Kirjoitukset avainsanalla sisustus

Nyt voisi melkeinpä aloittaa kuluneella lauseella "päätän raporttini tähän", kun vielä kertaalleen palaan tämän kesän matkoihin. Siis tämän kirjoituksen jälkeen ei enää tänä kesänä muisteloita matkoihin liittyen ainakaan tällä foorumilla. Tai no, eihän sitä koskaan tiedä. Kesä oli niin kiva kaikin puolin. 

Läheinen ystäväni ehdotti elokuun alkupuolella junamatkaa Kokkolaan. Ja minullehan sopi paremmin kuin hyvin tällainen lähimatkailu kaupunkiin, josta tykkään kaikin tavoin. Yksi aiempi postaus löytyykin Kokkolan käynniltä, kun lähes kaksi vuotta sitten vietimme tyttären kanssa sellaisen yön yli reissun Kokkolassa tuolloin joulunalustunnelmissa vajaa puolivuotias vauva mukanamme. Ja toden totta tällainen pieni maiseman vaihdos virkisti ihan valtavasti silloin ja niin teki nytkin. Tuon edellisen jutun löydät tästä linkistä;

https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/tunnelmia-matkaltamme-kokko...

Ystäväni kanssa tavoitteenamme oli kiireetön päivä, johon kuuluisi kävelyä Neristaniksi kutsutussa vanhassa kaupungissa, istumista rauhassa lounaalla, hieman kiertelyä muutamassa kaupassa, Zinna ja Brdvillage ainakin, ja kahvitella ennen paluuta junalla. Tähän päivään saimme yllättäen toteutettua myös elämyksellisen tutustumiskäynnin Juhani Melenderin taiteeseen ja taidekotiin. Sanoinko jo, että oli niin hurmaava päivä.

Saavuttuamme junalla perille, oli kuin taikaiskusta tuon viikon kaikki koko Suomea piiskanneet sateet väistyneet! Lähdimmekin ensimmäiseksi kävelylle Neristaniin ja päivän lopulla teimme vielä toisenkin kävelylenkin sinne! Tunnelma on vain niin lämminhenkinen vanhoissa puutalokaupunginosissa. Jotenkin asukkaiden läsnäolon aistii kauniisti hoidetuista pihoista, juorupeileistä, ikkunakoristeluista. Kävellessä kurkistelimme pidemmälle erään majatalon sekä ravintola Neran pihaan. Neran ravintolatiloista lisää tässä jutussa myöhemmin. Ihasteltiin myös mitä kauneinta uuttakin taloa. Ja mikä parasta löytyi varmaan sillä päivän toisella kävelykierroksella myös katu, jolla unikot ovat valtautuneet.

Istuessamme ensimmäisen kävelyreissun jälkeen lounaalla espanjalaishenkisen ravintola Rojan erittäin maukkaan salaattipöydän tarjottavista nauttien, oli jo siinä vaiheessa todettava kuin olisimme jossain "ulkomailla". Hämmästyttävää miten poistuminen tutuista maisemista vapauttaa arjesta. Ihmiset näyttivät niin iloisilta, aurinkoisilta ja rentoutuneilta!!!

Yksi ajatuksistamme ja toiveistamme Kokkolan matkalle oli, että voisimme jossain, esimerkiksi julkisessa tilassa, tutustua Juhani Melenderin taiteeseen. Koska en netin kautta löytänyt mitään tietoa, soitin taiteilijalle itselleen kysyäkseni asiasta. Todella nöyrin mielin otimme vastaan kutsun tulla heidän taiteilijakotiinsa. Ja mikä kokemus se olikaan. Vieläkin näkymät kodin seinille ripustetuista kymmenistä töistä sekä työhuoneen valtaisasta tarjonnasta -  puhumattakaan todella kauniista ja esteettisestikin kauniista kodista lipuvat silmissäni. Toki myös kamerasta löytyy satunnaisesti räpsäistyjä kuvia. Olimme käymässä heillä yksityishenkilöinä, joten muilta osin jätän kuvat ja kuvauksen heidän kodistaan tähän. Kiitokseksi  ja kunnioituksesta Juhani ja Marja-Leena Melenderin ystävälliseen kutsuun kotiinsa, jaan hänen taiteestaan kiinnostuneille tähän pienenpienen näytteen töistä. Voit seurata Juhani Melenderiä myös instagramissa @juhani.melender 

Tämän kuvan töiden värit ovat todella lähellä omia värimieltymyksiäni. Ja kyllä vain, ehkä kaikkein pienin hänen töistään löytää paikkansa täältä meidän kodistamme. Nyt vain odotan sitä hetkeä, jolloin uudistetaan omien taulujemme, ehkäpä kalusteidenkin järjestystä.

Eräänlainen kaunis päätös käynnillemme Kokkolassa oli päivän loppupuolella piipahdus ravintola Nerassa juuri, kun he avasivat ovensa iltapäivällä neljältä. Istuimme siinä oven ulkona penkillä ja heti, kun ovet avattiin menimme katsomaan täysin uudistuneen ravintolan tiloja. Tuossa talvisessa jutussani on kuvia tässä paikassa aiemmin sijainneesta ravintolasta, joka on saanut uudet omistajat ja uuden nimen.  Nyt uusien omistajien myötä on otettu myös yläkerta käyttöön. Kyllä vain tämäkin paikka hurmasi meidät kauneudellaan. Alakerrassa oli selkeää ja modernia ja yläkerrassa sitten tunnelmallista ja erityisesti aivan upeat tapetit sekä verhot. Kuvat kertokoon puolestaan, joskin valaistusolosuhteet yläkerrassa olivat tällaiselle amatöörikuvaajalle todella haastavat. Emme valitettavasti voineet jäädä ruokailemaan, koska olisimme sitten joutuneet kiirehtimään junalle. Ja lounaanhan olimme jo syöneet Rojassa, joka muuten kuuluu samalle ravintoloitsijalle kuin tämä Nera vanhassa kaupungissa Neristanissa.

Oli ihana muistella tätä kesäistä päivää. Lämmin kiitos ystävälle yhteisestä matkapäivästä. 

Ihanaa, leppoisaa elokuun loppua teille lukijoille! Toivottavasti ehditte vaikka hetkenkin nauttia näistä aurinkoisista päivistä.

This post is about a one day visit to Kokkola, one of the little cities I like so much! Have a lovely end of August!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vihdoinkin sain tämän toisen osan tämän kesän Italian matkamme kuvauksesta valmiiksi. Asuimme kahdessa eri vuokra-asunnossa ja ehkä jo olet lukenutkin juttuni "Talostamme maalla Bardolinossa", jossa kuvasin muutaman päivän mittaista vuokra-asumistamme keskellä viinipeltoja . Tässä linkki https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/kesalomaterveisia-italian-m...

Lupasin jakaa juttua ja kuvia matkan alkupäästä asunnostamme Milanossa tässä toisessa osassa. Tähän alkuun hieman yleistä sijainnista. Asunto oli tosiasiassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Sitä ei kylläkään voinut mitenkään huomata muutoin kuin kävelemällä seuraavasta kulmauksesta asemalle. Meidän reitit ja auton parkkeeraukset suuntautuivat toiseen suuntaan ihan lähikaduille, jossa ei voinut mitenkään tajuta asuvansa valtaisan rautatieaseman lähettyvillä. Kävelimme jopa kaupungin keskustan ja asunnon välilläkin (koko ajan kadun varjoisalla puolella kovasta helteestä johtuen) ja testasimme metrolinjat, jota varten puolestaan kyllä kävimme myös rautatieasemalla. Ja vielä tiedoksi, että Milanon päärautatieasemalla on alimmassa kerroksessa todella laadukas ruokakauppa. Tosin onneksemme asuntomme läheisyydessä oli erittäin hyvin varustettu kauppa, josta saimme tarvitsemamme ruokatarvikkeet ja juomat. 

Tällekin asunnolle asetimme samat kriteerit kuin Bardolinoon eli huoneet ja pesutilat kolmelle pariskunnalle ja erityisesti tavoittena oli ilmastointi, joka toimii! Asunnon paikka ja mittasuhteet Milanon keskustaan ei kyllä etukäteen oikein hahmottunut, vaikka toki tuli katsottua karttaa ja selattua katunäkymiä googlesta. Yllättävänkin leppoisia katuja kahviloineen ja ruokakaupoineen oli lähistöllä ja hieman kauempana oli ostoskatuja. Tietysti lähellä duomoa eli ydinkeskustaa olivat ns paremmat liikkeet ja nähtävyydet.

Asunnon sisustus kiinnitti kuvien perusteella toki huomiota etukäteenkin, mutta koskaanhan ei voi tietää ovatko myyntisivuston kuvat vain stailattu vuokraustarkoitukseen ja onko ilmastointi ns oikea! Sitten kun oltiin päästy perille, olisi voinut melkein itkuun pillahtaa, kun kaikki oli niin kohdallaan. Asuntoon mentiin lukitun portin kautta ja noustiin melkeinpä suoraan kadulta omaan kerrokseemme. 

Kyllä! Olohuoneen, ruokailutilan ja keittiönurkkauksen kokonaisuus oli todella kauniisti ja samalla rennosti sisustettu. Ja miten harmonisesti kaikki värit oli valittu pitämään tila yhtenäisenä. Pehmeät sohva, divaani ja daybed sekä valaisimet ja nerokas, keveä kirjahyllyratkaisu rajaamaan isoa tilaa. "Luonnossa" oli niin paljon viihtyisämpää kuin kuvissa. Ymmärrän, että monen mielestä tällainen asunto loma-asumiseen voi olla jotenkin liian hieno. Mutta, lomallahan ei tarvitse ollakaan samanlaista kuin kotona, kun vuokra-asuntoa valitsee. Onnistuimme nyt löytämään eräänlaisen helmen markkinoiden laajasta tarjonnasta.

Pöydät ja saareke sekä ruokapöydän tuolit olivat terästä. Sohvapöytään ja saarekkeeseen oli "leikattu" kuvioita, kirjaimia ja numeroita. Lisäksi piti oikein ottaa välillä pois ruokapöydän liina, jotta pääsi näkemään liinan alla olevan ruokapöydän pöydän pinnankin. Niin erilaista ja kaunista ja tästä suomalaisesta ja skandinaavisesta sisustustyylistä kovin paljon poikkeavia.

Keittiön yläkaapeissa odotti sitten kaunis yllätys, kun oviin oli painettu kuva Leonardo da Vincin maalauksesta Jeesuksen viimeinen ateria. Koska matkapäivämme oli kohtalaisesti täysiä, emme käyneet katsomassa varsinaisia turistinähtävyyksiä emmekä myöskään käyneet museossa katsomassa tätä alkuperäistä teosta. No, ainakin on yksi hyvä kohde, jos Milanoon matka joskus suuntaa, käydä tämän alkuperäisteoksen äärellä. Vaikuttava työ, joka sai voimaa myös valaisimista.

Makuuhuoneet ja kylpyhuoneet noudattivat samanlaista värimaailmaa ja tyyliä. Meillä tosin oli matkalaukut ja tavarat levällään huoneessamme, eikä tullut siellä kuvattua. Asunto vuokrattiin Homeaway -sivuston kautta. 

Aah, olipa ihana muistella Milanon matkaamme. Tämä eurooppalaistyylisestii / italialaisesti sisustettu asunto toi niin paljon kivaa ideaa tällaiseen skandinaavishenkiseen sisustukseen tottuneelle. Toivottavasti sinullekin!

 

During our visit to Milan this summer we had (three married couples) a rent apartment close to the railway station. I wish you enjoyed of this little visit through my photos to this lovely apartment! 

Kommentit (0)

Tykkään niin tässä blogin kirjoittamisesta, että ei oikein ole vielä osannut siirtyä lomailemaan tästäkään harrastuksesta. Sen lisäksi mitä tuossa aiemmin kirjoittelin parissakin postauksessa puutarha-asioista ja maalla Juhannuksen vietosta, onhan tässä hieman saatu jo aavistus lomailusta, kun käytiin kesäkuun alkupuolella Helsingin päässä. Isompia lastenlapsia vietiin parina päivänä päiväkotiin, haettiin ja vietettiin heidän kanssa pari iltaa keskenämme. Saivat vanhemmat hieman tehdä omia juttujaan. Mehän sitten keskellä päivää käytiin kaupungissa ja se olikin kuin olisi ollut minilomalla. Kovin helposti syntyy itsellekin tällaisella reissulla kesälomafiilis, kun vain mennään syömään  lohikeittoa Cafe Succesiin Korkeavuorenkadulle tai käydään kahvittelemassa Löylyssä ja sen semmoista. Molemmissa käynti on eräänlainen perinne ja vain yleensä kesällä. 

Nyt olen ollut tällä viikolla kotosalla, tavannut ystäviäkin ja siivonnut vähän paremmin. Ei, vielä en ole pessyt ikkunoita. Näyttää jäävän syyspuoleen ikkunoiden pesu (ja niitä on paljon), mutta ei se minua haittaa. Pestään sitten, kun on sopiva aika.

Samalla, kun sain siivottua talon alakerran, siirtelin vähän kalusteita ja mattojakin huoneista toiseen. Tuli niin raikas olo itsellekin urakan jälkeen. Sellainen perusjärjestely tekee joskus hyvää. Ylimääräiset lehdet ja koristeetkin on hyvä laittaa pois ajelehtimasta. Väitän, että samalla siivoaa omaa pääkoppaansakin.

Oikeastaan työelämästä pois jäätyäkin tuntuu siltä, että haluaa ikäänkuin lomailla. Siksi kait jonkinlaiset minilomat on tosi kivoja keskeytyksiä arkirutiineihin. Toivottavasti sinäkin saat hieman hengähdystaukoa arkisista rutiineista näin kesällä tai lomailet oikein kunnolla. Lomailua voivat olla erilaiset arjesta poikkeavat elämykset ja todellakin kahvin voi ottaa kotoa mukaan termospullossa. Elämykset voivat olla niinkin pieniä asioita kuin kävelylenkki uudella reitillä tai istahdus hetkeksi kivelle tai kalliolle tai kannon nokkaan ihan vain katselemaan avautuvaa näkymää. 

Ota hetki aikaa vain itsellesi ja mieti mikä kaikki elämässäsi on nyt hyvin. Lataa itseesi positiivista energiaa siitä hyvästä mitä sinulla on. Olet sen ansainnut, oli elämän tilanteesi mikä tahansa. Ole lomalla!

 

I am going to have some holiday In July. Just enjoying of life and relaxing. I wish that you can have some time for you self and have some holiday too.

Kommentit (0)

Nyt täytyy paljastaa jotain liittyen Juhannukseen samalla, kun kertoilen mietteitäni näin keskikesän, sydänkesän, kynnyksellä ja tämänvuotisen Juhannuksen jo siirtyessä menneeseen aikaan.

Jos on syntynyt viisikymmentäluvun alkupuolella ja kymmenvuotiaana on muuttanut syntymäpaikkakunnalta uudelle paikkakunnalle, vaikuttaa se perinteisiinkin ja kokemukseen juhlapyhistä, kuten Juhannus. Lapsuuden ihan varhaisimmista ajoista ei luonnollisestikaan ole mitään muistoja. Meillä ei ole lapsuuden perheessäni ollut koskaan mökkiä. Myöskään kummallakaan vanhemmista ei sellaista ollut omilla perheillään. Tosin tuolloin muinaisuudessa oli ns huviloita vain harvalukuisilla kaupunkilaisperheillä esimerkiksi täällä Oulussa. Joten en ole koskaan kokenut ns tavallista mökkijuhannusta jonkin ihanan järven rannalla grillaillen, saunoen, katsellen keskikesän auringon laskemista sinne horisonttiin. En lapsena enkä myöhemmin. Tai no olemme toki miehen lapsuuden kotijärven rannalla joskus olleet juhannuksena, mutta tiedätte mitä tarkoitan :)

Minun lapsuudessani muistan Juhannukset ajalta yli kymmenvuotiaana. Kotiimme haettiin juhannuskoivut talomme sisäänkäynnin eteen sukulaisten metsästä (luvan perästä) ja saatiin ternimaitoa heidän maatilalta. Siitä yrittäjänä toimiva äiti paistoi kropsua (siis pannukakkua) ja taisi pyöräyttää samalla myös karjalanpiirakat, tultuaan töistä kotiin tuolloin juhannusaattona!!! Muistelen, että Juhannuspäivänä tai heti kohta sen jälkeen saattoi tulla serkkujen perhe kylään ja luulisin, että jäivät sitten meille lomailemaan ehkä viikoksikin. Sen muistan, että serkkujen äiti joskus ompeli meille lapsille jotain... Oih, onpa tämä muisteleminen hankalaa. Tiedän, että varmaan jotain ajankohtaistakin haluatte kuulla. Mutta, tällä lailla sitten aina seuraavat sukupolvet aikanaan ponnistelevat miettien, minkälaisia olivat heidän lapsuuden Juhannukset. Juu ja tiedän, että eivät todellakaan kaikki suomalaiset vietä keskikesän juhlahetkeä mökillä grillaillen. Ei aiemmin eikä nykyisin.

Oikeastaan tänä vuonna Juhannus alkoi, kun edellisellä kerralla vapaa-ajan paikassamme käydessäni pesin räsymattoja tarkoituksena laittaa ne lattialle keskikesän juhlan kunniaksi. Pidän niitä keittiössä ja nykyisin vain muutamaa mattoa. Jotenkin räsymattojen pesu on yksi merkki, jolla aloittaa kesän valmistelut maalle ihan muutoinkin ja ainakin useimpina kesinä. Ihana käsityön tunnelma on näissä matoissa. Saunakin tuli pesaistua ensitöikseen maalle mentyämme ja sinivalkoisen laudeliinan levitin puhtaaseen saunaan.

Mutta mitä muuta sitten kuului tähän Juhannukseen? Viime vuonnahan päätin, että opettelen onkimaan ja niin myös tapahtui silloin juhannuksena. Onkimista vähän kaavailin myös johonkin iltaan tälläkin kertaa. Nyt oli ihan pakko jättää onginta väliin, sillä koko ajan on SATANUT ja TUULLUT! Siis ei ollut sellaista Juhannusta sään puolesta, josta raportoitiin pitkin laajaa Suomen maata. Ainut kirkkaampi hetki sään puolesta olisi ollut lauantain vastaisena yönä. Ainut yö viikon sisällä, josta muistan, että en olisi herännyt sateeseen ja tuuleen (paitsi viime yö täällä kotona kaupungissa). Nukuin - en herännyt ottamaan kuvia keskiyön auringosta. 

Mutta kyllä, mekin illalla grillasimme. Ihan vain vanha pallogrilli viritettiin traktoritallin räystään suojaan. Kasviksia, lihaa, hyvää viiniä ja saunomista kuului juhannusaattoon.

Juhannuspäivänä sateen hieman tauotessa hetkellisesti hain syreenin oksia maljakkoon ja katoin pöytään tuon "fuusioliinan" valmistellessani lounasta. Kun äitini ei enää aikanaan jaksanut tehdä liinaa ihan valmiiksi, sain sen häneltä ja tein tilkkutyönä siihen reunukset. Nimesin sen fuusioliinaksi. Se jotenkin vain kuuluu kesään ja erityisesti Juhannuksen hetkeen. Joskus se on meillä kaupungissa ja sitten taas maalla eräänlaisena kesäkoristeena. Nautin liinan käyttämisestä kattauksessa juuri tällä tavalla, oikeaan aikaan ja sopivan juhlavaan hetkeen. Liina on lempeä muisto äidin erinomaisista käsityötaidoista ja omista yrityksistäni tilkkutöiden parissa. Lounaalla emme ihan kahdestaan olleetkaan, kun räsymattojen tekijä oli kanssamme viettämässä Juhannusta tuona päivänä. Nautittiin uusia perunoita, lohta, salaattia ja jälkiruuaksi omista raparpereista tehtyä raparperipiirakkaa sekä paikallista herkkua; leipäjuustoa sekä hilloja. Niin supisuomalaista. Ja sopii Juhannuksen perinteisiin.

Vaikka meillä ei ole lipputankoa kaupungissa eikä maallakaan, laitan aina kotona pienen puisen Suomen lipun pöytään Juhannuksen ajaksi. Niin tein nytkin ennen maalle siirtymistä. Lapsuudestani muistankin Juhannuksesta erityisesti Suomen lipun ja sen juhlistamisen. Juhlistan itsekin tällä tavoin Suomen lippua ns vanhasta muistista.

Siispä sitä vain halusin sanoa, että juhannus ei ole varsinaisesti "my kind of a festive". Pärjäisin aivan mainiosti ilman Juhannuksen juhlintaa. Ensisijaisesti nautin siitä jonkinlaisena kesäkauden alkamisen kohokohtana tällä tavoin muistellen vanhoja ja luoden uusiakin perinteitä.

Seuraavaksi onkin kiva sitten miettiä jo pientä kesämatkailua ja perheen tapaamisia kesän aikana. Kesä alkakoon!

Toivon auringonpaistetta ja leppoisia kesäisiä elämyksiä sinulle!

We had midsummer with a lot of rain and oh boy, it was windy!!! After having midsummer at our ranch with some old and new traditions I am ready for summertime. We will have holiday in the city, at ranch, traveling and meeting family. I wish lovely summertime to you too! 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat