Kirjoitukset avainsanalla naimakauppa

Kissa on itsenäinen...

Olin juuri palannut parin kuukauden matkalta, kun kirjailijaystäväni Henrik* soitti:

- Voinko poiketa teille huomenaamulla. Haluan esitellä vaimoni. 

Hämmästykseltäni en osannut heti vastata mitään. Muutamaa kuukautta aikaisemmin hän oli täyttänyt 70, eikä ainakaan silloin ollut puhettakaan vaimosta. Miksi hän ei ollut kertonut minulle asiasta etukäteen? Olin kuvitellut olevani hänen ainoa ystävänsä paikkakunnalla. Pidin häntä järkevänä ihmisenä, joka ei noin vain muuta elämänsä suuntaa. Tiesin, että Henrikillä on keski-ikäinen tytär nuoruuden avosuhteesta amerikkalaisen naisen kanssa, mutta hän ei koskaan ollut naimisissa. Tyttären ja hänen äitinsä kanssa Henrik ei ollut yhteydessä vuosiin.

- Me olemme eri mieltä kaikesta, oli Henrik vastannut, kun kysyin miksi hän ei koskaan tapaa tytärtään.

Seuraavana päivänä Henrik tuli meille itseään reilusti nuoremman aasialaisen naisen kanssa. Nainen hymyili varautuneesti. Tarjosin teetä ja keksejä. Kyselin vaimon harrastuksista ja entisestä elämästä. Hän vastaili yksitavuisesti. Henrik täydensi vaimon vastauksia. Selvisi, että  parikymmentä vuotta aikaisemmin pari oli asunut yhdessä ensin New Yorkissa ja sitten Henrikin erämaahan rakentamassa modernissa talossa.  Erämaan hiljaisuus, katajametsien pissanhaju ja harrastusmahdollisuuksien puute olivat kuitenkin saaneet hänet palaamaan New Yorkiin, jota hän sanoi rakastavansa yli kaiken. 

Upeaa, että he ovat löytäneet toisensa uudelleen, ajattelin vierailun jälkeen, vaikka pariskunta vaikuttikin epäsuhtaiselta. Ihmiset kasvavat ja heidän arvonsa muuttuvat. Useimmat kuitenkin oppivat vähitellen, että tärkeintä on rakkaus ja hyvät ihmissuhteet, totesin itseksesi.

Seuraavien kuukausien ajan tapasin pariskuntaa yhdessä aika harvoin, mutta Henrikiä viikottain, koska kävimme samassa puhujakerhossa. Kerhon jälkeen kävimme usein syömässä tai kahvilla. 

Henrik puhui paljon vaimostaan. Vaimo halusi kissoja. Henrik hankki kolme sisäkissaa. Vaimo halusi harrastaa kuuma-joogaa, Lähin studio oli 70 kilometrin päässä. Henrik kuljetti vaimoa joogaan. Osti sitten vaimolle auton. Vaimo oli tarkka ruokavaliostaan, poimi kaupoista erikoisruokia hintoihin katsomatta. Vaimo matkusteli New Yorkiin ja kotimaahansa. Halusi pitää New Yorkin vuokra-asunnon sellaisenaan eikä vuokrata edelleen. Mutta ikävintä oli, että vaimo tunsi itsensä usein sairaaksi eikä hänellä ollut sairasvakuutusta. Henrik kuljetti vaimoa erikoislääkäreille ja tutkimuksiin, mutta yksikään lääkäri ei osannut diagnosoida vaimon epämääräisiä kipuja.

Tunsin myötätuntoa Henrikiä kohtaan, ja kuuntelin. Surffasin internetissä etsimässä tietoa vaimon oireista. Lähetin Henrikille linkkejä Youtube-videoihin, joissa opastetaan, miten keskustellaan aviopuolison kanssa yhteistaloudesta; tulojen ja menojen yhteensovittamisesta. Vaimolla nimittäin ei ollut vuosiin tuloja, vain menoja. Niiden maksamisessa hänen edesmennyt isänsä oli auttanut. Henrikin tulot olivat vähentymään päin. Hän sai jonkin verran royalteja entisistä kirjoistaan, mutta viimeisimmät myivät huonosti. Yhteisen pankkitilin varat hupenivat uhkaavasti.

Kun jälleen kerran sain sähköpostia, jossa Henrik valitti vaimostaan ja seuraavassa lauseessa puolusti häntä, koska vaimon “ei ole koskaan tarvinnut oppia ymmärtämään rahan arvoa”, vastasin, että en enää halua kuulla tai lukea sanaakaan hänen ja vaimonsa suhteesta. Hän oli itse päättänyt mennä naimisiin naisen kanssa, jonka hän oli tuntenut kauan. Kaiken järjen mukaan hänellä täytyi olla jotain iloa tai hyötyä avioliitosta, koska hän jatkoi sitä samaan tyyliin. Ehdotin jopa, että ehkä heidän seksielämänsä korvaa arkipäivän taloudelliset vaikeudet.

Seksuaalisesti me emme sovi yhteen, vastasi Henrik seuraavassa meilissä, johon en enää vastannut. En ole ollut tekemisissä hänen kanssa sittemmin. Yhteisiltä tutuilta olen kuullut, että vaimo on palannut New Yorkiin. Henrik elää kissoineen erämaassa.

*nimi on keksitty

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen ollut palkkatyöstä vapaa jo yli neljä vuotta. Jokainen päivä on uusi haaste ja haluan tällä foorumilla jakaa kokemuksiani siitä, miten voi tehdä elämästään mielekästä missä iässä tahansa. Olisin iloinen kaikesta rakentavasta palautteesta.

Blogiarkisto

Kategoriat