Kirjoitukset avainsanalla talvi

Olikohan niin, että ensimmäistä kertaa vuosiin, en kokenut viime syksynä samanlaista  melkeinpä ahdistavaa tunnetta lyhyestä pävänvalon jaksosta sekä harmaatakin harmaammasta marraskuusta. Joulukuukin livahti niin nopeasti ohi, että ihanhan sitä on ollut pöllähtänyt tästä vuoden alusta ja valostumisen ajasta. 

Tuota seikkaa, siis että marraskuussa ei  harmaus ahdistanutkaan, mietinkin tässä alkuvuodesta ja löysin mielestäni järkevän selityksen asialle. Tein sellaisen havainnon, että mahdollisuus liikkua päivän valon aikaan marraskuussa ulkona keskellä päivää sitten kotona vietettyjen äitiyslomavuosien, saattoi olla viime syksynä ratkaiseva tekijä siihen, että en kokenut oikeastaan mitään ikäviä tunteita edes marraskuussa. Mielenkiintoista onkin se, voisiko suomalaisille olla tarpeen syys- talvikautena kesäaikaa enemmän semmoinen siesta keskipäivällä. Silloin olisi mahdollista poistua työpaikalta keskellä päivää ja olla ulkona. Syyssiesta, siinäpä ideaa. No, jos vain voitte, kokeilkaahan pitää pientä taukoa kesken työpäivää ja olkaa hieman ulkona. Suomessahan työhän mennään syys-talvikautena pimeässä ja palataan taas kotiin pimeässä.

Koska elämä ei ole vain sellaista optimistista eteenpäin pyrkivää menoa ympäri vuoden, täytyy tehdä paljasuts tällaisen pienen ihmisen kannalta... Minulla on heikko kohtani vuoden kierrossa. Ja se ON, tattararaa... pakkanen, kuukaudella ei niin väliä. Aivan yhtä vähän kuin elimistöni sietää yli kolmeakymmentä astetta lämpöä, olen mitä suuremmassa määrin niitä, joille maksimissaan viisi astetta pakkasta on paras talvi-ilma ja vielä jos on sillälailla kivasti luntakin. Näin on aina ollut. Joskus tuntuu, että olen melkein ainut ihminen näillä main, jolla on tämmöinen lämpötilojen "rajoite".

Siispä samalla kun monien muiden tavoin kyllä ihailen ihanan näköistä talvea, koen kyllä oloni kurjaksi, kun en pysty tuntemaan mitään suurta nautintoa kovista pakkasista. Juu ja kyllä osaan pukeutua pakkaseen, siihen ovat opettaneet nämä kymmenet vuodet täällä Pohjois-Pohjanmaalla. Täällä kaupungissa merituuli tuo vielä oman mausteensa tähän kylmyyteen toisinaan. Ja siellä Iijokivarressa Koillismaan ensimmäisten vaarojen alueella olevassa vapaa-ajan kodissamme on ilmaston suhteen yleensä selvä ero verrattuna tänne kotimaisemiin verrattuna. Keväällä kaikki on luonnossa kaksi viikkoa jäljessä tänne Ouluun verrattuna. 

Mutta kyllä vain tuli ihailtua pakkaspävien luontoa käymällä pikaisesti pienellä lenkillä ulkona, kun vietimme viikonloppua maalla. Niin vain vedän siellä tarvittavan määrän vaatteita päälle, varsinkin jos näyttää siltä, että olisi hauskaa ottaa joku kuva päivän valossa. 

Ja miten hienoja pastellinsävyisiä värejä oli taivaalla iltapäivän lopulla tälläkin kertaa. Ei vain pystynyt kauan kuvaamaan, kipin kapin takaisin taloon! Lähemmäs kolmekymmentä astetta!!!

Ja tiedättekö, että juuri tänään aamulla, kun jatkan tämän eilen illalla aloittamani jutun kirjoittamista, jostain syvältä kumpusi sellainen tarmokkuuden puuska ja olen kantanut petivaatteet parvekkeelle tuulettumaan ja imuroitukin on.

Ja miltäkö ympärilläni nyt näyttää? Yksi jalkapallo lojuu vielä lattialta, kun se jäi viemättä muiden lelujen joukossa pois pikku L:n oltua päivän täällä hoidossa. Imuri odottaa alakerran siivousta ja hieman maitokahvia on valmiina pientä taukoa varten. Sitten jatkan vielä hetken näitä kirjoitusjuttuja siivouksen lomassa.

No hauskintahan on varmaan tämän viikon (ja kait vielä vähintään ensikin viikon) pakkasjakson jälkeen kymmenen pakkasastetta tuntuu samalta kuin tavallisesti se viisi astetta. Ja sitten yhtäkkiä tuntuu taas se viisi astetta ihan parhaalta maksimilta minulle.

 

Piristävää tammikuista viikonloppua kaikille!

It's really cold winter time in Finland now. Writing something about my feeling on such cold days. I would be happy if it were maximum -5 Celsius degrees in winter. (and 30 degrees Celsius is maximum for me in the summertime) I took these photo's in the country last weekend. However it's getting more light every day and eventually the frost is some day gone, I hope :) P.s. As you see it's time to do some cleaning at home.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sunnuntai juuri tuollainen kuin otsikossa lukee. Jos menisin huomenna töihin, voin nyt aivan varmasti väittää, mistä puhuttaisiin kahvitunnilla. Siis säästäpä hyvinkin. 

Tästä päivästä tulikin yllättäen päivä kotosalla, kun eilisen koulupäivän jälkeen en lähtenytkään suunnitelmista poiketen Iijokivarteen vapa-ajan paikkaamme. Vaikuttaa siltä, että niskat on melkoisen jumissa, kun huimasi niin mahdottomasti. No, kuitenkin olisin ollut palaamassa jo tänään takaisin illaksi, joten eipä suurta menetystä tullut siitä, että kotiin jäin. Ja se huippaus meni ohi illan mittaan:)

Illalla kuulin jo itseni kertovan miehelle, mitä kaikkea tänään teenkään :) Ja arvatenkin monet hyvät suunnitelmat jäävät tekemättä, jos lista on piiiitkä! Niinhän se tapaa olla, että kuvittelee liikoja ajan käytöstä.

Kaleva -lehden lukeminen sai aikaan yllättävän muutoksen jo kaikkeen suunniteltuun, kun päätin lähteä Oulu -hallille käsityömessuille. Ajattelin, että ihan vain pikaisesti käyn itsekseni. Niinpä, niin. Olin etsimässä Töysän kenkätehtaan esittelyständiä, josta luin lehdestä. Suuri kotiseuturakkauden puuska iski minuun ja suureksi riemuksi oli paikalla myös pikkuserkku esittelemässä tuotteita! Ihan tuli mennyttä aikaa ikävää, kun näin hänessä oman edesmenneen isän piirteitä, sukunäköä! Niin ja nuo lapikkaat, on tosi vaikea kuvitella minkä väriset valitsisin. Eikö vain ole upeita värejä!

Ennen kuin tuohon pisteeseen pääsin, käsityömessut kun olivat, löysin ihan sattumalta sellaisia renkaita, joista aion tehdä jotain DIY -juttua. Siis en ole ollenkaan sellainen tee se itse -ihminen, mutta nyt on suunnitelma mielessä kirkkaana. Jos saan jotain aikaiseksi, voin sen sitten näyttää...

Tiedättehän muuten sen, että välttääkseen jotain, sitä löytää vaikka mitä muuta tärkeämpää tekemistä. Messuilta kotiin palattuani ja kasveja puutarhaan haettuani, päätin lähteä lenkille... ja sitten myöhemmin tehdä pihatöitä. Kätevää..., kun tietää, että sitten tulee jo hämärä eikä voi pitkään tehdä! 

Oikeasti lenkille lähtö tunniksi oli päivän toiseksi paras päätös, sillä sain teidän monien muiden tavoin kokea jotain niin ihmeellistä, kun oli yli 20 astetta lämmintä - siis kesä lämpötilan puolesta - ja samalla kaikki mitä näki ympärillä oli syksy. Tässä vaiheessa lokakuuta näkyi pari soutuvenettäkin. Niin ja kotona odotti valmistautuminen talveen eli pihaistutusten teko.

Tänä vuonna päädyin hankkimaan yksinkertaiset valkoiset callunat. Onneksi kaksi viikkoa sitten kotiin maalta tuomani katajanoksat (omalta maalta kerätty) olivat edelleen todella hyvässä kunnossa ja niitä sitten reunoille asettelin. Nuo ruukut olen hankkinut eri vuosina ja onneksi keväällä sain hankittua toisen samanlaisen kuin edellisenä vuonna hankitun.

Sitten vain pari pienempää syksyistä kasvia muihin ruukkuihin ja tuli kynttilään vanhaan lyhtyyn. Nuo pienemmissä ruukuissa olevat kasvit olivat semmoinen sekoitus eri kasveja. En ole aiemmin nähnyt ja nytpä tuli hankittua. Edullisiakin olivat. Toisekseen niissä oli tuota häkkyräistä kasvia, josta kyllä tykkään. Mielestäni se vaikutti samanlaiselta kuin ovat ne trendikkäät "kummituspuut". Semmoisen olisin kyllä hankkinut terassille, mutta kysäisin kaupassa (Bauhausissa näytti olevan niitä runsaasti) missä niitä pidetään ja hoidetaan. Ne kuulemma sopivat parhaiten sellaiselle vanhan ajan kuistille, jossa on noin 15 astetta lämmintä talvella. Kasvi tarvitsee lisäksi valoa ja kosteutta. Ei ole meidän kasvi, vaikka minun mielestä on todella hurmaava. 

Tämän pidemmälle kohti runsasta asettelua en pysty menemään. Tosiasia on, että täällä sataa lunta jossain vaiheessa ja sitä pyryttää joskus paljonkin. Lumet pitää pystyä myös helposti siivoamaan pois.

Niin ja sain viimeinkin laitettua kukkasipulit maahan. Talvikin voi tulla :)

It was summer and autumn today, amazing! And I had something to do before the wintertime. 

Kommentit (1)

Riitta Mäkirinne
1/1 | 

Hyvää päivää ystäviä, nimeni on Riitta Mäkirinne Turusta, olen lääkäri ammatin mukaan, 47-vuotias. Lukekaa ystävällisesti todellisen elämäni todistukseni, minulla on myönteinen aikomus, että nämä tiedot auttavat tätä artikkelia lukevalle henkilölle nyt palauttamaan rikkoutuneen avioliiton ja palauttamaan menetetyn rakkaussuhteen 2 päivän kuluessa. Oltuaan suhteissa Janne Anttilaan vuosia, hän hajotti minut, tein kaiken saadakseni hänet rakastamaan minua, mutta kaikki mitä tein, oli turhaa, halusin häntä takaisin niin paljon rakkauden takia, että olen häntä kohtaan, Kysyin häneltä kaiken, mitä minulla on, lupaan, mutta hän kieltäytyi. Selitin ongelmani kollegalleni työssä ja hän ehdotti, että ota mieluummin yhteyttä rakkaudenloitsijaan, joka voi auttaa minua selittämään sen, mutta olen sellainen henkilö, joka ei koskaan ajatellut, että rakkaudenloitsuosa oli olemassa tai toimi, minulla ei ollut valintaa mutta kokeillaan sitä, lähetin sähköpostin loitsukanavalle ja hän kertoi minulle, ettei ollut ongelmaa, että kaikki tulee olemaan kunnossa ennen kolme päivää, että entinen palaa takaisin minuun ennen kolme päivää, hän heitti Rakkausloitsun osan ilmaan ja yllättäen toisena päivänä se oli noin klo 3.00. Entinen rakkautekumppani soitti minulle matkapuhelimella, olin niin yllättynyt, että vastasin puheluun ja hän sanoi vain, että hän oli niin pahoillani kaikesta mitä tapahtui, että hän halusi minun palata hänen luokseen, että hän rakastaa minua niin paljon . Olin niin onnellinen ja niin me aloimme elää yhdessä onnellisina. Näin voit tavoittaa hänet, jos tarvitset apua doctorigbinovia93m@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836, ota asiat itsestäänselvyytenä ja se vie sinulle .....

Kyllä vain, nyt on lunta, varsinkin täällä Pohjois-Pohjanmaalla. Menimme perjantai-iltana maalle tarkoituksena viettää tällä kertaa ainoastaan lauantaipäivä vapaa-ajan paikassamme Iijoen rannalla. Olihan mukava herätä yhdessä ehkä rauhallisimmista paikoista, jonka tiedän. Siinä aamiasta syödessä kurkistelin ikkunasta tietysti säätä ja ihan vaikutti sopivalta päivältä ulkoilulle.

 

Käytännössä täytyy kyllä olla melkoisesti pakkasta tai myrskysää, että ei tule käytyä edes vähän ulkoilemassa, kun maalle tulee käymään. Tällä kertaa päivän kiintiöön tuli yksi pienempi lenkki ja sitten toinen isompi miehen kanssa. Siinä samalla yksikseen kävellessäni napsin kuvia ja päädyin jopa ottamaan tavoistani poiketen muutaman vähän laajemman kuvan talon pihapiiristäkin. Toinen kävelylenkki olikin reippaampaa liikkumista hämärän laskeutuessa. Talvisessa maisemassa ja tunnelmassa on ihan oma fiiliksensä. Tuollainen totaalisen pilvinen päiväkin voi olla kaunis kaikkine harmaan sävyineen. Kaupunkioloista poiketen ulkoilu tapahtuu toisinaan syvässä hiiljaisuudessa. Niin oli mahdollista kokea tänä lauantaina, kun kansanperinteen mukaan talven selkä oli taittumassa.

Nautitaan siis tahoillamme talven monimuotoisuudesta (lunta on tullut nyt kaikkialle ainakin hetkeksi) vaikkapa ulkoillen. Lisäksi kevään valoa näyttää jo täällä Oulussakin nyt näkyvän ikkunasta sunnuntain iloksi. Taitaa tulla käytyä ulkoilemassa tänäänkin.

 

 

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat