvitella, että kärsin akuutista jäätelönpuutteesta.  Mutta luulen, että kilkatus laukaisi jonkinlaisen tarmonpuuskan useamman päivän hiljaisuuden jälkeen.

Ostin paketin mansikkajäätelöä, toisen vaniljaa ja kolmannen sitruunasorbettia. Pinotessani paketteja tyhjään pakastimeen mieleeni juolahti, etten varmaan ollut asioinut jäätelöautolla pariinkymmeneen vuoteen. Edellinen kerta taisi olla, kun lapset vielä leikkivät kotipiirissä ja jäätelöauton tulo oli kesäisen viikon kohokohta..

Nyt yhtäkkiä on vierähtänyt pari viikkoa kotiintuloni jälkeen. Olen jossakin määrin tottunut hiljaisuuteen ja jatkuvan helteen takia myös laiskaan toimettomuuteen. Ainoastaan viime vuonna istutettujen puuntaimien kastelu, uintiretket merelle ja myöhäisillan dekkarisarjat sisältyvät päivittäisiin rutiineihini.  Sadettakin tuli vain sen hetken kun kävin jäätelöautolla.

Mikä valtava vastakohta sitä edeltäville viikoille Bogotassa, Kolumbian pääkaupungissa. Kun Tanskan kotini on merenpinnan tasalla, 800-hengen Melbyn kylässä,  Bogotan 8-miljoonainen metropoli sijaitsee Andien vuoriston ylätasankolla, 2,6 kilometrin korkeudessa. Korkean sijaintinsa vuoksi lämpötila Bogotassa on ympäri vuoden 10-17 -asteista ja sadetta tulee lähes joka päivä, vaikka varsinaiset sadekaudet osuvatkin kevääseen ja syksyyn.

Miten ja missä tahansa liikuinkin Bogotassa, taustalla oli aina melua. Etenkin tieliikenteestä johtuvaa, mutta toisinaan lentokoneiden aiheuttamaa melua. Jälkimäiset tuntuivat tekevän ylimääräisiä kierroksia kaupungin yläpuolella ennen laskeutumistaan. Taustamelu ärsytti minua erityisesti tilanteissa, joissa kysyin ohjeita, koska en ollut  kuulla  ja ymmärtää mitä minulle vastattiin. Tilannetta ei tietenkään auttanut, että espanjantaitoni on puutteellinen, ja vain harvat kolumbialaiset tuntuvat osaavan englantia.

Mutta ulkomaalaisuudessani oli se hyvä puoli, että  jokainen vastaantulija, jolta kysyin neuvoa asemilla, kahviloissa, linja-autoilla, kaduilla missä tahansa, oli ystävällinen ja avulias. Jokaikisellä oli aikaa pysähtyä auttamaan, toistaa sanottavansa useampaan kertaan ja välillä kulkea kanssani oikealle lippuluukulle tai bussipysäkille.  Pari kertaa sain jopa autokyydin majapaikkaani. En tietenkään halua suositella kellekään muulle vieraan ihmisen kyytitarjouksen hyväksymistä varsinkaan ulkomailla, mutta uskon, että monipuolinen elämänkokemukseni on antanut minulle melko hyvän käsityksen siitä, keneen voi luottaa.

Suurin ero tanskalaisen kotikyläni ja Bogotan megakaupungin välillä on kuitenkin ilman laatu. Ensimmäisenä kotiutumispäivänä Melbyssä vedin  ilmaa nautinnollisesti keuhkoihini ja tajusin, ettei se haissut miltään, se ei ärsyttänyt kurkkuani, nenääni eikä silmiäni, Se oli vain - ilmaa. Bogotassa taas olin lähes koko ajan tietoinen siitä, että ilmassa oli jotain vikaa. Se haisi dieseliltä ja tuntui toisinaan raskaalta hengittää. Minun oli muutaman kerran vakuutettava itselleni, ettei keuhkoissani ollut mitään vikaa eikä muutaman viikon altistuminen huonolle ilmalle voinut olla vaarallista.

Yhtenä iltana Bogotassa surffailin internetissä etsimässä tietoa ilmanlaadusta. Kansainvälisten tilastojen mukaan ilmanlaatu Kolumbiassa on ajoittain aika huono, varsinkin suurissa kaupungeissa. Noin 70 prosenttiin ilmansaasteista on syypää tieliikenne, ja 60-70 prosenttia on peräisin dieselpäästöistä. Kuitenkin maailmassa on yli 600 kaupunkia, joissa on enemmän ilmansaasteita kuin Bogotassa. Vältän todennäköisesti matkustamista noihin 600 kaupungiin, mutta tiedän, että pitemmän päälle maaseudun hiljaisuus ei riitä minulle…

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen ollut palkkatyöstä vapaa jo yli neljä vuotta. Jokainen päivä on uusi haaste ja haluan tällä foorumilla jakaa kokemuksiani siitä, miten voi tehdä elämästään mielekästä missä iässä tahansa. Olisin iloinen kaikesta rakentavasta palautteesta.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat