Joskus yhteen viikonloppuun mahtuu niin paljon tunnelmaa ja iloa, että on vaikea kiteyttää mitä siitä kertoisi. Pitkästä pitkästä aikaa olivat pikku A ja neito M käymässä meillä maaliskuun alkupuolella. Siis viikottainhan heitä näemme facetimella, mutta sitä tunnetta, kun saa lapsenlapsen lähelle ja syliinsä ei korvaa mikään. Nyt oli semmoinen viikonloppu ja onneksi meillä oli tiedossa matka vuorostaan heidän kotiinsa vielä ennen pääsiäistä ja tavata taas. 

Pääsiäinenhän on minulle iso juhla. Oli jopa aikoja, jolloin koin pääsiäisen jouluakin voimakkaammin tärkeäksi osaksi vuoden kiertoa. Pääsiäisen liittyy ainakin kaksi perheeni suurista tapahtumista; omat häät ja nuorimmaisen syntymä tapahtuivat aikanaan juuri tuolloin. Myöskin eteläpohjalaiset kotiseudun perinteet olivat niin isoja asioita, että niitä kaipaan edelleen vuosittain. Pääsiäiskokot ja -trullit kuuluivat ja kuuluvat nykyisinkin siellä perinteisiin ja nimenomaan pääsiäislauantaina.  

Tällä kertaa pääsiäisen lähestyminen sai minut hankkimaan ensimmäiset sipulikukat jo maaliskuun alkupuolella. Minulle varoiteltiin, että niitä ei saa laittaa ulos, kun on pakkasta, joten kiltisti ne sitten sisäkukiksi sijoitin. Aivan merkillisesti tuo hieman kermanvalkoinen narsissi Bridal Crown mahtui tuohon varmaankin todella vanhaan Orthexin ruukkuun, joka löytyi kodinhoitohuoneen kaapin perältä. Tuli niin hauska, retrohenkinen olo, että ihan ilahduin, kun en ollut onneksi mihinkään sitä hävittänyt. Sopii kuin nakutettu tuo kaupan sisäruukku kasveineen valkoisen ruukun sisälle.

Toiseksi hankin helmihyasintteja. Kovin olivat tuolloin vielä nupullaan, joten niiden osalta oli toiveita, että ne kukkivat vielä pääsiäisenäkin. Tätä kirjoittaessa voi sanoa, että eivät muuten kestä pääsiäiseen ja narsissi on menettämässä tehoaan tässä vajaa viikko ennen pääsiäistä.. Koristellakseni pöytää perhepäivällistä varten irrotin muutaman helmihyasintin sipulin ja laitoin ne pieneen lasimaljaan. Tuossa maljassahan oli minulla jouluna ne kaksi vahahyasinttia, jos joku muistaa sen kuvan nähneensä. 

Seuraavaksi aloin irrottelemaan pääsiäisen hengessä oikein kunnolla ja etsin esille kaikki keraamiset munat, joita on eri kokoisia. Ne toivat kivasti sinistä sävyä pöytään. Sitten valitsinkin siniset pellavaservetit ja niin edelleen. Olipa hauska järjestellä päivällispöytää tällä kertaa peräti kolmelle lapsenlapselle kuuden aikuisen lisäksi. Pikku L oli myös kanssamme vanhempineen. Pikku E puolestaan on vanhempineen kovin kaukana matkalla ja niinhän se on, että kaikki eivät mitenkään voi olla yhtäaikaa paikalla kovin usein.

Kuvissa näkyy sekä tarjolla ollut hyvä punajuurisalaatti että jälkiruoka. Palaan ehkä vielä tuohon jälkiruokaan myöhemmin ja jaan reseptin teille toisessa postauksessa. Kuvat on otettu ennen ja jälkeen ruokailun, joka oli rauhoitettu perheelle.

Muutoin viikonlopun ruuista kerronkin ainoastaan sen, että todellakin niin suomalaiskansallisesti ja retrohengessä tarjoilin junaan lähteville lapsukaisille (ja aikuisille) makaroonilaatikkoa. Makaroonilaatikkohan oli ns varma juttu saada lapset syömään edes jotain, vaikka junamatka jännittikin jo mieltä. Kuvissa näkyy taustalla, että olimme ottaneet esille tyttäremme vanhan nukkekodin, joka sai ainakin kahdenkymmenen vuoden jälkeen uuden leikkijän :)  

Tuo ihana viikonloppu päättyi meidän isovanhempien kannalta täydellisesti, kun pikku A (siis jo 4 -vuotias ensimmäinen lapsenlapsemme) ja siskonsa, 2 -vuotias neito M, lauloivat pukeutuessaan ennen junamatkaa meille seuraavasti

"Linnunradalla on tähti

Joka kiertää planeettaa

Planeetalla kaupunki

Kaupungissa katu

Jonka varrella on talo

Sen ikkunalla sinä

Ja sinulla on sydän, jota rakastan"  

Lyriikka on Juha Tapion laulusta Sydän, jota rakastan.

Sydämellisiä hetkiä ja aurinkoista pääsiäiseen valmistautumisen aikaa myös teille!