Kirjoitukset avainsanalla tunteet

Metsän seinä on vain vihreä ovi,

josta valo ohjaa ystävänsä... kirjoittaa hieno runoilija Risto Rasa.

Miksikö harhailen ajatuksissani Risto Rasan runon myötä maalla mökin lähimetsien, peltojen ja yleensäkin maisemien liepeillä lenkkeillen ja ottaen valokuvia? Huomaan miten vihreää on ja miten valtavasti on vihreitä sävyjä täällä paikassa, jossa ei näy viljapeltoja. Hieman banaalisti otsikoin kirjoitukseni sanoilla Fifty shades of green. Melkeinpä jotenkin sopimaton verrattuna siihen mistä oikeasti kirjoitan nyt. 

Luulenpa, että nyt elokuun alussa lukemani Hanya Yanagiharan Pieni elämä sai minut ehkä hieman "pois tolaltani". Kyseessähän on kirja, jonka ihmisen elämän kuvaus on ehkä julminta, jota olen lukenut. Tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa blogiin lainkaan lukukokemuksesta, jollaista ei ole ennen ollutkaan. Mutta sittenkin on ihan pakko myös jotenkin sanottaa tätä kokemusta.

Olkoot tämä samalla ääneen ajattelua ja ihmettelyä, miksi -miksi on tällaista julmuutta kohteenaan pieni lapsi, isompi lapsi, aina jonkun lapsi, nuori tai aikuinen - miksei myös vanhus? Hyväksikäyttö, olkoot se mitä tahansa; seksuaalista, fyysistä, henkistä, ja jos on olemassa ilmiö sosiaalinen hyväksikäyttö, menkööt tähän samaan pakettiin.  Ja sitten väkivalta! Ja samassa kirjassa ihmisten välinen ystävyys, rakkaus, pyyteetön huolenpito! 

Ja kuitenkin kirja on ehyt, mukaansa tempaava, koukuttava ja se on ihan pakko lukea loppuun. Joskus olen jättänyt kirjan lukemisen kesken, mutta ei, nyt en niin tehnyt, vaikka syitä olisi ollut vaikka kuinka paljon. Muun muassa se kertonee jotain lukukokemuksestani, että en ikinä voisi kuvitella katsovani tästä kirjasta tehtyä elokuvaa. En pystyisi.

Jaoin jo henkilökohtaisella facebook sivullani kirjakokemukseni ja suosittelin sitä. Niin teen nytkin. Luonnollisesti jokaisen on syytä itse harkita ja ratkaista se mitä lukee. Kiitän itseäni rohkeudesta ryhtyä lukemaan, vaikka sainkin varoituksen sanan että rankka on.

Ja kauniiksi lopuksi; toden totta kyllä kirja sai miettimään sitä miten minusta tuli minä. Miksi olen tällainen kuin olen? Ja kaikki tämä ilman mitään samoja kokemuksia kuin päähenkilö koki. Kirjan sanoma on suuri ja suurempi kuin juuri kirjoittamastani voit ehkä päätellä. Itsensä ymmärtäminen, hyväksyminen ja rakastaminen - elämä on lahja ihan jokaiselle.

Elokuu, lempikuukauteni on käynnistynyt. Kauneutta sinulle elämääsi, pieniä asioita ja suuria ihmeitä. Rakkautta sinulle toivotan!

 

It was so emotional experience to read the book of Hanya Yanagihara A little life in one week. The book was so horrible but however my recommendations to read it. It helps somehow to understand life it self. When I arrived to our cottage in the country I just wanted to walk around close to the forests. So much green colors! It helped a lot. And it is August, my favorite month. Wish you all the beauty of life and lots of love!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat