Kaupallinen yhteistyö: Lapuan Kankurit
Terveisiä matkalta hyggeilyn kotimaasta Tanskasta. Oli muuten matka, joka kyllä ylitti kaikki odotukseni. Varmaankin tulen kirjoittamaan jutun, ehkäpä toisenkin tunnelmista ja kokemuksista siellä. Ja matkallahan kirjoitin jo yhden jutun aivan ihastuttavasta kukkagalleriasta, jonka voit lukea tästä linkistä https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/niin-paljon-muuta-kuin-kukk...
Kotiinpaluuseen liittyi tosi vahvasti se, oikeastaan jälleen kerran, miten mukava on palata reissusta. Miten sitä sanotaan "Muu maa mustikka - oma maa mansikka" - tai minun tapauksessa kyllä viinimarja / niin paljon niitä tuli poimittua ennen matkaa. Oli kyllä kotiinpaluun ihanuudesta johtuen joka tapauksessa todella oivallinen hetki olla matkoilla näin syyskuussa, varsinkin ilmojen suosiessa ja lämpötilojen pysyessä koko ajan reilussa kahdessakymmenessä asteessa. Jotenkin koin saavani täysin nauttia ja myös havainnoida hieman tanskalaista elämäntapaa, johon hyggeily kuuluu olennaisena osana. Kuten totesin, palataan siihen myöhemmin.
Nyt, kun tällä viikolla on tapahtunut aika radikaali muutos kotoisissa säätiloissamme, sitä oikein kaipaa ympärilleen lisää lämpöä. Juu, villasukille on käyttöä ja monet sytyttävät kynttilät kotonaan. Lisälämpöä on sitten helppo hakea niin, että kietaisee ympärilleen huovan ja mielellään suomalaisen huovan :)
Sain ennen matkaani tiedon mieluisasta mahdollisuudesta blogiyhteistyöhön Lapuan Kankureiden kanssa ja palatessani kotiin minua odotti kaiken mukavan fiiliksen lisäksi paketti, jonka kävinkin pikimmiten hakemassa postista.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p9234862.jpg?itok=k9ihxdjt)
Lapuan Kankurit on suomalainen ja samalla eteläpohjalainen perheyritys, jonka juuret ovat 101 vuotta sitten perustetussa suvun ensimmäisessä tekstiilitehtaassa, kuten he esittelyssään nettisivullaan toteavat. On erityisen hienoa, että kestävä kehitys ja aidot luonnonmateriaalit kuuluvat toimintaperiaatteisiin ja tuotteiden valmistukseen. On todella helppo arvostaa luontoa kunnioittavia ja ekologisia ratkaisuja tekstiilien valmistuksessa. Se, että tuotteet ovat kauniita ja myös monikäyttöisiä, on vastuullisessa kulutuksessa aina positiivinen asia. Omat kokemukseni ovat rajoittuneet tähän mennessä lähinnä saunan tuotteiden, kuten laudeliinat ja tyynyt, sekä keittiöpyyhkeiden käyttöön. Käyttökokemukseni ovat olleet erittäin hyviä, joten siltä pohjaltakin olen tavattoman iloinen yhteistyömahdollisuudesta, jonka sain.
Nyt sain valita käyttööni Himmeli -huovan omassa mieleisessä värissä. Tätä huopaahan on myytävänä harmaan, beigen, terrakotan ja bordeaux'n värisenä, joista ilman muuta kaikki värit olisivat sopineet omaan makuuni ja kotiimme. Koska kodissamme on paljon neutraaleja värejä, päädyin ehdottomaan mieleisimpään syysväriini eli tuohon viininpunaiseen bordeaux -väriseen huopaan.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p9234866.jpg?itok=bfUgcHGN)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p9234868.jpg?itok=7tn4Wu7J)
Vai mitä olette mieltä? Olinkin jo aiemmin pienellä metsäreissulla tuonut kotiin mustikan ja muiden marjojen varpuja, joten yhteistä värimaailmaa löytyy. Nooh, terrakottakin sopisi oikein hyvin tähän näkymään.
Sananen tanskalaisesta hyggeilystä, josta minulla oli jo etukäteen ennakkoajatus ja tavoitekin löytää aiheeseen liittyvä kirja. Niin onnekkaasti sitten kävi, että kirja löytyi Kööpenhaminan Design museon kaupasta. Ja totta puhuen olisihan se ollut myynnissä myös lentokentällä, jonka sitten ennen paluulentoa havaitsin. Mutta kirjan sain ja hieman sitä olen selaillut. Kirjan johdanto alkaa ihmettelyllä siitä miten hygge lausutaan (tanskaksi) ja lainataan Nalle Puhia seuraavasti: Winnie-the-Pooh - when asked how to spell a certain emotion, he said "You don't spell it, you feel it.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p9234904.jpg?itok=2D0mQfED)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p9234896.jpg?itok=0X85Ow-a)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p9234898.jpg?itok=R9jfqBLs)
Siispä kyseessä on tunnelma ja tunnetila, joka syntyy monista seikoista ja hygge siis tuntuu joltain. Nämä kuvat otin niin spontaanisti kuin mahdollista, jotta saisin vain istahtaa juomaan kupposen teetä, lueskelemaan lentokentältä matkaan ostamaani paria lehteä. Tiedättehän, että ei niitä kuitenkaan aina tule sitten lennon aikana luettua :)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p9234939.jpg?itok=TaZ-lqPJ)
Kuinka ollakaan, nyt kun tässä joitakin päiviä myöhemmin hieman selailin enemmän tuota hygge -aapistani, siinä puhutaan muun muassa sellaisesta hyvän olon nurkasta kotona. Se on semmoinen paikka, jossa on ihana istua, käpertyä huovan sisään ja lueskella kirjaa ja juoda kuppi teetä. Kuinka ilmiselvää, että minun nurkkaukseni näkyy näissä kuvissa.
Toivon, että sinäkin olet löytänyt kotoasi oman hyvän olon paikkasi.
I had a lovely visit to Copenhagen and I am writing about the Hygge feelings of the danish people. But this post is also about the Finnish weaving mill Lapuan Kankurit and about their products. I have possibility to co-operation with them now and in the photos of this post you see one of their blankets in my favorite color.
Kun on rajoitetusti aikaa kierrellä kaupungilla, täytyy suunnitella miten aikansa käyttää. Tällä kertaa suuntasinkin heti ensi töikseni Stockmannille ja siellä neljännessä kerroksessa sijaitsevaan Svenskt Tennin pop up -shopiin. Svenskt Tenn on perustettu jo vuonna 1924 ja edustaa ruotsalaista skandinaavisen muotoilun klassiko-osastoa. Olen käynyt heidän liikkeessään Tukholmassa, mutta oli jotenkin juhlavaa se, että Suomestakin on nyt mahdollista syyskuuhun saakka ostaa heidän tuotteitaan. Toki heti täytyy todeta, että valikoimaa on rajoitetusti saatavilla Helsingistä. Esimerkiksi heidän suunnattoman kaunista maljakkoa, jonka näette oheisissa kuvissa, ei ole saatavilla ainakaan tällä hetkellä. Maljakon, Vase Dagg, on muotoillut C. Seth Andersson. Ehkäpä se on yksi heidän kysytyimmistä tuotteistaan Helsingissä. En nimittäin ollut ainut, joka sitä tuona aamunakin kyseli./etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p5293567.jpg?itok=BpSqE017)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p5293566.jpg?itok=5JIOKDAS)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p5293569.jpg?itok=aYVUZYft)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p5293572.jpg?itok=WCaDDmv2)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p5293573.jpg?itok=LUgyOc0B)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p5293577.jpg?itok=d37PQD8O)
Useimmille meistä värien käyttö on jollakin tavalla valikoivaa ja saattaapa hieman tuntua oudolta tällainen väirkylläisyys tekstiileissä. Kovin helposti tulee valittua varsin rajallinen määrä värejä kodin sisustukseen. Siis harmaata, siniharmaata, harmaata ja hieman rohkeaa mustaa :) Joskin jäihän sitä hieman kutkuttamaan mieltä se, että seuraavalla kesän reissulla pääkaupunkiin voisi valita jonkin kankaan ja hankkia palasen värikkämpää Svenskt Tenniä kotiinsa. Jotain pientä tuli toki hankittua mukaan tällä kertaa, Manhattan -aiheinen pieni tarjotin valikoitui varmaan hieman graafisen ja hillitynkin värimaailmansa johdosta.
Tuleepa myös minullakin mieleen, että miksiköhän Svenskt Tenn ei voisi tuoda liikettään Suomeen myös pysyvämmin. Oli niin positiivinen kokemus tämä pop up -shop, että suosittelen teitäkin käymään siellä vaikka kesäisen matkailun yhteydessä.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p3272747.jpg?itok=qCIcwR7E)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p3272748.jpg?itok=iTOTWO_x)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p3272745.jpg?itok=ceiDvK1I)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p3272734.jpg?itok=aPS2VJMD)
Siivous, no senhän me kaikki lienemme kokeneet, että se aloittaminen voi viedä kyllä aikaa. Niin ja edellyttää kyllä sellaista mystistä puuskaa, jolloin ihan ryhtyy toimeen ja tekemään sellaista mitä on suunnitellut ehkä pitkäänkin tekevänsä. No, minun keittiömissioni sai alkunsa tosiasiassa varmaankin jo syksyllä, kun kävin läpi tuon ison vanhan kaapin (josta kirjoitin edellisessä postauksessa ihan oman jutun) sisällön ja järjestelin kaiken uusiksi. Sen jälkeen nyt keväällä tyhjäsin kaapin päältä kaikki siellä olleet lasiesineet pois ja uudistin senkin näkymän. Jatkoa sitten seurasi vasta pääsiäisen alla, kun vihdoinkin sain puuskan ja halun hieman freesata keittiömme ilmettä lisää. Meillä, kun on semmoiset 1980 -luvun lopun kaapistot kaikkine kulmahyllyineen. Ja jos sellaiset ovat teilläkin, tiedätte miten nuo hyllyt täyttyvät!/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p3272753.jpg?itok=NLYqsshZ)
Siis se vaihtoehto, että keittiömme remontoidaan, on vielä jossain tulevaisuudessa!!! Joten nyt oli hyvä ryhtyä tuumasta toimeen ja kokeilla saako jotain uudistusta yleisilmeeseen vähin keinoin. Siihen päästäkseni toimenpiteisiin kuului noiden päätyhyllyköiden sekä liesikulmauksessa olevien hyllyköiden tyhjäys. Siis tyhjäys! Keräsin kaikkien hyllyjen sisällöt keittiön pöydälle ja samalla tyhjäsin pöytätasot tavaroista ja otin oheiset kuvat todisteeksi, miltä näytti, kun oli niin tyhjää. Myönnän, oli jo näihin kuviin mennessä asetellut tavaroita takaisin pöytätasolle. Harmillisesti en tullut dokumentoineeksi sitä, mitä kaikkea olikaan hyllyissä ja missä järjestyksessä alkunperin. /etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p3282776.jpg?itok=0yDuchyp)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p3282768.jpg?itok=-dXjqyKW)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p3282775.jpg?itok=H2jJolQU)
Jos et jutusta lukenut rivien välistä, varmistukseksi totean, että kaikkine muutostarpeineenkin tykkään keittiöstämme ja näistä kaapeista. Samalla, kun siivosin ja tyhjäsin paikkoja, huomasin senkin, että tällainen pienimuotoinen stailaus tuo uutta ilmettä vaikkapa kolmekymmentä vuotta palvelleeseen keittiöön. Lisäksi tuo ihana aurinko valaisee muutoinkin huoneita, joten tässähän piristyy ihan keväisiin tunnelmiin samalla.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p4052901.jpg?itok=TXtl0vOZ)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p4052898.jpg?itok=T3x2FJYx)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p3282784.jpg?itok=Arw6DsQo)
Kaappimme vetää uskomattoman määrän tavaroita sisäänsä ja vaatii aika ajoin tyhjennyksen ja astioiden uudelleen järjestelyn. Aikalailla romuloinenkin se on, mutta toistaiseksi ei ole tullut mieleen muutakaan vaihtoehtoa sen tilalle. Joten tämän talon the kaappi ja sen paikka on siellä missä luontevinta onkin; ei ole tarvinnut aiheesta "kuka määrää kaapin paikan" keskustella. Tyhjä tila täyttyi, kuten niin helposti käykin./etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/p4052903_0.jpg?itok=WlvtVB2F)
Mielellään ajattelen omaa kotiamme eräänlaisena skandinaavisena kotina. Yksi osa skandinaavista kotia on mielestäni se, että jollakin tavalla kodeissa näkyy yhteys menneeseen, esimerkiksi joidenkin vanhojen kalusteiden ja esineiden muodossa. Sitten luonnollisesti ajattomuus, selkeys, luonnonläheisyys ja jonkinlainen konstailemattomuus on osa skandinaavista elämää ja kotia.
Keittiömaailma nyt on vertauskuva kodin ympäristöstä, jossa on järjestettyjä ja toimivia tiloja ruoanvalmistusta ja säilytystä varten. Keittiömaailman osana voidaan pitää itse pääkeittiön lisäksi kaikkia talon huoneita ruokasalista autotalliin.
Kun luin esseesi, ajattelin, että sisältö oli erinomainen. Arvostan, että jaat sen täällä.