Kirjoitukset avainsanalla gluteeniton

On kulunut todella, todella pitkään siitä, kun olen viimeksi tehnyt ns oikeaa täytekakkua. Nykyisin, kun teen pääasiassa gluteenittomia leivonnaisia, päätin hieman haastaa itseäni kakkupohjan suhteen. Siispä täytyi käyttää vakiokonstia eli googlettaa, että varmasti onnistuisin tekemään mahdollisimman hyvän pohjan. Luin muutaman ohjeen ja ryhdyin toimeen. Noudatan lähinnä K-ruoka sivuston ohjetta.

Oli ihan mukavaa ensinnäkin vispata pohjaa (koneella), kun sain pienen taaperon viereen tuijottamaan tapahtumaa. Taisi tulla vatkattua / vispattua tavallistakin paremmin ja pitempään, kun oli yleisöä :)

Toisekseen se vasta oli hauskaa, kun taaperon äiti oli paikalla ja saatoin "suureen ääneen" ihastella lopputulosta kumotessani kakun vadille. Ja niin piti oikein kuvata tämä komistus teille lukijoillekin ihasteltavaksi. Ammattilainen voisi varmaan sanoa miksi on kirjava, mutta tuommoista tasaisuutta en aikaisemmin ole saanut aikaiseksi. Tässäpä muutama kuva. Sitten perään saatte reseptin ja koristellun kakun. Heh ja pitihän tuo kakkupohjakin kuvata hieman koristeltuna :)

Ohje kakkupohjaani tulee tässä:

4 kanamunaa

1,5 dl sokeria

1 dl gluteenittomia jauhoja

1 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Mittaa ja sekoita valmiiksi kaikki jauhot samaan astiaan. Voitele kakkuvuoka (minulla oli noin 22 cm halkaisijaltaan oleva vuoka). Korppujauhojen tilalta murskasin pari gluteenitonta digestivekeksiä hienoksi muruksi ja levitin sen voideltuun kakkuvuokaan. Ihan oli oma idea tuo keksien murustaminen ja se toimi oikein hyvin.

Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon jauhot varovasti käännellen. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa noin 40 minuuttia. Seuraa tilannetta ja kokeile coctailtikulla tms, että taikinaa ei enää tartu tikkuun. Silloin pitäisi olla valmista.

Anna kakun olla viitisen minuuttia vuoassa jäähtymässä ja kumoa sitten kakkuvadille. Laitoin kumotun kakun päälle kelmua ja päälle vielä muovipussin löysästi, että ei painanut kakkua ja vein kylmään (meillä on kylmiö, mutta täällä olisi voinut pitää terassillakin odottamassa täyttämistä ja koristelua). Tosiasiassa kakku odotti kylmässä seuraavaan päivään.

Halusin täyttää ja koristella kakun perinteiseen tyyliin, koska joimme lounaan päätteeksi synttärikahveja. Tarvitsin siihen kermavaahtoa, marjoja ja itse tehtyä kinuskia, kuten kymmeniä kertoja aiemminkin, jolloin olen leiponut synttärikakkuja. Minulle tällainen kakku on jo eräänlainen perinneleivonnainen.

Ensin tein kinuskin; Minulla oli kinuskia varten jäljellä 1,3 dl kermaa, joten laitoin sen kattilaan ja lisäsin noin 1 dl fariinisokeria kattilaan. Kiehutin aineksia noin 10 minuuttia ja sekoitin koko ajan.  Kinuskia ei pitäisi jättää valmistumaan itsekseen. Tässä vaiheessa täytyy olla kärsivällinen ja luottaa siihen, että kinuskia tulee. Vein valmiin kinuskin ulos terassin pöydälle jäähtymään. Jos se jähmettyy liikaa, kattilaahan voi hieman lämmittää, jotta kinuski notkistuu levittämistä varten.

Täyttämistä varten vatkasin kermaa 2 dl ja maustoin sen vaniljasokerilla. Olin myös sulattanut rasiallisen lakkoja (hilloja, valokkeja - rakkaalla lapsellahan on monta nimeä), joihin sekoitin hieman lakkahilloa, jotta massasta tuli kiinteämpää eikä tarvinnut siihen sokeria lisätä. Jaoin kakun kolmeen osaan. Kostutin jokaisen osan sulatetuista lakoista tulleella mehulla, johon sekoitin hieman appelsiinimehua. Laitoin jokaiseen kerrokseen täytteeseen ensin kermavaahtoa ja päälle lakkoja. Vatkattua kermaa jäi vähän yli ja levitin sen ohueksi kerrokseksi reunoille. Halusin nyt kokeilla kakun päälle kinuskin levittämistä niin, että se valuisi hieman reunojen yli naked cake tyyliin. 

Koristelua varten halusin tuoda jo pääsiäisen tunnelmaa esille ja sitä vartenhan on suloisia pieniä munia saatavilla. 

Tämän pohjan tehtyäni siirryn ihan mielellään gluteenittomiin kakkupohjiin. Se on kuohkeampi kuin tavallisista jauhoista tehty ja oli ehkä kaunein ja tasaisin kakkupohja, jonka olen tähän mennessä saanut aikaiseksi. Juu ja kakkukin vie ajatuksia jo pääsiäisen tunnelmiin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015
1/2 | 

Näyttää herkulliselta ja varmaan maistuikin hyvältä. Itse olen monesti myös tehnyt gluteenittomia leivonnaisia, kakkujakin, kun lähipiirissä on niitä tarvitsevia. Omaankin suuhuni niin gluteenittomat piirakat kuin  kakut ovat maistuneet hyviltä. Gluteenittomia korvapuusteja en ole saanut onnistumaan ennen kuin nyt, kun ostan pakastetun, gluteenittoman taikinan valmiina. Niistä on tullut kehuja.

T. Anjakaarina

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Charlotte Russe on yllättäen oikeastaan helppo ja näyttäväkin jälkiruoka. Se voi myös korvata täytekakun kahvipöydässä. Olen jo kahteen kertaan tänä keväänä tehnyt samaa reseptiä soveltaen jälkiruokaa ja kahdella tavalla. Pikkuhiljaa tulen siis sinuksi tämän jälkiruuan kanssa.

Alkuperäisen reseptin löysin Kodin Kuvalehden digilehdestä, lehti 2/2018. Reseptin mukaan tehdään kääretortturulla, joka tarjoillaan semmoisenaan karamellisoiduilla appelsiiniviipaleilla koristeltuna vaahdon kanssa. Tein kääretortun aiemmin keväällä tämän ohjeen mukaisesti, mutta gluteenittomana ja tarjosin rakkaille ystävillemme, kun he olivat meillä illallisella. Koska ystävien vierailun jälkeen tapasin seuraavana päivänä naisystäväporukkaa (ja minulla oli tehtävänä jälkiruuan valmistus) niin heureka - päädyin iskemään kaksi kärpästä samalla iskulla. Syynä oli se, että toisena päivänä jäkiruuan tuli olla gluteeniton ja maidoton. Rullatessani kääretorttua laitoin toiselle puoliskolle ohjeen mukaisen täytteen ja toisella puoliskolla oli siis vastaava täyte maidottomana. Oli muuten tosi vaikea erottaa näistä palasista ja niiden täytteistä se kumpi oli laktoositonta ja kumpi oli maidotonta. Molemmat maistuivat todella hyvältä ja samalta. Älä huolestu, kohta pääset lukemaan, miten nyt sitten tein sen varsinaisen Charlotte Russen. Kuva siitä olikin jo edellisessä postauksessani, kun fiilistelin pääsiäistunnelmaa perhepäivällisenkin kautta.

Tässä sitten tulee reseptiä tähän herkkuun ja täytteen osalta lopussa myös maidottoman version ainekset, jota voit käyttää tähän jälkiruokaan tai pelkkään kääretorttuun.

Pohja:

3 munaa

3/4 dl sokeria

1/4 dl perunajauhoja

1/2 dl (reilu) gluteenittomia jauhoja (Pirkka)

1 tl leivinjauhetta

3 rkl kaakaojauhetta

Täyte:

4 dl kermaa (laktoositon)

400 gr appelsiinituorejuustoa (laktoositon)

1-2 rkl lakritsijauhetta (maun mukaan)

1 rkl tomusokeria

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään kaikki jauhot ja mausteet ja lisää varovasti munasokerivaahtoon.

Laita leivinpaperi pellille ja kaada taikina tasaiseksi pellille. Paista 7-10 minuuttia. Uuneissa voi paistoaika hieman vaihdella, mutta maksimissaan 10 minuuttia riittää. Kokeile kypsyyttä hammas- tai coctailtikulla. Kun taikinaa ei tartu tikkuun, on pohja valmis. Kumoa torttupohja hieman sokeroidulle leivinpaperille ja anna hieman jäähtyä. Irrota sen jälkeen paperi.

Vatkaa jäähtymistä odotellessa kylmä kerma vaahdoksi ja sekoita siihen appelsiinituorejuusto. Mausta lakritsijauheella ja tomusokerilla. Käytin Urtekramin raakalakritsijauhetta reilun ruokalusikallisen.

Levitä kakkulevylle noin vajaa puolet vaahdosta (käytä ihan omaa harkintaa määrän suhteen) ja kääri torttu rullalle leivinpaperin avulla. Minä käärin vanhanaikaisesti leivinpaperirullan vielä puhtaaseen astiapyyhkeeseen. Vie sitten jäähtymään kylmään jääkaappiin tai muuhun tilaan. Talvella jäähtyy hyvin parvekkeella tai muussa tilassa ulkona. Anna jäähtyä todella kylmäksi ennenkuin kokoat sen Charlotte Russen muotoon.

Varaa pyöreäpohjainen astia (käytin vanhaa kiisselikulhoa), johon kokoat jälkiruuan ja toimi seuraavasti: Leikkaa torttu reilun puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Vuoraa astia tuorekelmulla (laitoin kaksi liuskaa tuorekelmua keskenään hieman limittäin ja kiinnitin päät kulhon ulkopintaan) ja täytä torttuviipaleilla ensin astian pohja ja sitten laita viipaleita reunoille. Koska pakostakin jää pieniä tyhjiä koloja varsinkin kulhon yläreunaan, voit hajottaa jonkun palasen ja leikata niistä pikkupaloja, joilla voi täyttää kolot. Tavoitteena ei ollut täydellinen kaunotar vaan makoisa, kotoinen jälkiruoka. Edellisestä Charlotte Russesta oli minulla aikaa melkein kaksikymmentä vuotta, tunnustan. Vaahdon osalta tein tässä vaiheessa pienen lisäyksen. Otin yhden liivatelehden, pidin sitä kylmässä vedessä ohjeen mukaan 5 minuuttia ja sitten sulatin sen kuumaan appelsiinimehutilkkaan (sattui olemaan kaapissa appelsiinimehua). Sekoitin liivatteen vaahtoon. Levitettyäni kääretorttupalaset kulhon reunoille, täytin vaahdolla tyhjän keskiosan. Kaikki ainekset riittivät valitsemaani astiaan juuri sopivasti. Koska tein jälkiruuan jo kaksi vuorokautta ennen perhepäivällistä, laitoin sen pakastimeen ja otin sulamaan tarjoilupäivän aamuna jääkaappiin. Sopivasti ennen tarjoilua vatkasin vielä kermaa ja koristelin Charlotte Russen sillä ja pienillä pääsiäismunilla. Kerman kanssa tuli haasteita eikä se vatkautunut kunnolla. Niinpä niin! Ehkäpä seuraavalla kerralla onnistuu valita kerma toisin. Kuten kirjoitin, ei niin täydellistä ulkonäöltä, mutta maistuvaa.

Täytteen osalta sain mielestäni silloin aiemmin ihan täydellistä maidotonta seuraavasti; kerman tilalta käytin Planti kauravispiä ja appelsiinituorejuuston tilalta Oatlyn påMackan maustamatonta kasvislevitettä. Voit lisätä vaahtoon reilun ruokalusikallisen appelsiinihilloa tai -marmeladia, jotta saat vastaamaan appelsiinituorejuuston makua. Sitten vain maustamaan lakritsijauheella ja tomusokerilla. Minulta toivottiin, että jakaisin reseptin tämän maidottoman vaihtoehdon takia joskus, joten tässähän se tuli jaettua laajemminkin kiinnostuneille. Pelkkään kääretorttuun riittää yksi paketti kumpaakin maidotonta tuotetta. Jos haluat tarjoilla vaahdon kanssa tai teet Charlotte Russen, sitten käytä täytteeseen määrät kuten yllä olevassa ohjeessa.

Kun nyt tällä viikolla oli liikkumisen suhteen tavallista ahkerampi, täytyy ihan jakaa tähän lopuksi kuva kävelylenkiltä Oulujoen rannasta. Siinä kaksi pukukoppia odottavat kesää ja lumetonta aikaa, kuten mekin. Onneksi ilmat suosivat ja ulkoilu on nautinto.

 

Toivotankin kaikille sekä herkutteluhetkiä että reippaita ulkoiluhetkiä tulevaan viikonloppuun. Nautitaan molemmista!

Kommentit (3)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat