Tämän syksy on minulle uudistumisen aikaa myös bloggaajana. Jonkin aikaa harkittuani päädyin etsimään blogiyhteisöä, jossa ryhtyisin jakamaan kirjoituksiani laajemmallekin joukolle lukijoita kuin ensimmäisen kirjoittajavuoteni aikana. Syksyn nyt tultua tämä kirjoitukseni on ensimmäinen, joka julkaistaan uudella foorumilla, ET –lehden blogiyhteisössä. Uteliaana ja innostuneena odotan sitä, minkälainen matka tästä syntyykään? Aiemmat blogini löytyvät sivulta mrs60something.blogspot.fi sekä blogit.fi –sivustosta. Kunhan tässä tulen sinuksi uuden sivustoni kanssa ja saan sen päivitettyä tarpeellisella tavalla, toivon, että saan sivulle linkin ja pääset sen kautta aiempiakin juttujani lukemaan. Facebook –linkin pitäisi toimia jo saman tien. Siis toivon, koska en tätä kirjoittaessa pääse kaikkea testaamaan - matkalla kun olen ja uusiakin muistoja saamassa.

Matkustaminen on yksi tapa ruokkia ja laajentaa elämyspiiriään. Matkat, ovat ne sitten ihan kodin lähialueilla tehtyjä tai sitten muualle kauaskin suuntautuneita, jättävät monenlaisia muistoja. Tällä kertaa jaankin makumuiston tuolta kauempaa valtameren takaa Teksasista, toistaiseksi ainoalta kyseiselle mantereelle suuntautuneelta matkaltani. Kyseessä on salaatti, joka jätti luonnollisesti ihastuttavista ystävistämmekin johtuen niin syvästi makumuistoja mieliin, että sitä on tullut tehtyä silloin tällöin, kun olen halunnut kotonamme ilahduttaa perhettä ja ystäviä. Tämä muuten kuuluu sarjaan slow food ihan vain valmistamiseen tarvittavan ajan takia. Siis täytyy tietää edellisenä päivänä, että tätä aikoo tarjota. Miksikähän tämä on jo toinen slow food juttu liittyen ruuan valmistamisaikaan sinänsä harvahkojen ruoka-aiheisten blogieni joukossa? En siis todellakaan, korostan todellakaan, ole erityinen hitaan ruuanlaiton ihminen. Pikemmin päinvastoin; helpolla ja mieluiten nopeastikin ruuan valmistaminen ihan tavallisessa arjessa, sopii tyyliini.

Teksasin matkan jälkeen sain seuraavana jouluna ilahduttavasti Dallasin alueella toimineen suomalais-amerikkalaisen yhteisön reseptivihon, jossa myös tämä salaatti löytyy nimeltä Layered Garden Salad. Tässäpä sitten juttua tämän salaatin teosta.

Aluksi ihan on todettava, että tämän salaatin voi tehdä minkälaiseen mieluiten tasapohjaisen astiaan, mutta jotenkin sen estetiikkaan sopii lasinen pyöreä kulho. Salaatti pääsee silloin kauniisti esille ja sopii kattaukseen kauniin lisänä. Toiseksi tarvitset aikaa, sillä tämän salaatin voit tehdä jo edellisenä iltana melkein valmiiksi ja jättää odottamaan seuraavan päivän ruokailua. Itse salaatin kokoamiseen et tarvitse erityisen paljon aikaa, huomaat kyllä.

Tarvittavat raaka-aineet tulevat tässä, joskin olen vähän soveltanut määriä riippuen ruokailijoiden määrästä.

Aloita salaatista, ihan tavalliset perussalaatit käyvät, 2 pussillista on hyvä määrä. Huuhtele, kuivaa ja revi salaatit kulhon pohjalle kerrokseksi. Hieman voit painella kasaan, mutta ainekset kyllä painavat ne tiiviimmäksi.

Toiseen kerrokseen tulee kupillinen pakasteherneitä. Lisään silmämääräisesti, mutta puolet pussista on hyvä määrä. Vaihtoehtoisesti Teksasin salaatissa oli kerros sellerin palasia, joita en ole itse käyttänyt.

Kolmanteen kerrokseen tarvitset kaksi keitettyä kananmunaa ja pienen purkin säilöttyjä herkkusieniä. Pilko ne molemmat pieniksi ja sekoita keskenään eräänlaiseksi mössöksi. No tämä kerros ei tuo esteettistä mielihyvää, mutta makuna sopii hyvin.

Neljänneksi kerrokseksi tulee 2/3 kuppia juustoraastetta. Tässäkin kohdassa sopii yleensä se periaate "mitä kaapista löytyy"

Viidenneksi kerrokseksi sitten sekoitus seuraavista aineksista: kupillinen majoneesia, 2 ruokalusikallista ranskankermaa, 2 teelusikallista dijon –sinappia tai muuta ranskalaista sinappia, 1 ruokalusikallinen sitruunamehua ja näihin sekoitettuna salottisipulia pieniksi pilkottuna. Omat sovellukset menevät seuraavasti: Ohjeessa on jopa kuusi salottisipulia, en käytä sellaisia määriä, pari kappaletta riittää tälle tytölle. Sitruunamehu jää pois, jos sitä ei kaapista löydy. Ranskankerman tilalta voi ihan hyvin käyttää vaikka turkkilaista tai kreikkalaista jugurttia. Tosiasiassa saatan lisätä niitä edellä mainittujen ohjeen mukaisten aineiden lisäksi, jotta saan enemmän nestettä salaatille. Maistelen ja lisään tarvittaessa hieman majoneesia ja/tai sinappia ja/tai ranskankermaa. Kokeilemalla löydät sopivan määrän ja maun kastikkeelle.

Tämän jälkeen kelmu kulhon päälle ja kylmään odottamaan seuraavaa päivää.

Ennen ruokailua paistetaan neljä pekoninviipaletta, valutetaan ne talouspaperin päällä ja pilkotaan pieniksi suikaleiksi, kun ovat jäähtyneet. Enemmänkin saa olla! Varsinkin, jos tämä on lounassalaatti tai iltapalaa, voit tehdä tästä ruokaisempaa lisäämäällä pekonia, siis taas huomioon ottaen tilanteen ja tarpeen. sitten tomaattilohkoja mieleinen määrä (viimeksi käytin minitomaatteja, kun ei kaapista muuta löytynyt)

Päällimmäinen kerros on varattu persiljalle ja kuten kuvasta näkyy oli kokki ollut hieman huoleton ja unohtanut hankkia persiljaa.

Vaikka salaatti vaatii aikatauluja valmistuakseen, on se ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Kuten kuvasta näkyy myös, olen ilahduttanut tällä kertaa perhettä muumilautasliinoilla. Ja siihenhän on tietysti syynä, että olen hurahtanut pieniin lapsenlapsiini, joista silloin tällöin kirjoittelenkin. 

Kauniiksi lopuksi totean uusille lukijoillekin, että tällainen mrs60something on bloggaajana ainakin; arkisia ja juhlavia asioita, lifestylen koko kirjoa tarjolla kirjoituksissani. Elämän pienet ja suuret asiat, niin arkiset kuin juhlavammatkin kiinnostaa. Kiitos, että luit kirjoitukseni. Nauttikaahan alkavasta syksystä. Tapaamisiin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat