Kirjoitukset avainsanalla hiljaisuus

Viime viikonloppuna maalla käydessä lähdin keskipäivän aikaan kävelemään pihapiiriin ja vapaa-ajan paikkamme lähiympäristöön. Oli utuisen harmaa, pilvinen päivä. Tätä vähemmän ei päivänvaloa voi olla iijokivarressa, kun on vuoden lyhimpien päivien aika. 

Siinä kävellessä huomasi väistämättä sen miten hiljaista on ja miten tällainen maisema ja hetki hiljentää. 

Kaunistakin on - kun sen oikein oivaltaa.

Iijoki on hiljalleen jäätynyt. Keväällä on mahdollisuus hiihtää auringon valossa. 

Hevosenkenkä voi olla sata vuotias - ehkä.

Latomaisema vetoaa minuun täälläkin. Sielunmaisemani on kotiseudullani Etelä-Pohjanmaalla.

 

Joulu on lähellä. Viimeistään ylihuomenna on kuusi koristeltu kotonamme kaupungissa. Joulun odotus valtaa mielen.

Leppoisaa Jouluun valmistautumisen aikaa kaikille!

 

The day is shortest now in Finland. I took these photos in the area of our cottage in the country last weekend. There was so much silence and I enjoyed the beauty of this views.  I am almost ready for the Christmas here at home in the city now.

 

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tuleekohan teille toisinaan sellaista hetkeä, jolloin tekee mieli olla ihan vain hiljaa omien ajatustensa kanssa? Tänä keväänä on minulla ollut tällaisia hetkiä useammankin kerran. Ihan on todettava jo alkuunsa, että näin muuten kuuluu joskus ollakin - siis että on hiljaisuutta ja ajatuksia, jotka eivät johda mihinkään.

Tällä hetkittäisellä "pysähtyneisyyden" tilalla lienee tekemistä jossain määrin sen kanssa, että meneillään on täysin uusi elämäntilanne. Olen ehkä hieman hämmentynyt siitä, mitä tämä oikein on. En ole enää virkatyössä, vaan niin kutsutulla eläkkeellä. Samalla saan osallistua jatkossa muun muassa hallitustyöskentelyyn järjestössä, josta tehtävästä ja vastaavista muistakin tehtävistä olen erittäin innostunut. Olen ikään kuin täydessä valmiudessa hyödyntämään työelämän tuomaa osaamista edelleenkin. Ja kuten tiedätte opiskelen myös uutta alaa. Ainakin on sellainen täyttä elämää vaihe aina vain meneillään, huomaan!

Palataanpa noihin hetkiin omille ajatuksille, mistä ne muun muassa kumpuavat. Tänä keväänä on ollut paljon sellaisia hetkiä, että ajatukset ovat viivähtäneet elämän kiertokulussa. Olen käyttänyt puheenvuoron lähisukulaisen muistotilaisuudessa ja taustoitukseksi käynyt läpi muun muassa vanhoja sukuselvityksiä. Olen seissyt vanhempieni vanhojen kirjojen vieressä ja vain tuijottanut vanhempieni kuvia, jotka lepäävät siinä kirjakasan päällä. Ja kuten olette lukeneet aiemmin, olen lastenlasteni suurin ihailija ja heidän kehityksensä hämmästelijä!

Viime viikonloppuna kävelin pienen hetken hautuumaalla, kun vein isäni syntymäpäivän kukat ja kynttilät haudalle Etelä-Pohjanmaalla. Koin samalla riemua niin sanotusta kotiseutumatkailusta ja nautin ensimmäisestä kesäjäätelöstä Keskisen kyläkaupan pihapiirissä. Oheisiin kuviin tiivistyy jotain siitä itsensä kanssa olemisen tunnelmasta, vaikka tuolloinkaan en ollut yksin.

Tällainen kaikki saa mietteliääksi ja saa ajan ikään kuin pysähtymään ihan hyvällä tavalla. Lisäksi ihana, ihana auringonpaiste ja jopa keväinen lämpö hellittelee mieltä näinä päivinä. 

Tällaisten ajanjaksojen ja mietteiden aikana ja jälkeen sitä kuitenkin tietää, että kohta on toisin. HiIjaisuus ja pysähtyminen voimaannuttaa yhdessä valon ja lämmön kanssa.

Tuon kukkakimpun sain mieheltäni pari viikkoa sitten ja se on voimissaan aina vain. Ehkäpä raaskin sen kuitenkin kohta heittää pois ja antaa tilaa uusille kukille. 

Auringonvaloa ja voimaannuttavia hetkiä teille kaikkille!

Kommentit (1)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat