Tuossa kuuntelin radiota hetken, kun ajelin tämän talven ensimmäisessä lumimyräkässä. Aiheena oli toinen päivä Suomen 100 -vuotisjuhlien jälkeen. Totta niinkin, että varsinainen se suurin juhlapäivä on ohi. Yhtä totta on mielestäni myös se, että jokainen päivä on hyvä muistaa sitä sanomaa, joka tuli niin monin tavoin esille varsinaisena itsenäisyyspäivänä.

Oma itsenäisyyspäivän viettomme piti sisällään hetken sankarihautojen äärellä seuraamassa miten nuoret miehet ja naisetkin seisoivat sodassa menehtyneiden ikäistensä sotilaiden ja lottien haudan äärellä laskemassa seppeleen. Päivään kuului myös konsertti teemalla sata vuotta suomalaista elokuvamusiikkia sekä ystävien kanssa yhdessä toteutettu ja ennen muuta koettu itsenäisyyspäivän ruokailu. Kaiken kaikkiaan päivä oli hyvin tunteikas ja liikutti niin kovin. 

Niin kävin vielä tänään mietteissäni istumaan kahvikupposen äärelle ihan hetkeksi itsenäisyyttämme pohdiskelemaan. Varsinkin nuo monet kansainväliset tulokset, joissa  on todettu lukuisia seikkoja mittaamaan suomalaisten onnellisuutta, menestystä ja hyvinvointia, tuovat esille paljon hyviä asioita. Sadan vuoden aikainen kehitys on maailmanlaajuisessa mittakaavassa täysin poikkeuksellista. Meidän koulutuksemme sekä koulutusjärjestelmämme, terveyden- ja sosiaalihuoltomme, infrastruktuurimme (auratut tiet, puhelinyhteydet, nopeat sekä toimivat pelastus- ja hälytysjärjestelmät ym) ja myös muista ihmisistä huolehtiminen ansaitsevat kiitoksensa. Luonnollisestikaan kaikki ei ole hyvin eikä kaikille. On pahoinvointia, lasten ja vanhusten, myös monien erityisryhmien huonoa kohtelua, puhumattakaan tasa-arvoisuuteen liittyvistä ongelmista. Tehtävää on meille maassamme asuville yllin kyllin. Jokainen voi jollain pienellä teolla ja pienin askelin pyrkiä tekemään osansa täällä asuvien, myös itsensä, hyväksi. Vaikka en vieläkään ole katsonut Linnan juhlien antia Ylen Areenasta, ehdin jo useamman kerran kuulla uutisissa nuoren kansainvälistyneen laulaja Alman kommentin siitä, miten hän on selvinnyt maailmalla; suomalaisella sisulla kuului vastaus. Sisulla, sydämellä ja myös yhdessä, siinä suomalaisia hyveitä eteenkinpäin.

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat