Kirjoitukset avainsanalla liikunta

Joogaa risteilylaivalla

“Tällä jalalla ei kyllä juosta maratonia, totesi ortopedikirurgi”, kun hän näytti minulle leikkauksen jälkeisiä röntgenkuvia vasemmasta jalastani. Kuvissa näkyi metallinen kisko, jonka hän oli ruuvannut tukemaan pohjeluuta, ja polvilumpio jonka päältä hän oli joutunut raaputtamaan murskautunutta rustoa. Lääkäri myös totesi, että minulle todennäköisesti kehittyisi nivelrikko seuraavien kymmenen vuoden aikana mutta lohdutti, että jos polvestani tulisi käyttökelvoton, sen tilalle voitaisiin asentaa keinonivel. 

Leikkaukseen olin joutunut yhtenä maanantaiaamuna, kun kouluunsa kiirehtinyt vanhahko opettaja kurvasi liikennevaloissa vasemmalle, eikä huomannut että olin ylittämässä katua. 

Lääkärin viesti itketti, vaikka en koskaan ollutkaan suunnitellut juoksevani pitempiä matkoja. Kiireisenä 45-vuotiaana projektipäällikkönä ja perheenäitinä harrastin juoksemista vain peruskunnon ylläpitämiseksi. Sitä saattoi harrastaa lähes milloin ja missä tahansa. Mutta itse asiassa pidin juoksemista tylsänä velvollisuutena.

Sen sijaan leikkauksen jälkeisinä kuukausina tajusin, että liikkuminen epätasaisella alustalla, kuten metsäpoluilla johti välittömästi polven turpoamiseen ja tuskaisiin öihin. Samoin tanssiminen ja lähes kaikki liikunta, jota halusin harrastaa. Fysioterapeutin avulla sain vahvistettua polvea ympäröiviä lihaksia, mutta aina kävellessä ja varsinkin istumasta noustessa tuntui, että luu hankasi luuta vasten. Mutta silloisen tietämyksen mukaan, keski-ikäiset ja vanhemmat ihmiset eivät kasvata uutta rustoa.

Internetistä kuitenkin löysin tietoa glukosamiinisulfaatista, joka saattoi auttaa uuden ruston kasvamisessa. Tanskassa sitä kuitenkin sai antaa vain eläimille enkä uskaltanut ryhtyä käyttämään isoja hevospillereitä. 

Sitä vastoin mieheni löysi ihmisille tarkoitettuja glukosamiinitabletteja USA:stä ja Isosta-Britanniasta ja toi niitä matkoiltaan.  Ja pari vuotta onnettomuuden jälkeen vasen polveni kipeytyi yhä harvemmin, vaikka olin alkanut harrastaa uimista ja puolenpäivän vaellus- ja pyöräretkiä.

Viime talvena oikea polveni alkoi oireilla samalla tavalla kuin vasen 17 vuotta sitten onnettomuuden jälkeen. Siksi kävin keväällä lääkärissä, joka totesi, että siinä varmaan on nivelrikko. En mennyt röntgeniin, mutta tarkistin liikuntaharrastuksiani: enemmän joogaa, pilatesta ja tasapainoharjoituksia ja vähemmän mailapelejä ja vaeltamista. Nyt polvi kipuilee harvemmin. En ole vielä ryhtynyt lääkitsemään glukosamiinilla, koska epäilen että sillä saattaa olla yhteys kolestroliarvojen nousuun.

Eilen kuulin sattumalta radiosta uudesta tanskalaisesta nivelrikkotutkimuksesta. Se käsitti 22000 nivelrikkopotilasta, jotka vuoden 2013 jälkeen ovat läpikäyneet 12-tuntisen GLA-D:si nimitetyn valmennusjakson. Siinä fysioterapeutti on opettanut heille, millaista liikuntaa ja miten heidän kannattaisi harrastaa arkipäivässään. 

Tutkimustulosten mukaan osanottajien elämänlaatu on parantunut ja särkylääkkeiden käyttö on vähentynyt huomattavasti. Vaikka tutkimuksessa keskityttiinkiin etupäässä polvi- ja lonkkaniveliin, ilmeni että valmennus lievitti osanottajien muidenkin kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja masennuksen, oireita.  

 

Kommentit (3)

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015
1/3 | 

Vähän meni tutkimuksesta kertovan jutun kieli vaikeaksi, mutta päätuloksethan kerroit. Uskon täysin epäilemättä tulokset. Suomessa hoetaan, että liike on lääke, esimerkiksi nivelrikkoon. Liikkumalla vahvistetaan juurikin niitä ympäröiviä lihaksia ja sitä kautta kipu vähenee. Glukosamiinilta otettiin joitakin vuosi sitten pois Suomessa KELA-korvattavauus, koska tutkimusten mukaan siitä ei ole hyötyä. Jotkut ortopedit tosin kehottavat sitä kokeilemaan, joillekin se auttaa. Itsekin sitä käytin joskus menneisyydessä polven nivelrikkoon, mutta mitään mainittavia vaikutuksia en huomannut.. Joku ystäväni on taas kokenut sen helpottavan vaivoja. Yksilöllistä on. Kuten kaikki.  Yhteydestä kolesterolin nousuun en ole tiennyt. Jos näin on, niin taas on vanha totuus voimissaan: kun nokka irtoo, niin pää tarttuu - ja päinvastoin. Terv. Anjakaarina

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Käyttäjä2325
Liittynyt2.3.2017

Kiitos palautteesta Anjakaarina,

minun suomenkieleni varmaan kärsii siitä, että käytän sitä niin harvoin.  Etsin muinoin selitystä sille, miksi kolestroliarvoni olivat aika korkeat ja löysin muistaakseni PubMedistä jonkin tutkimuksen, jossa mainittiin glukosamiini yhtenä mahdollisena syynä. Lopetin glukosamiinin käytön ja kolestroliarvoni ovat lähes normaaleja, vaikka aika ajoin syönkin epäterveellisemmin kuin ennen.  Se ei tietysti ole todiste mistään syy-yhteydestä. Kolestroliarvojen lasku saattaa johtua vaikka siitä, että liikun enemmän ja stressaan vähemmän kuin  työelämässä ollessani,  

Tarja Porkka Knudsen

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015

Hei. Sinun suomen kielessäsi ei ole mitään vikaa ainakaan postausten perusteella.  Kieli meni vaikeaksi siinä vaiheessa, kun klikkasin tanskalaiseen tutkimukseen. Siitä kielestä en ymmärrä mitään. - Mitä glukosamiiniin ja sinun kolesteroliarvoihisi tulee, niin kukaties niillä yhteyttä olikin. Ken sen varmasti tietää. 

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen ollut palkkatyöstä vapaa jo yli neljä vuotta. Jokainen päivä on uusi haaste ja haluan tällä foorumilla jakaa kokemuksiani siitä, miten voi tehdä elämästään mielekästä missä iässä tahansa. Olisin iloinen kaikesta rakentavasta palautteesta.

Blogiarkisto

Kategoriat