Kirjoitukset avainsanalla ruoka

Nyt on jälleen se aika keväästä, kun tulee näiden keittiöön liittyviä juttujen aika. Viime keväänä jopa paljastin sen kahdessakin postauksessa miltä kolmekymmentä vuotta vanha keittiömme näyttää. Nyt asiaan eli resepti, jonka haluan jakaa teillekin.

Tänä keväänä on keittiöissä kautta Suomen maan kokattu ahkeraan uunifetaruoka ja niin toden totta on tehty meilläkin eri versioin. Mutta, mutta - löysin kesken suurimman uunifetaruokahypetyksen reseptin, joka on tänä keväänä kilpaillut suosiossani, kun olen halunnut tehdä helpolla hyvää ruokaa. Tämä resepti on löytö keväisestä Femina -lehdestä. 

Tarvitset paprikoita. Kokemukseni mukaan mielellään 1 paprika / ruokailija.  Toisena raaka-aineena tarvitset lehtikaalia, joka oli tähän reseptiin valittu täydennykseksi.  

Ohje 4 hengelle;

4 paprikaa (korkeintaan keskikokoisia, näihin määriin täytteen aineksia)

öljyä uunivuokaan

Täytteeseen;

450 grammaa fetajuustoa (kuutioina tähän ruokaan ja tämä määrä korkeintaan keskikokoisiin paprikoihin. Kokemus opettaa. suippopaprikatkin voisivat olla hyviä tähän ruokaan)

2 munaa

2 ruokalusikallista ranskankermaa (crème fraiche)

Tarjoiluun; rapeaksi paistettua lehtikaalta

Valmistus;

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Huuhtele paprikat ja halkaise kahtia sekä poista valkoiset osat ja siemenet paprikan sisältä. Levitä uunivuokaan öljyä ja nosta paprikan puolikkaat vuokaan.

Murskaa haarukalla fetajuusto kulhossa. Lisää kanamunat ja ranskankerma sekä sekoita massa hyvin. Jaa massa paprikanpuolikkaisiin. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia. 

Lehtikaali;

Huuhtele lehtikaali ja kuivaa talouspaperilla. Revi lehtikaali paloiksi ja poista paksu lehtiruoti keskeltä. Puristele lehtikaalta käsin pehmeämmäksi ennen paistamista. Sitten vain öljyä pannulle ja silputtu lehtikaali paistumaan. Feminan ohjeessa neuvotaan uunissa paistaminen sipseiksi, mutta sitä en ole kokeillut. Täytyyhän sitä olla uusia haasteita ruuan laitossakin!

Tämänkin ruuan osalta toivotan kaikille Bon appétit! Sekä aurinkoa viikonloppuusi!

I found a great recipe of baked paprika filled with feta cheese. It is really worth of trying. Bon appétit! Have a lovely weekend!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuinkas ollakaan, että ruokavinkkini koskee tälläkin kertaa keittoa. Kyllä piti päästä korkeahkoon ikään ennen kuin hoksasin miten helposti voi tehdä hyvää keittoa kanasta. Uskokaa tai älkää, mutta nuorena äitiä tuli keitettyä kanaa ihan kokonaisena ja sitten siitä tuli tehtyä ruokaa - kanaviillokkia. Sittemmin kanaviillokki jäi, mutta nyt on vuorossa kanakeitto (siis broilerista sen voi tehdä myös). Kyllä on ruuanlaitto tällä tavalla helpompaa ja nopeampaa. Kanakeiton sanotaan olevan hyvää flunssaiselle, joten siitäpä ensin aasinsilta viikonloppuun ja sen jälkeen kanakeiton reseptiin.

Nyt on sitten menossa kolmas viikko tämän flunssan, mikä lie, kanssa. Vaikutti jo hetken, että siitä paranin, mutta ei kun alkoi uudestaan. Onneksi toistaiseksi on vain nuhaa ja lievää päänsärkyä. Kävimme viikonloppuna maalla ja olihan tosi huikean kirkas päivä lauantaina. Ihan vain pysähdyin tuijottamaan sitä, kun jääpuikosta tippui vettä ja hieman ulkoilinkin. Meillä ei ollutkaan niin kylmää kuin monessa paikassa muualla Suomessa. Sain jopa hetken sellaisen kevätfiiliksen kokemuksen.

Kotiin palatessamme pysähdyimme pikaisesti kauppaan ja ostin perunoita ja pari pakettia kanafilesuikaleita, sellaisia antibonta, bontitonta... antibioottivapaita ja maustamattomia. Olivat myös sieltä kotiseudun tuottajalta, totean hieman nostalgisena :) Pidän muuten ihan hyvänä ratkaisuna, että ostaa sellaisia tuotteita, että niihin ei ole lisätty suolaa eikä marinointiliemiä. Opettelen tässä vähitellen lisäämään mausteita ja yrttejä ruokiin sekä vähentämään suolan osuutta ruuassa.

Tämä kanakeitto valmistuu seuraavasti:

- kuori ja pilko perunat ja porkkanat ja laita kiehumaan. 

- sillä välilllä, kun ne kiehuvat, paista kanasuikaleet kuumalla pannulla (nosta ne ensimmäiseksi huoneen lämpöön, kun aloitat ruuan laittoa, jotta ehtivät hieman lämmetä ennen paistamista). Tässä vaiheessa lisäsin pilkotun sipulin paistettujen kanapalojen joukkoon, jätin sipulin aika rouheiksi paloiksi. Lisäsin hieman suolaa ja pippuria. 

- kun perunat ja porkkanat olivat kiehuneet noin 15 minuuttia, lisäsin paistetut kanapalat ja sipulit keittoon ja annoin kiehua vielä kymmenisen minuuttia. 

- lopuksi maustoin lisäämällä yhden kanafondikuution ja currya ja pakasteesta löytyi herneitäkin, jotka vielä lisäsin. Jos taloudesta sattuu löytymään sulatejuustoa, sen voit lisätä tässä vaiheessa. En sitä etukäteen ollut ajatellut, mutta jääkaapissa oli ja lisäsin noin 100 grammaa. Kun juusto on sulanut, on ruokakin valmis. Yrteistä lisäsin tuoretta timjamia.  Aikaa ei mennyt kuin puolisen tuntia, joten tämäkin keitto sopii oikein hyvin ruuaksi, jonka voi tehdä työpäivän päätteeksi. Kannattaa tehdä kerralla isompi satsi, kuten itsekin tein meille kahdelle aikuiselle. Siitä on sitten hyvä lämmitellä ruokaa toisenakin päivänä.

Nautitaan entistäkin valoisammista päivistä. Maaliskuu alkaa ja meilläpäin (Etelä-Pohjanmaalla) sanottiin aikanaan, että maaliskuu maata näyttää, kuten usein näyttikin. Mitä parhainta loppuviikkoa ja viikonloppua kaikille! 

Kommentit (0)

Aika usein perheen ruuan laittaja joutuu pohtimaan sitä, mitä tänään tai sitten huomenna laittaa ruuaksi. Taitaa olla melkein 365 kertaa vuodessa tai lähes, kun tuo kysymys on väistämättä edessä ja vastausta kaivataan. Keitothan ovat siitä kiitollista ruokaa, että ne riittävät usein pariksikin päiväksi. Vähentää tuota jatkuvaa pohdintaa hieman :) Sen lisäksi keitto usein vain paranee uudelleen lämmitettäessä. Joten keittoja kannattaa todella tehdä. 

Tänään vinkkinä helposti syntyvästä ruuasta on keitto savumuikusta. Siispä perunoita kuorimaan, sipuleita pilkkomaan ja ne kiehumaan seuraavaksi. Lisää ihmeessä erilaisia juureksia, jos niitä kotoasi löytyy. Sitten vain savumuikkupurkki auki. Siinä se on helpoimmillaan. Keitetään perunat ja sipulit lähes kypsiksi suolalla ja pippurilla (pippuri jos toinenkin sopii) maustetussa vedessä. Lisätään savumuikku, kun perunat (ja muut juurekset) ovat lähes kypsiä. Perunoiden kypsymiseen ei aikaa mene kuin reilu parikymmentä minuuttia. Valitse jokin yleisperuna lajikkeeksi, jotta perunat eivät yllättäen mene aivan muusiksi. Perunapussien kyljessä on hyvin merkitty käyttötarkoitus, jos siis ostat valmiiksi pakattuja perunoita. Annetaan keiton kiehua hetki vielä muikkujen kanssa ja tarkistetaan sitten maku.

Tällä kertaa tämän kotibistron emäntä irrotteli oikein kunnolla ja otti esille punaiset liinat. Hailakan värinen keitto sai kivasti potkua, kun on väriä ympärillään. Lisäksi jotain hyvää leipää ja se on siinä, sanoisin.

Mukavaa alkanutta tammikuuta keittoja kokeillen!

 

Kommentit (0)

Olisitte siis voineet lukea, jos olisin kirjoittanut... Mietin kovin, mistä aloittaa tämän vuoden bloggaamisen. Päädyin kirjoittamaan teille ensimmäiseksi katsauksen siitä, mistä en kirjoittanut (ja vähän niistäkin mitä kirjoitin). Ehkä jostain vastaavista jutuista kuulette sitten tänä vuonna.

Tammikuussahan me teemme hyviä lupauksia ja on paljon hyviä aikomuksia. Liikunta ja kaikkinainen kuntoilu kuuluu siihen kategoriaan. Niin nousin minäkin suksille viime vuonna maalla käydessä ensimmäisen kerran tammikuussa. Tänä vuonna 2018 se kerta vielä odottaa, mutta nyt on täällä Oulun korkeudella lunta niin maalla kuin kaupungissa, joten teidän monien hiihdosta innostuneiden kanssa voinen ainakin joitakin kertoja tänä talvena iloonne samaistua.

Helmikuussa leivoin kampanisuja. Oli kulunut kaksi vuotta äidin kuolemasta, joten se varmaankin sai etsimään esille hänen itse minulle kirjoittamansa reseptin. Hyviä tuli! Tämän reseptin mukaan teen tänäkin vuonna kampanisuja, sen lupaan. Sitten voin reseptin jakaa teillekin.

Maaliskuussa oli niin mahtavasti valoa ja käänsin kameran kodissamme eteisaulan suuntaan. Olette ehkä jostain kuvista huomanneet, että talossamme on iso portaikko keskellä taloa.  Se jakaa keittiön ja olohuoneen sekä sitä seuraavan kirjaston ja eteisaulan yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi ympärilleen. Kyllä vain, talomme tarvitsee paljonkin ehostusta, mutta myös tällaisenaan voin siitä jakaa juttuja tänä vuonna enemmänkin. It´s a promise :)

Huhtikuussa tein matkan kotiseudulle ja yövyin Keskisen hotelli Onnentähdessä, kuten kuluneina vuosina aina olen tehnyt. Siinä neulomisjutussani viime vuoden marraskuussa saittekin kuvauksen niistä matkoista. Näitä onnea tuovia lukkoja teillekin. Olkoot huhtikuu onnen kuukausi :)

Toukokuussa, silloin oli Ranskan matka, joka täytti koko vuotuisen kiintiöni sieltä. Kirjoitin sieltä parikin juttua. Oli vain niin ihanan keväistä Bois de Boulognen puistossa, että siitä täytyy jakaa teille kuva vielä kerran. Tästä vuodesta en tiedä, tuleeko tätä Ranskan kiintiötä täyteen? 

Kesäkuussa luonto sai vallan kaupunkipihallamme. Siitä todisteena upeasti kukkinut norjanangervo. Hmmm, saas nähdä jos toivottavasti jotain sopivaa kuvaisin tänäkin vuonna pihaltamme.

Heinäkuussa oli aika kahden lapsenlapsen syntymälle, rakkaan Amerikan perheemme käynti sekä ystäväperheiden kanssa vietetty retki saareen. Kirjoitinkin lupiineista laivakoiraan, laivakoirasta lapsosiin jutun, joka kuvatkoon koko kesän tunnelmia. Pihallamme olevasta puusta oli pudonnut jälleen käpyjä maahan. Kaunista :)

Elokuussa oli edessä paluu töihin. Tässä vaiheessa olittekin lukeneet aika monta kertaa, että virkaura lähenee loppuaan. Kävimme muuten virkistypäivänä Liminganlahden luontokeskuksessa. Suositus :)

Syyskuussa kävimme mieheni kanssa perinteisesti Habitaressa, joka näyttäytyi tapahtumana nyt entistä raikkaampana ja uudistuneena ja matkustimme Azoreille, kauas valtameren puoleen väliin. Niin ja kirjoitin silloin ensimmäisen blogini ET-lehden blogiyhteisössä.

 

Lokakuussa tai olikohan jo syyskuuta, kun sain piharuukun laitettua paikoilleen :) Tämä kuuluu sarjaan; harvinaiset talon pihamaan asiat, joista ehkä olisin voinut kirjoittaakin.

Lastenlasten juhliin, kuului viime vuonna sekä synttäreitä että kahdet ristiäiset kukkineen, koristeluineen ja kakkuineen, että niistä yksistään olisin voinut kirjoittaa juttuja. Neito M:llä oli lokakuussa tällainen kaksivuotiskakku :)

Marraskuussa jätin hyvästit työpaikalle ja siirryin ihmettelemään sitä, miten paljon onkaan monenlaista tekemistä. Samalla innostuin jo suunnittelemaan tulevaisuutta :) 

Joulukuu alkoi ikuisesti mieleenpainuvan itsenäisyyspäivän vieton merkeissä, josta kirjoitinkin.  Kirjoitin myös muistakin jouluun ja sen odotukseen liittyvistä seikoista. Ystävien kanssa nautitun aterian juhlakattauksesta oheinen kuva :) 

Vuoden vaihteeseen kuului myös jouluhalkoa ja bataattisosetta. Jouluhalko valmistui sitten omaksikin yllätykseksi vielä uudenvuoden päivän kahvipöytään. Siinä samalla tarjottiin perheen ihan viimeisimmäksi syntyneelle bataattisosetta.

Perinteitä ja koko ajan uusia asioita elämään kuului vuoteen 2017 ja sitä samaa toivon myös omalle kohdalle vuodelle 2018. 

Onnellista uutta vuotta kaikille! Happy new year 2018!

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat