Kirjoitukset avainsanalla jälkiruoka

Maaliskuu on tullut ja toi tänään huikean auringonpaisteen. Toista oli eilen, kun oli kunnon lumimyräkkä meidän käynnillä maalle. Jotenkin tuntui siltä, että "enough is enough".  Taitaa olla pohjoisen ja muillakin hiihtolomalaisilla edessä melko mukavat ulkoilukelit, jos näin aurinkoista ja päivisin myös lämpimämpiä kelejä riittää.

Nyt sitten on vietetty laskiaissunnuntaita.  En jaa mitään parhaat laskiaispullat reseptiä tällä kertaa. Sen sijaan ajattelin kertoa miten kävi niille Runebergin tortuille (poislukien ne, jotka ovat vielä pakasteessa), joita paistoin helmikuun alussa. Kerroinkin silloin, että alan välttämään lisättyä sokeria. Ja samanaikaisesti tein ison annoksen Runebergin torttuja. Melkoinen yhtälö, varsinkin, kun puoliso ei ole samanlainen herkkusuu kuin minä olen. Onneksi tortut ovat aika hyvin säilyviä, koska ovat kakkupohjaisia ja minun reseptissä niissä oli myös pähkinöitä. Syömättä jääneistä tortuista päädyin tekemään erään viikonlopun sunnuntain perhelounaan jälkiruuaksi oikein klassikkojen klassikon eli Pappilan hätävaran.

Pappilan hätävara syntyi näin: Pilkoin kulhon pohjalle tasaiseksi kerrokseksi torttuja. Niiden päälle lisäsin paksun kerroksen pakasteesta sulatettuja mansikoita ja punaisia viinimarjoja, jotka painoin mössöksi. Siitähän levisi mukavasti kosteutta pohjakerrokselle. En maustanut mitenkään. Päällimmäiseksi lisäsin vatkattua vaniljakastiketta. Ihan koristelumielellä olin ja tuommoisia somia koristeita sain aikaiseksi. Laitoin kulhon vielä kylmään muutamaksi tunniksi ennen ruokailua. Maistoin kyllä, joten tiedän, että hyvää tuli.

Entäpä miten muuten tämä melkein kuukauden kestänyt kuurini on mennyt? Ihan hyvin, kiitos. Kahvistakin sokeri jäi pois kivuttomasti ja saman tien (teehen en tavallisesti käytä edes hunajaa). Suklaata en ole syönyt. Oikeasti, en ole edes haaveillut. Yhden kakkupalan söin rakkaan ystävän lapsenlapsen syntymää juhlistaessamme. Lupasin tätä "lisätyn sokerin välttämisen" kuuria aloittaessani itselleni, että erityisissä tilanteissa voin syödä jotain sokerillista herkkua. Joten tuo yksi varsinainen herkuttelu on aika vähän minun mittapuullani. Ja tilanne oli erityinen.

Vaakalla olen käynyt satunnaisesti ja toisella viikolla näytti puoli kiloa pudonneen. Koska olen samanaikaisesti potenut kipua pakaran seudussa, joka estää reippaan kävelyn (välillä vähemmänkin reippaan) ja nyt olen vielä flunssassa, on liikunta jäänyt aivan minimiin. Eli ei voi painokaan pudota, kun ei ole energian kulutustakaan edes tavanomaisia määriä. Luonnollisesti odotan, että liikunnan osalta tilanne kohenisi mahdollisimman pian. Nyt alkaa muutoinkin paaston aika laskiaisesta pääsiäiseen, johon aikaan voi kuulua tämänkin tyyppistä paastoa. Joten tästä jatkan eteenpäin kohti pääsiäistä. Varmaan loppukeväästä mittautan verensokeriarvoja ja summaan onko muutoksia tapahtunut. Tällä hetkellä koen tyytyväisyyttä tähänastisesta muutoksesta omassa ruokavaliossani. Tähän muutokseen on syynä se, että olen kakkostyypin diabeteksen riskiryhmäläinen. 

Aurinkoista hiihtolomaviikkoa toivotellen!

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Voi että niin hyvin sopii, ainakin minun mielestä, tuo sanonta kuin"kirsikka kakun päällä", tähän reseptiin. Toivottavasti tämän kevään käännyttyä kesäksi mahdollisimman moni meistä voisi ansaita omat kirsikkaiset hetkensä.

Elämäni ensimmäinen kevät näin aikuisena ilman päätoimista työtä on kulunut nopeasti, tätä aikaa kutsutaan myös eläkkeellä olemiseksi. Niin vain aika on suorastaan kiitänyt ja päivät ovat täyttyneet tekemisestä. Enkä nyt puhu siivouksesta ja pyykinpesusta. Ei muuten taida siltä osin näkyä lisääntynyt vapaa-aika huushollaamisessa :) Iloitsen vain niin siitä, että olen saanut toivomallani tavalla käyttää aikaa ihan tavallisina arkipäivinä perheen pienimmän pikku L:n kanssakin olemiseen. Juuri tänään on vielä erityisen mukavaa, kun pikku E tulee taloon loppuviikoksi ja onneksi olen ehtinyt olla myös neito M:n ja nyt jo melkein "viskarilaisen, viisivuotiaiden esikoululaisen,  pikku A:n luona pari kertaa. Ja sitten vielä uusi opiskelu ja muutamat kokoukset aikaisemman työnkin jatkeeksi ovat täyttäneet päiviäni. Bloggaamistakin olen jatkanut entiseen malliin, joskin tässä on pari viime viikkoa tullut sairastettua kesäflunssaa ja tämä postaus on odottanut vuoroaan. No, se näistä kevään toimista. Mennään kirsikkaiseen juustokakkuun!

Rohkenen jakaa reseptini nyt teille, koska pari kertaa on tullut harjoiteltuakin ja hieman tuunattua tätä reseptiä ja maistunut on niin perheen jäsenille kuin ystäville. 

Pohja:

175 grammaa gluteenittomia keksejä; Semper Triple Chockolate Cookies (sisältää rasvatonta maitojauhetta, joten tältä osin resepti ei ole laktoositon).

50 grammaa sulatettua voita (laktoositon)

Murskaa keksit ja sekoita sulatettu rasva muruihin. Kiinnitä leivinpaperi irtoreunaisen vuoan pohjalle ja levitä muruseos siihen. Laita vuoka joksikin aikaa kylmään, jotta massa hieman jähmettyy.

Täyte:

6 liivatehteä (voit käyttää 5 liivatelehteä, jolloin täyte jää moussemaisemmaksi)

2 prk maustamatonta tuorejuustoa (laktoositon), voit käyttää myös vaihtoehtoisesti OATLY påMACKAN, jolloin saat maidottoman vaihtoehdon

3 dl kermaa (laktoositon), voit käyttää myös vaihtoehtoisesti Planti kauravispi (havrevisp, creamy dessert), jolloin saat maidottoman vaihtoehdon

2 rkl turkkilaista laktoositonta jugurttia (tämän voi jättää pois ja käyttää hieman enemmän kermaa tai Planti kauravispiä)

1 dl tomusokeria (2 dl, jos käytät hillon tilalta tuoreita kirsikan paloja tai muita marjoja)

2 rkl kirsikkahilloa (Pirkka)

Laita liivatelehdet kylmään veteen viideksi minuutiksi. Vatkaa tuorejuusto pehmeäksi. Vatkaa kermaa vaahdoksi ja yhdistä seokset. Lisää seokseen jugurtti ja hillo sekä tomusokeri.

Kuumenna tilkka kirsikkamehua (käytin Pirkka kirsikkajuomaa). Purista liivatteista vesi ja sekoita kuumaan mehuun. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Lisää sitten voimakkaasti sekoittaen seokseen. Levitä seos irtopohjavuokaan pohjan päälle. Laita kelmu vuoan päälle ja vie kakku jääkaappiin hyytymään, mieluiten ns yön yli. 

Voit lisätä kakkuun vielä kiilteen, joten huomioi kiilteen hyytymiseen tarvittava aika. Kiilteen voi myös jättää pois.

Kiille:

2 dl kirsikkamehua

2 liivatelehteä

Kun kakku on hyytynyt, laita liivatelehdet kylmään veteen viideksi minuutiksi. Kuumenna mehu ja liota liivatteet siihen. Jäähdytä mehu ja lisää kädenlämpöisenä kakun päälle. Vie kakku jääkaappiin ja anna hyytyä. Koristele kakku lopuksi mieleisellä tavalla kirsikoiden lisäksi. Tähän kakkuun lisäsin marenkeja (koska niitä sattui olemaan). Myös suklaalastut sopivat oikein hyvin ja tomusokeri hienona pölynä. Sitten vain herkuttelemaan.

Ihanaa alkanutta kesää kaikille!

Summer season has started. Cheese cake with cherries is so lovely and delicious choice as a dessert with coffee. Have a lovely summertime!

 

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat