Kirjoitukset avainsanalla keittiö

Nyt on jälleen se aika keväästä, kun tulee näiden keittiöön liittyviä juttujen aika. Viime keväänä jopa paljastin sen kahdessakin postauksessa miltä kolmekymmentä vuotta vanha keittiömme näyttää. Nyt asiaan eli resepti, jonka haluan jakaa teillekin.

Tänä keväänä on keittiöissä kautta Suomen maan kokattu ahkeraan uunifetaruoka ja niin toden totta on tehty meilläkin eri versioin. Mutta, mutta - löysin kesken suurimman uunifetaruokahypetyksen reseptin, joka on tänä keväänä kilpaillut suosiossani, kun olen halunnut tehdä helpolla hyvää ruokaa. Tämä resepti on löytö keväisestä Femina -lehdestä. 

Tarvitset paprikoita. Kokemukseni mukaan mielellään 1 paprika / ruokailija.  Toisena raaka-aineena tarvitset lehtikaalia, joka oli tähän reseptiin valittu täydennykseksi.  

Ohje 4 hengelle;

4 paprikaa (korkeintaan keskikokoisia, näihin määriin täytteen aineksia)

öljyä uunivuokaan

Täytteeseen;

450 grammaa fetajuustoa (kuutioina tähän ruokaan ja tämä määrä korkeintaan keskikokoisiin paprikoihin. Kokemus opettaa. suippopaprikatkin voisivat olla hyviä tähän ruokaan)

2 munaa

2 ruokalusikallista ranskankermaa (crème fraiche)

Tarjoiluun; rapeaksi paistettua lehtikaalta

Valmistus;

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Huuhtele paprikat ja halkaise kahtia sekä poista valkoiset osat ja siemenet paprikan sisältä. Levitä uunivuokaan öljyä ja nosta paprikan puolikkaat vuokaan.

Murskaa haarukalla fetajuusto kulhossa. Lisää kanamunat ja ranskankerma sekä sekoita massa hyvin. Jaa massa paprikanpuolikkaisiin. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia. 

Lehtikaali;

Huuhtele lehtikaali ja kuivaa talouspaperilla. Revi lehtikaali paloiksi ja poista paksu lehtiruoti keskeltä. Puristele lehtikaalta käsin pehmeämmäksi ennen paistamista. Sitten vain öljyä pannulle ja silputtu lehtikaali paistumaan. Feminan ohjeessa neuvotaan uunissa paistaminen sipseiksi, mutta sitä en ole kokeillut. Täytyyhän sitä olla uusia haasteita ruuan laitossakin!

Tämänkin ruuan osalta toivotan kaikille Bon appétit! Sekä aurinkoa viikonloppuusi!

I found a great recipe of baked paprika filled with feta cheese. It is really worth of trying. Bon appétit! Have a lovely weekend!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun vuosi sitten aloitin sisustussuunnittelun opintoja, sain mahdollisuuden osallistua ystäväperheen kodin keittiön muutoksen suunnitteluun. Koti sijaitsee Oulussa meren läheisyydessä ja sieltä on upeat näkymät niin meren suuntaan kuin kaupungille. Asukkaina on aktiivinen seitsemänkymmenen kieppeillä oleva pariskunta, jonka kodissa lapset ja lapsenlapset ovat usein käymässä. Tässä kodissa eleteään vahvasti tätä päivää ja se on todellinen aktiivisten aikuisten koti.

Sain luvan jakaa kuvia tästä ihastuttavasta kodista. Kuvat on otettu pääasiassa nyt vuosi projektin aloittamisesta. Tässä jutussani pääset näkemään miten muutos tukee keittiön, ruokailutilan ja olohuoneen muodostama kokonaisuutta uudistuksen jälkeen.

Muutosprosessi alkoi helmikuussa 2018 ja keittiö valmistui sopivasti ennen joulua. Välillä pidettiin kesälomaa ja pohdittiin yksityiskohtia viestitellen puolin ja toisin pitkin kesää.

Perhe päätti lähteä uudistustyöhön, koska heitä oli pitkään häirinnyt se, että asunnon alkuperäinen keittiön kaapisto ei tukenut kodin yhtenäisyyttä. Niinpä tämän noin viisi vuotta sitten valmistuneen kodin valkoinen, ja seuraavassa kuvassa näkyvä, keittiö, jossa oli korkeakiiltoiset kaappien ovet, sai väistyä uuden keittiön tieltä. Sinänsä kaunis keittiö oli ns eri paria muun kodin kanssa. Tämän kodin keittiön suunnittelun lähtökohtana oli perheen kodeista toiseen mukana kulkenut kustavilainen ruokapöytä, tuolit ja senkki, jotka näkyvät tuossa vuosi sitten otetussa kuvassa. Niistä ei perhe halua luopua missään vaiheessa. Haluttiin sellaista keittiöratkaisua, joka tukee kodin muuta tunnelmaa.

Muutoksen jälkeen keittiön kaapistot sijaitsevat edelleen pääosin samoilla paikoilla. Vetolaatikot ja alakaapistojen pakastinosa vaihtoivat paikkaa. Samalla suljettiin kaksi ovetonta hyllytilaa uusilla ovilla, joka rauhoitti näkymää lähinnä saareketta olevassa kaapistojen osassa. Saarekkeen keittiön puoleisessa osassa olevat kaapistot säilytettiin entisillä paikoillaan. Harmillisesti en tullut kuvanneeksi saareketta tuolta puolelta. Se tärkein osa muutosta oli kaappien ovet, joiden löytyminen oli lähes lottovoitto, koska kyseisen mallin valmistus on päätetty. Tähän keittiöön saatiin viimeiset ovet! Väri vastaa lähes täydellisesti ruokailutilan kustavilaisten kalusteiden väriä ja tyylillisesti ne olivat perheen toiveen mukaiset.

Kaikki tasot vaihdettiin uusiin. Aiemmin saarekkeen ja keittiötasot olivat erittäin tumman ruskeat. Ne sopivat oikein hyvin korkeakiiltoisiin kaapistoihin, mutta poikkesivat kodin muusta värimaailmasta selkeästi. Nyt keittiön tasot ovat vaaleaa kvartsiittia, joka tuo valoa, ovat juuri tätä päivää ja pitävät tunnelman rauhallisena. Saarekkeen päällä on puolestaan tamminen taso, jonka kaunis ruskea sävy sopii kodin muihin väreihin erittäin hyvin. 

Välitilan osalta löydettiin hyviä laattavaihtoehtoja, mutta yksi ehdotukseni, että säilytetään välitila ennallaan, oli sitten se lopullinen ratkaisu. Jotain uutta, jotain vanhaa …

Suunnittelimme lisäksi saarekkeen päälle Secto Designin Owalo 7000 valaisimen sekä valitsimme keittiön ja ruokailutilan puoleisien seinien maalisävyksi Tikkurilan Höyhenen. Näiden ratkaisujen osalta on nyt tarkoitus odottaa hieman ja miettiä valaisinratkaisua sekä seinien maalausta. Ruokailutilan toisella seinällä oleva ihastuttava kukallinen tapetti tulee säilymään. Saarekkeen äärelle perhe päätti vaihtaa Hayn About A Stool AAS32 tuolit tukemaan uutta tyyliä.

Koska ei ollut mahdollisuutta saada ruokailutilaa, keittiötä sekä olohuonetta samaan kuvaan, pääsette nyt kuvien muodossa katsomaan miltä kodin oleskelutiloissa muutoin näyttää.

 Kodissa on skandinaavisen ja sanoisinpa ruotsalaisen (miksei myös englantilaisen) klassisen sisustamisen piirteitä, joita voi nähdä muun muassa Sköna Hem –lehdessä. Monet yksityiskohdat ja esineet kertovat tarinaa eletystä elämästä ja lapsuuden kodeista. On ihana nähdä se, miten viihtyisät yksityiskohdat tuovat tunnelmaa ja niissä on ihana lepuuttaa silmää.

Senkin oikealla puolella oleva  Louis Poulsenin PH Hat -valaisin hankittiin projektin aikana. Se tuo osaltaan modernia ilmettä ja samalla sopii loistavasti kustavilaishenkiseen ympäristöön. Kustavilaisuuden keskeinen sanoma on ollut alkujaan sama kuin skandinaaviselle tyylille on ominaista myös nykyisin eli pyrkimys pelkistettyyn tyyliin, selkeyteen ja koruttomuuteen. Tähän kotiin onkin projektin aikana hankittu sopivasti ajankohtaista skandinaavista designia lisäämään selkeyttä. Projektin loppuvaiheessa totesin opiskelutyötäni raportoidessa, että esimerkiksi valaistuksen yhtenäistäminen voi olla yksi sellainen asia, johon panostamalla voidaan vaikuttaa kodin yleisilmeeseen myöhemminkin. 

Tähän muutosprosessiin osallistuminen oli minulle erittäin mieluisa ja opettavainen kokemus ja prosessin kruunasi se, että lopputulos oli parempi ja onnistuneempi kuin etukäteen pystyttiin kuvittelemaankaan. Kaunis kiitokseni rakkaille ystäville! 

 

 

Kommentit (0)

Ajattelin käydä tervehtimässä teitä ihan tässä keskellä viikkoa. Sain viimeinkin hankittua kevään ensimmäiset tulppaanit. Eiköhän lähes jokainen bloggaaja edes kerran vuodessa hehkuta tulppaaneista :)  Nyt on mennyt pari viikonloppua, että ei ole kotona oltukaan, joten ei ole tullut muutoinkaan hankittua viikonlopuksi kukkia vielä tälle vuodelle. Joulukukat kestivät pitkään ja tosiasiassa olisivat ehkä pitempäänkin selvinneet, jos olisin hieman paremmin niitä hoitanut. No, ehkä näin tammikuun lopussa saa jo unohtaa joulun ajan siltäkin osin.

Siispä eikös vain ole ihana väri näissä tulppaaneissa. Mielestäni ne ovat kuin ruusuja ja vievät ajatukset jo kohti ystävänpäivääkin. Sellaisia hempeitä ovat.

Tulin niitä tuohon ihan tavalliseen kartion malliseen lasipurkkiin / maljaan asetellessa miettineeksi sitäkin, miten tämä keittiön pöydän pääty on ollut niin samanlainen vuosikaudet. Aika usein, kun kukkia siihen laitan, tulee käytettyä tarjotinta tai vastaavaa alustaa ja sitten lisättyä jotain muutakin. Koska kynttilöitä en tuohon halunnut sijoittaa, hain olohuoneesta nuo kaksi lasista paperipainoa. Olen ne saanut todella kauan sitten mieheltä lahjoiksi. Ihan hauskasti sopivat Kartellin tarjottimen päälle ja on semmoinen keveämpi näkymä. 

Tällaista sisustusasetelman tekoa oli tänään ja aloitin jo kuvaamaan juttuani, johon liittyvät nuo The Dots laatikot. Enköhän sen jutun saakin viikonloppuna kirjoitettua valmiiksi.

Nautitaan, jos vaikka pitkästä aikaa aurinkokin pilkistäisi loppuviikon aikana! 

Just wanted to come to say hello! I am enjoying about this lovely bouquett of tulips - almost like roses. Let's hope we all can enjoy sunshine during the weekend!

Kommentit (0)

Huomasin, että blogini kirjoitukset ovat pyörineet viime aikoina keittiön ympärillä. Kohta kait tämän voisi nimetä uudelleen sellaiseksi "Keittiön kautta" -blogiksi, jos tuolla sanonnalla ei olisi ihan muuta merkitystä kielessämme. Joten annetaanpa tämän mielikuvitusleikin olla uudesta blogin nimestä. Siispä keittiöstä juttua.

Vihdoinkin nimittäin sain tehtyä sen, mitä olisi ollut hyvä tehdä ehkäpä jo aiemminkin ja pitäisi tehdä ehdottomasti useamminkin. Siis perusteellisempi siivous keittiön osalta enkä nyt puhu laatikoiden sisällöistä. Se vielä odottaa...

Siivous, no senhän me kaikki lienemme kokeneet, että se aloittaminen voi viedä kyllä aikaa. Niin ja edellyttää kyllä sellaista mystistä puuskaa, jolloin ihan ryhtyy toimeen ja tekemään sellaista mitä on suunnitellut ehkä pitkäänkin tekevänsä. No, minun keittiömissioni sai alkunsa tosiasiassa varmaankin jo syksyllä, kun kävin läpi tuon ison vanhan kaapin (josta kirjoitin edellisessä postauksessa ihan oman jutun) sisällön ja järjestelin kaiken uusiksi. Sen  jälkeen nyt keväällä tyhjäsin kaapin päältä kaikki siellä olleet lasiesineet pois ja uudistin senkin näkymän. Jatkoa sitten seurasi vasta pääsiäisen alla, kun vihdoinkin sain puuskan ja halun hieman freesata keittiömme ilmettä lisää. Meillä, kun on semmoiset 1980 -luvun lopun kaapistot kaikkine  kulmahyllyineen. Ja jos sellaiset ovat teilläkin, tiedätte miten nuo hyllyt täyttyvät!

Siis se vaihtoehto, että keittiömme remontoidaan, on vielä jossain tulevaisuudessa!!! Joten nyt oli hyvä ryhtyä tuumasta toimeen ja kokeilla saako jotain uudistusta yleisilmeeseen vähin keinoin. Siihen päästäkseni toimenpiteisiin kuului noiden päätyhyllyköiden sekä liesikulmauksessa olevien hyllyköiden tyhjäys. Siis tyhjäys! Keräsin kaikkien hyllyjen sisällöt keittiön pöydälle ja samalla tyhjäsin pöytätasot tavaroista ja otin oheiset kuvat todisteeksi, miltä näytti, kun oli niin tyhjää. Myönnän, oli jo näihin kuviin mennessä asetellut tavaroita takaisin pöytätasolle. Harmillisesti en tullut dokumentoineeksi sitä, mitä kaikkea olikaan hyllyissä ja missä järjestyksessä alkunperin. 

Ajattelin keventää yleisilmettä ja valitsin ainoastaan lasia, terästä ja valkoista ja vähän puuta ja keramiikkaa näkösälle hyllyihin. Ne hyllyissä olevat värilliset kannut ja muut koristeellisemmat esineet joutavat kaappeihin tai jonnekin, who knows! Myönnetään, yksi värillinen kannu on hyllyllä, eikä sitä voi muuallekaan laittaa, koska juuri se on vesikannuna usein käytössä ja juuri tuosta se pitää voida ottaa :) Toinen hyllyllä ollut värillinen kannu olikin pääsiäisjutussani maljakkona. Huomaan, että ylimmät hyllyt ovat edelleen tyhjät. Nyt täytyy olla tarkkana, että ei heti ala täyttää niitä.

On muuten jo kolmekymmentä vuotta palvelleet kaapistot ja tasot (taisinkin jo mainita), joten kauneusvirheitä on. Kaapistot ovat vaan edelleen juuri niin kauniin harmaat kuin alunperinkin, että ei varmaan väri muuttuisi remontissa kovastikaan. Pieni selityksen sananen kaikkiin viisiin virheisiin kuvassa, että kyllä, kyllä, tiedän että on erilaisia vetimiä. Hankittiin jossain välissä nuo yläkaapeissa olevat vetimet kaikkiin kaappeihin ihan vain vaihtelunhalusta. Sitten ne vaihdettiin takaisin noihin alkuperäisiin vetimiin hyvästä, ihanasta, syystä. Kodissamme alkoi liikkua konttaavia ja kaikkia nurkkia tutkivia lastenlapsia, joita ajatellen uudempien vetimien todella terävät kulmat päätettiin heti poistaa, jotta lapsukaiset eivät saisi kuhmuja ja nirhaumia päähänsä. Ja jokaisella on ihan oma kuppi leipälaatikon päällä. No, sitten kävi niin kuin ehkä teillekin on käynyt, että ei tullut tehtyä hommaa kerralla loppuun ja niin on kahta lajia vetimiä meillä :) Tosiasiassa kävin jo jostain Bauhausista etsimässä uusia, mutta vielä en löytänyt sopivia. Asioilla on tapana ratketa jotenkin, joten eiköhän vetimetkin uudistu ennemmin tai myöhemmin.

Jos et jutusta lukenut rivien välistä, varmistukseksi totean, että kaikkine muutostarpeineenkin tykkään keittiöstämme ja näistä kaapeista. Samalla, kun siivosin ja tyhjäsin paikkoja, huomasin senkin, että tällainen pienimuotoinen stailaus  tuo uutta ilmettä vaikkapa kolmekymmentä vuotta palvelleeseen keittiöön. Lisäksi tuo ihana aurinko valaisee muutoinkin huoneita, joten tässähän piristyy ihan keväisiin tunnelmiin samalla.

Piristystä kevätpäiviinne toivotellen tällä kertaa!

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat