Perhelomailun aakkosia viime viikolta

Aika on ihan parasta perhelomailussa ja yhdessäolo. On se kumma, että ajantaju muuttuu. Toki se on selvä, että pienten lasten mukana ollen, täytyy huolehtia perustarpeista suunnilleen ajallaan. Senkin voi tehdä lomaillessa sillä lailla rennommalla mielellä. Paikat vaihtuvat eikä se nyt niin ole tarkkaa lomaillessa, että kaikki menisi just niin kuin kotona ja arjessa. Se on vaihtelua lapsellekin, saada olla hieman vapaammin.

Herkuttelu. Aakkosissa sattuu herkuttelu tulemaan seuraavaksi - ei mitenkään johdu siitä, että olen herkkusuu :) On se vaan niin hauskaa katsoa kuinka viisivuotias nielaisee menemään smoothiensa koristeltuna vaikka millä herkuilla, kuten kuvasta näkyy. Siskollansa oli samanlainen, mutta pinkin sävyissä.  Tämä herkku syötiin lomaviikon alussa Oulun Nallikarin kahviossa juuri ennen kuin menimme sinne rakennettuun Talvikylään katsomaan pienimpien riemua. Nallikarin Talvikylä on kyllä onnistunut ja lapsille riemullista ajanviettoa tarjoava idea ja paikka; valtaisa lumiliukumäki, labyrintti, mönkijä- ja poniajelut sekä porot. Harmillisesti jäi kuvaaminen vähemmälle, kun ympärillä oli lapsia ja vanhempia eikä kuvia sitten voi julkaista, jos on tunnistettavia henkilöitä. Neito M pääsi poniajelulle jonkun toisen tytön kanssa.

Hotelli Pikku-Syötteellä Olemme yöpyneet vuosikymmenten saatossa yhdessä perheen kanssa ja myös omilla työmatkoillamme hyvin erilaisissa hotelleissa tai majapaikoissa. Voi sanoa, että kaikkea mahdollista nuorisomajataloista korkeatasoisiin hotelleihin on nähty ja koettu.

Pikku-Syötteen hotelli on Iso-Syötteen vastapäisen rinnealueen huipulla ja hotelli rinnetoimintoineen ja muut vastaavat tilat ja toiminnot kuuluvat Vuolle Setlementille. Kyseessä on varsinainen monitoimialue, koska siellä on hotellin lisäksi myös muun muassa leirikoulutoimintaa. Käyntimme ajoittui Suomen hiihtolomien jälkeiselle viikolle, joten perheitä, jotka olisivat olleet hiihtolomalla, ei ollut nyt rinteissä. 

Meidän käydessämme sattui yöpymään hotellissa samalla viikolla leirikoulussa sadan 5-6 luokkalaisen lapsen sekä lisäksi parinkymmenen vanhemman/valvojan ryhmä. Tämän määrän lapsia huomasimme luonnollisesti aamiaisaikaan ja osin mennessämme illalliselle ja sitten illalla pitkin käytäviä ennen kuin rauhoittuvat nukkumaan. Mutta mitäpä se haittaa nähdä iloisia lapsia, jotka silmin nähden nauttivat toiminnoistaan. Heillä oli koulua, harrastuksia, kiipeilyn opettelua ja laskettelua saman päivän aikana, kyllä heillä täytyi olla mukava viikko!

Hotellissa on runsaasti majoituspaikkoja ja huoneita on viidessä kerroksessa. Tilat ovat pitkine käytävineen osin myös sokkeloiset, mutta eipähän tuo haittaa kerryttää askelia. Lapsiperheet asuivat perhesviitissä, jossa on myös sauna. Heillä oli tosi viihtyisät tilat minikeittiöineen. Me yövyimme tavanomaisessa hotellihuoneessa, jossa oli sellainen minisauna.  Koska huoneemme oli ylimmässä kerroksessa, josta tullaan myös hotelliin sisään, ikkunasta aukesi näkymä suoraan vastapäiselle tunturialueelle. Näillä rinteillä kasvaa sitten marjoja ja jopa suppilovahveroita, joten syksyiset retket ovat varteenotettava vaihtoehto. Hotelli on yleishyödyllisen järjestön omistama, joten kyseessä ei ole yksityinen hotellitoiminta. Perheille, jotka eivät edellytä ns luksusta tai täysin moitteettomia yleisiä tiloja, tällainen majoitusvaihtoehto sopii oikein hyvin rauhalliseen lomailuun. Koululaisryhmille saa kyllä hakea vastaavaa paikkaa, jossa on myös mahdollisuus lasketteluun.

Laskettelemaan pääsee käytännössä hotellin pihalta, joka on kyllä melkoista bonusta varsinkin silloin, kun on itsenäisesti rinteisiin meneviä lapsia/nuoria mukana. Vanhemmat voivat sitten omaan tahtiin lasketella, kun voi päästää nuoret laskemaan omassa tahdissa. Toki liput rinteisiin täytyy ala-asemalla käydä ostamassa. Samoin varusteet vuokrataan alhaalta, jos ei ole omia mukana.

Hyvä ruoka. Lomalla osaa nauttia siitä, kun saa hyvää aamiaista, illallista ja nuotiolla paistettua makkaraa. Ei ole aina kotioloissa samanlaista. 

Aamiainen oli todella monipuolinen. Siis runsas ja ruokavaliot huomioiva. Huolimatta siitä, että koululaisryhmän lisäksi oli meitä muita hotellivieraita sekä henkilökuntaa samoilla aamiaisilla runsaasti, kaikki sujui mallikkaasti meidänkin perheen osalta. Jos olisimme olleet vain aikuisten kesken, olisi voitu siirtää aamiaiselle tuloa myöhemmäksikin.

Makkaranpaistolla ja kahvitteluilla (ja munkeilla) kuitattiin lounasta sekä välipaloja ennen illallista. Sitä lomalla olon erilaisuutta päivittäiseen normielämään.

Illallisen osalta päädyimme syömään a la Carte listan ruokia. Olimme vilpittömän yksimielisiä siitä, että ruoka oli todella hyvää! Illallisella oli kuusi aikuista ja kolme lasta taaperosta viisivuotiaaseen. Olin kyllä kuullut aiemmin, että keittiö on hyvä, mutta se ylitti odotukset. Jälkiruokaa en malttanut olla kuvaamatta, varsinkin kun tässä on menossa sokerittoman ruuan paasto. Rikoin sen ihan hyvillä mielin tämän suklaakakun ja appelsiinisorbetin äärellä. Huoh ja maistoin miehen berliininmunkkiakin kahvilassa!

Palvelu

Koska vietämme vapaa-aikaamme suhteellisen lähellä Syötteen aluetta, oli virkistävää yöpyä hotelliympäristössä ja liikkua lasten ja lastenlasten kanssa laajemminkin Syötteen alueen palveluiden parissa. Kaikki palvelut, joita käytimme, toteutettiin ystävällisesti ja viipymättä. Meitä varten esimerkiksi käytiin sytyttämässä makkaranpaistoa varten kota Pikku-Syötteen laskettelurinteen alueella juuri aikataulumme mukaisesti. Tuolloinhan oli kyseessä arkipäivät eikä ollut lomailijoiden ajankohta, joten olimme kodalla vain oman perheen kesken.

Ulkoilu, laskettelu ja liikkuminen luonnossa, moottorikelkkailusta puhumattakaan

Tällaiseen lomailuun kuuluu ehdottomasti liikkuminen luonnossa. Pienimmät lapset pääsivät harjoittelemaan laskettelua, jota olivat tänä talvena opetelleet etelämpänä Suomessa, Helsingistä katsottuna kotimaisemissa. Tällaiset rinteet (yhdeksän) kuin oli Pikku-Syötteellä, ovat vallan riittäviä perheen kanssa lasketteluun. Toisaalta muutaman kilometrin päässä ovat sitten ne isommat rinteet, joissa on mahdollisuus kokeneempien laskettelijoiden harrastaa laajemminkin laskettelua. Kävimmekin siellä, kun miehet halusivat käydä moottorikelkoilla maastossa. Oli jopa nostalgista istua paikallisessa rinneravintolassa muistelemassa aikaa, kun nuo nyt aikuiset omat lapset itse laskivat siellä ensimmäiset rinteensä. Toisaalta tuntuu hurjalta muistella sitä aikaa, jolloin ei ollut edes kypäriä käytössä laskettelussa. Nyt on niin paljon paremmin ja turvallisempaa lapsille tulla kypärät päässä rinnettä alas. 

Ympäristö ja ympäristön vaihdos on lomailun suola. Kelitkin suosivat melkoisen mukavasti. Aluksi saatiin nauttia kirkkaasta auringonpaisteesta ja sitten meni pari päivää pilvisessä säässä. Se, että siirryt jonnekin, jossa et ole tavanomaisesti, muuttaa jo omaa olotilaa vapaammaksi ja irrottaa arjesta. Meille isovanhemmillekin sopi aivan loistavasti se, että emme olleet tällä kertaa mökillämme perheiden kanssa ja sieltä ajaneet vajaan tunnin matkan suuntaansa näille rinteille päiväksi laskettelemaan. Tälle tavalle lomailla porukalla on tilaus jo seuraavalle talvellekin.