Kirjoitukset avainsanalla Loma

Vihdoinkin sain tämän toisen osan tämän kesän Italian matkamme kuvauksesta valmiiksi. Asuimme kahdessa eri vuokra-asunnossa ja ehkä jo olet lukenutkin juttuni "Talostamme maalla Bardolinossa", jossa kuvasin muutaman päivän mittaista vuokra-asumistamme keskellä viinipeltoja . Tässä linkki https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/kesalomaterveisia-italian-m...

Lupasin jakaa juttua ja kuvia matkan alkupäästä asunnostamme Milanossa tässä toisessa osassa. Tähän alkuun hieman yleistä sijainnista. Asunto oli tosiasiassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Sitä ei kylläkään voinut mitenkään huomata muutoin kuin kävelemällä seuraavasta kulmauksesta asemalle. Meidän reitit ja auton parkkeeraukset suuntautuivat toiseen suuntaan ihan lähikaduille, jossa ei voinut mitenkään tajuta asuvansa valtaisan rautatieaseman lähettyvillä. Kävelimme jopa kaupungin keskustan ja asunnon välilläkin (koko ajan kadun varjoisalla puolella kovasta helteestä johtuen) ja testasimme metrolinjat, jota varten puolestaan kyllä kävimme myös rautatieasemalla. Ja vielä tiedoksi, että Milanon päärautatieasemalla on alimmassa kerroksessa todella laadukas ruokakauppa. Tosin onneksemme asuntomme läheisyydessä oli erittäin hyvin varustettu kauppa, josta saimme tarvitsemamme ruokatarvikkeet ja juomat. 

Tällekin asunnolle asetimme samat kriteerit kuin Bardolinoon eli huoneet ja pesutilat kolmelle pariskunnalle ja erityisesti tavoittena oli ilmastointi, joka toimii! Asunnon paikka ja mittasuhteet Milanon keskustaan ei kyllä etukäteen oikein hahmottunut, vaikka toki tuli katsottua karttaa ja selattua katunäkymiä googlesta. Yllättävänkin leppoisia katuja kahviloineen ja ruokakaupoineen oli lähistöllä ja hieman kauempana oli ostoskatuja. Tietysti lähellä duomoa eli ydinkeskustaa olivat ns paremmat liikkeet ja nähtävyydet.

Asunnon sisustus kiinnitti kuvien perusteella toki huomiota etukäteenkin, mutta koskaanhan ei voi tietää ovatko myyntisivuston kuvat vain stailattu vuokraustarkoitukseen ja onko ilmastointi ns oikea! Sitten kun oltiin päästy perille, olisi voinut melkein itkuun pillahtaa, kun kaikki oli niin kohdallaan. Asuntoon mentiin lukitun portin kautta ja noustiin melkeinpä suoraan kadulta omaan kerrokseemme. 

Kyllä! Olohuoneen, ruokailutilan ja keittiönurkkauksen kokonaisuus oli todella kauniisti ja samalla rennosti sisustettu. Ja miten harmonisesti kaikki värit oli valittu pitämään tila yhtenäisenä. Pehmeät sohva, divaani ja daybed sekä valaisimet ja nerokas, keveä kirjahyllyratkaisu rajaamaan isoa tilaa. "Luonnossa" oli niin paljon viihtyisämpää kuin kuvissa. Ymmärrän, että monen mielestä tällainen asunto loma-asumiseen voi olla jotenkin liian hieno. Mutta, lomallahan ei tarvitse ollakaan samanlaista kuin kotona, kun vuokra-asuntoa valitsee. Onnistuimme nyt löytämään eräänlaisen helmen markkinoiden laajasta tarjonnasta.

Pöydät ja saareke sekä ruokapöydän tuolit olivat terästä. Sohvapöytään ja saarekkeeseen oli "leikattu" kuvioita, kirjaimia ja numeroita. Lisäksi piti oikein ottaa välillä pois ruokapöydän liina, jotta pääsi näkemään liinan alla olevan ruokapöydän pöydän pinnankin. Niin erilaista ja kaunista ja tästä suomalaisesta ja skandinaavisesta sisustustyylistä kovin paljon poikkeavia.

Keittiön yläkaapeissa odotti sitten kaunis yllätys, kun oviin oli painettu kuva Leonardo da Vincin maalauksesta Jeesuksen viimeinen ateria. Koska matkapäivämme oli kohtalaisesti täysiä, emme käyneet katsomassa varsinaisia turistinähtävyyksiä emmekä myöskään käyneet museossa katsomassa tätä alkuperäistä teosta. No, ainakin on yksi hyvä kohde, jos Milanoon matka joskus suuntaa, käydä tämän alkuperäisteoksen äärellä. Vaikuttava työ, joka sai voimaa myös valaisimista.

Makuuhuoneet ja kylpyhuoneet noudattivat samanlaista värimaailmaa ja tyyliä. Meillä tosin oli matkalaukut ja tavarat levällään huoneessamme, eikä tullut siellä kuvattua. Asunto vuokrattiin Homeaway -sivuston kautta. 

Aah, olipa ihana muistella Milanon matkaamme. Tämä eurooppalaistyylisestii / italialaisesti sisustettu asunto toi niin paljon kivaa ideaa tällaiseen skandinaavishenkiseen sisustukseen tottuneelle. Toivottavasti sinullekin!

 

During our visit to Milan this summer we had (three married couples) a rent apartment close to the railway station. I wish you enjoyed of this little visit through my photos to this lovely apartment! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllä heinäkuu on vienyt mennessään lomailun merkeissä. Siis lomalta on tuntunut varsinkin, kun olimme kahdeksan matkapäivän verran Pohjois-Italiassa Milanossa sekä Gardan alueella Bardolinossa. Matka irroitti loistavasti lomailun tunnelmiin, joka on edelleen jatkunut perheen parissa. Ajattelin nyt tuoda tuulahduksen Bardolinosta. 

Meillä oli kyseessä kolmen pariskunnan yhteinen matka, jota varten varasimme asunnot alkumatkaksi Milanosta ja loppuajaksi Bardolinon viinialueelta. Tarkemminhan aluetta voi puhutella Gardan alueeksi, jolloin monet sijoittavat majoituskohteemme suunnilleen oikein. Matkaa oli vuokraamastamme talosta vain kaksikymmentä kilometriä Veronaan. Ja toki sinnekin teimme yhden päiväreissun.

Kun asutaan ensimmäistä kertaa yhdessä viikonkin verran ja ajetaan pienoisbussilla eri kohteisiin, joissa ei kukaan ole välttämättä käynyt aiemmin, luulisi sen aiheuttavan erilaisia pulmiakin. Autolle parkin löytäminen taisi olla joka kohteessa se hankalin asia. Suureksi iloksi saattoi matkasta todeta, että hienosti saatiin sovitettua yhteen kaikkien erilaisiakin tarpeita. Uskoisin, että kertynyt elämänkokemus ja kokemukset matkustamisesta niin ulkomailla kuin kotimaassa auttoivat sopeutumaan vaihteleviin tilanteisiin. Yksi aivan ehdoton koko matkan onnistumiseen ja kaikkien viihtymiseen vaikuttanut seikka oli ehdottomasti onnistunut vuokra-asuntojen hankinta. Käytimme Homeaway -sivuston mahdollisuuksia ja onnistuimme, sanoinko jo, täydellisesti. Kiitokset ystävillemme, jotka vinkkasivat tämän sivuston kautta onnistuneensa löytämään hyvät vuokra-asunnot muun muassa Italiasta. Seuraavaksi esittelen muutamin kuvin "maaseutuasuntomme". Kuvia otin oikeastaan aika vähän, kun halusin antaa muille rauhan elää talossa omaan tahtiin tai oikeastaan yhteiseen tahtiimme. Nämä on napsittu pikaisesti, mutta onneksi kuviakin on. Ja mainitsen jo tässä yhteydessä, että todellakin Milanon asunto oli niin erilainen, että se ansaitsee pelkästään jo sisustuksensa puolesta oman postauksen. Sen aika on myöhemmin, koska siitä löytynee ideaa kotien sisustamiseen laajemminkin. Ja ehkä huolellisemmin otettuja kuvia.

Meidän talomme maalla on VANHA ja TÄYDELLISESTI REMONTOITU. Siellä oli kaikkea ja enemmänkin mitä olimme voineet etukäteen toivoa. Suurin huolenaiheemme oli taloa vuokrattaessa ilmastointi. Että onko sitä, kuten oli luvattu, millainen (siis rupeli katossa vai?) se on ja toimiiko? Ja olihan se kunnossa. Tämä talo oli osin ainakin, luultavasti ihan kokonaan kuusisataa vuotta vanha! Kerron myöhemmin mistä tiedän. Talon remontissa oli kivilattioiden alle asennettu sekä lämmitys - kyllä vain Italiassa tarvitaan talvella lämmitystä, että talon viilennys. Nerokasta ja talo oli viileä, vaikka ulkona oli tullessamme jotain 35 astetta lämmintä. Yhtenäkään yönä ei tarvinnut hikoilla tuskissaan.  Talon pihapiiristä tuossa oliivipuun vierellä istuen nautimme aamulla aamiaisen yhteydessä ja sitten illalla, kun ilta tummentuu. Päiväthän olimme ns menossa.

Talon sisustuksesta sen verran että se oli viihtyisä, täysin ympäristöön sopiva. Jokaiselle pariskunnalle oli omat huoneet, kaksi kylpyhuonetta, pukuhuone, pyykkihuone (emme ehtineet tarvita), keittiö-ruokasali sekä sisääntuloaula. Oli kaksi wifiä, koska paksujen seinien johdosta ei sama wifi ulottunut kaikkialle! Ainakin meidän huoneessa oli lisäksi oma tv (no emme sitä avanneetkaan). Taloa ympäröi "muuri" ja sisääntulon portti avattiin ohjaimella tai vaihtoehtoisesti näppäilemällä koodi laitteeseen.

Tässä kylpyhuoneessa oli tuon oven takana ehkä paras suihku ikinä, jossa olen ollut. Oli kuin olisi ollut lempeän kesäsateen alla.

Ja mistäkö tietää kuinka vanha talo on? Tullessamme talon omistaja, nuori mies (isovanhemmilta saatu talo) vei meidät yläkertaan, jossa oli vielä pari huonetta valmistumassa ja näytti samalla isoa ruokasalia sekä sen seiniä ylpeyttä äänessään. Seinistä oli löytynyt vanhoja maalauksia, jotka ovat kuusisataa vuotta vanhoja!!!

Tähän voisinkin päättää kirjoitukseni talostamme maalla; Sen pituinen se. Tärkeimmät tunnelmat ja muistot olemme tallettaneet sydämiimme. 

 

Kommentit (0)

Tykkään niin tässä blogin kirjoittamisesta, että ei oikein ole vielä osannut siirtyä lomailemaan tästäkään harrastuksesta. Sen lisäksi mitä tuossa aiemmin kirjoittelin parissakin postauksessa puutarha-asioista ja maalla Juhannuksen vietosta, onhan tässä hieman saatu jo aavistus lomailusta, kun käytiin kesäkuun alkupuolella Helsingin päässä. Isompia lastenlapsia vietiin parina päivänä päiväkotiin, haettiin ja vietettiin heidän kanssa pari iltaa keskenämme. Saivat vanhemmat hieman tehdä omia juttujaan. Mehän sitten keskellä päivää käytiin kaupungissa ja se olikin kuin olisi ollut minilomalla. Kovin helposti syntyy itsellekin tällaisella reissulla kesälomafiilis, kun vain mennään syömään  lohikeittoa Cafe Succesiin Korkeavuorenkadulle tai käydään kahvittelemassa Löylyssä ja sen semmoista. Molemmissa käynti on eräänlainen perinne ja vain yleensä kesällä. 

Nyt olen ollut tällä viikolla kotosalla, tavannut ystäviäkin ja siivonnut vähän paremmin. Ei, vielä en ole pessyt ikkunoita. Näyttää jäävän syyspuoleen ikkunoiden pesu (ja niitä on paljon), mutta ei se minua haittaa. Pestään sitten, kun on sopiva aika.

Samalla, kun sain siivottua talon alakerran, siirtelin vähän kalusteita ja mattojakin huoneista toiseen. Tuli niin raikas olo itsellekin urakan jälkeen. Sellainen perusjärjestely tekee joskus hyvää. Ylimääräiset lehdet ja koristeetkin on hyvä laittaa pois ajelehtimasta. Väitän, että samalla siivoaa omaa pääkoppaansakin.

Oikeastaan työelämästä pois jäätyäkin tuntuu siltä, että haluaa ikäänkuin lomailla. Siksi kait jonkinlaiset minilomat on tosi kivoja keskeytyksiä arkirutiineihin. Toivottavasti sinäkin saat hieman hengähdystaukoa arkisista rutiineista näin kesällä tai lomailet oikein kunnolla. Lomailua voivat olla erilaiset arjesta poikkeavat elämykset ja todellakin kahvin voi ottaa kotoa mukaan termospullossa. Elämykset voivat olla niinkin pieniä asioita kuin kävelylenkki uudella reitillä tai istahdus hetkeksi kivelle tai kalliolle tai kannon nokkaan ihan vain katselemaan avautuvaa näkymää. 

Ota hetki aikaa vain itsellesi ja mieti mikä kaikki elämässäsi on nyt hyvin. Lataa itseesi positiivista energiaa siitä hyvästä mitä sinulla on. Olet sen ansainnut, oli elämän tilanteesi mikä tahansa. Ole lomalla!

 

I am going to have some holiday In July. Just enjoying of life and relaxing. I wish that you can have some time for you self and have some holiday too.

Kommentit (0)

Aika on ihan parasta perhelomailussa ja yhdessäolo. On se kumma, että ajantaju muuttuu. Toki se on selvä, että pienten lasten mukana ollen, täytyy huolehtia perustarpeista suunnilleen ajallaan. Senkin voi tehdä lomaillessa sillä lailla rennommalla mielellä. Paikat vaihtuvat eikä se nyt niin ole tarkkaa lomaillessa, että kaikki menisi just niin kuin kotona ja arjessa. Se on vaihtelua lapsellekin, saada olla hieman vapaammin.

Herkuttelu. Aakkosissa sattuu herkuttelu tulemaan seuraavaksi - ei mitenkään johdu siitä, että olen herkkusuu :) On se vaan niin hauskaa katsoa kuinka viisivuotias nielaisee menemään smoothiensa koristeltuna vaikka millä herkuilla, kuten kuvasta näkyy. Siskollansa oli samanlainen, mutta pinkin sävyissä.  Tämä herkku syötiin lomaviikon alussa Oulun Nallikarin kahviossa juuri ennen kuin menimme sinne rakennettuun Talvikylään katsomaan pienimpien riemua. Nallikarin Talvikylä on kyllä onnistunut ja lapsille riemullista ajanviettoa tarjoava idea ja paikka; valtaisa lumiliukumäki, labyrintti, mönkijä- ja poniajelut sekä porot. Harmillisesti jäi kuvaaminen vähemmälle, kun ympärillä oli lapsia ja vanhempia eikä kuvia sitten voi julkaista, jos on tunnistettavia henkilöitä. Neito M pääsi poniajelulle jonkun toisen tytön kanssa.

Hotelli Pikku-Syötteellä Olemme yöpyneet vuosikymmenten saatossa yhdessä perheen kanssa ja myös omilla työmatkoillamme hyvin erilaisissa hotelleissa tai majapaikoissa. Voi sanoa, että kaikkea mahdollista nuorisomajataloista korkeatasoisiin hotelleihin on nähty ja koettu.

Pikku-Syötteen hotelli on Iso-Syötteen vastapäisen rinnealueen huipulla ja hotelli rinnetoimintoineen ja muut vastaavat tilat ja toiminnot kuuluvat Vuolle Setlementille. Kyseessä on varsinainen monitoimialue, koska siellä on hotellin lisäksi myös muun muassa leirikoulutoimintaa. Käyntimme ajoittui Suomen hiihtolomien jälkeiselle viikolle, joten perheitä, jotka olisivat olleet hiihtolomalla, ei ollut nyt rinteissä. 

Meidän käydessämme sattui yöpymään hotellissa samalla viikolla leirikoulussa sadan 5-6 luokkalaisen lapsen sekä lisäksi parinkymmenen vanhemman/valvojan ryhmä. Tämän määrän lapsia huomasimme luonnollisesti aamiaisaikaan ja osin mennessämme illalliselle ja sitten illalla pitkin käytäviä ennen kuin rauhoittuvat nukkumaan. Mutta mitäpä se haittaa nähdä iloisia lapsia, jotka silmin nähden nauttivat toiminnoistaan. Heillä oli koulua, harrastuksia, kiipeilyn opettelua ja laskettelua saman päivän aikana, kyllä heillä täytyi olla mukava viikko!

Hotellissa on runsaasti majoituspaikkoja ja huoneita on viidessä kerroksessa. Tilat ovat pitkine käytävineen osin myös sokkeloiset, mutta eipähän tuo haittaa kerryttää askelia. Lapsiperheet asuivat perhesviitissä, jossa on myös sauna. Heillä oli tosi viihtyisät tilat minikeittiöineen. Me yövyimme tavanomaisessa hotellihuoneessa, jossa oli sellainen minisauna.  Koska huoneemme oli ylimmässä kerroksessa, josta tullaan myös hotelliin sisään, ikkunasta aukesi näkymä suoraan vastapäiselle tunturialueelle. Näillä rinteillä kasvaa sitten marjoja ja jopa suppilovahveroita, joten syksyiset retket ovat varteenotettava vaihtoehto. Hotelli on yleishyödyllisen järjestön omistama, joten kyseessä ei ole yksityinen hotellitoiminta. Perheille, jotka eivät edellytä ns luksusta tai täysin moitteettomia yleisiä tiloja, tällainen majoitusvaihtoehto sopii oikein hyvin rauhalliseen lomailuun. Koululaisryhmille saa kyllä hakea vastaavaa paikkaa, jossa on myös mahdollisuus lasketteluun.

Laskettelemaan pääsee käytännössä hotellin pihalta, joka on kyllä melkoista bonusta varsinkin silloin, kun on itsenäisesti rinteisiin meneviä lapsia/nuoria mukana. Vanhemmat voivat sitten omaan tahtiin lasketella, kun voi päästää nuoret laskemaan omassa tahdissa. Toki liput rinteisiin täytyy ala-asemalla käydä ostamassa. Samoin varusteet vuokrataan alhaalta, jos ei ole omia mukana.

Hyvä ruoka. Lomalla osaa nauttia siitä, kun saa hyvää aamiaista, illallista ja nuotiolla paistettua makkaraa. Ei ole aina kotioloissa samanlaista. 

Aamiainen oli todella monipuolinen. Siis runsas ja ruokavaliot huomioiva. Huolimatta siitä, että koululaisryhmän lisäksi oli meitä muita hotellivieraita sekä henkilökuntaa samoilla aamiaisilla runsaasti, kaikki sujui mallikkaasti meidänkin perheen osalta. Jos olisimme olleet vain aikuisten kesken, olisi voitu siirtää aamiaiselle tuloa myöhemmäksikin.

Makkaranpaistolla ja kahvitteluilla (ja munkeilla) kuitattiin lounasta sekä välipaloja ennen illallista. Sitä lomalla olon erilaisuutta päivittäiseen normielämään.

Illallisen osalta päädyimme syömään a la Carte listan ruokia. Olimme vilpittömän yksimielisiä siitä, että ruoka oli todella hyvää! Illallisella oli kuusi aikuista ja kolme lasta taaperosta viisivuotiaaseen. Olin kyllä kuullut aiemmin, että keittiö on hyvä, mutta se ylitti odotukset. Jälkiruokaa en malttanut olla kuvaamatta, varsinkin kun tässä on menossa sokerittoman ruuan paasto. Rikoin sen ihan hyvillä mielin tämän suklaakakun ja appelsiinisorbetin äärellä. Huoh ja maistoin miehen berliininmunkkiakin kahvilassa!

Palvelu

Koska vietämme vapaa-aikaamme suhteellisen lähellä Syötteen aluetta, oli virkistävää yöpyä hotelliympäristössä ja liikkua lasten ja lastenlasten kanssa laajemminkin Syötteen alueen palveluiden parissa. Kaikki palvelut, joita käytimme, toteutettiin ystävällisesti ja viipymättä. Meitä varten esimerkiksi käytiin sytyttämässä makkaranpaistoa varten kota Pikku-Syötteen laskettelurinteen alueella juuri aikataulumme mukaisesti. Tuolloinhan oli kyseessä arkipäivät eikä ollut lomailijoiden ajankohta, joten olimme kodalla vain oman perheen kesken.

Ulkoilu, laskettelu ja liikkuminen luonnossa, moottorikelkkailusta puhumattakaan

Tällaiseen lomailuun kuuluu ehdottomasti liikkuminen luonnossa. Pienimmät lapset pääsivät harjoittelemaan laskettelua, jota olivat tänä talvena opetelleet etelämpänä Suomessa, Helsingistä katsottuna kotimaisemissa. Tällaiset rinteet (yhdeksän) kuin oli Pikku-Syötteellä, ovat vallan riittäviä perheen kanssa lasketteluun. Toisaalta muutaman kilometrin päässä ovat sitten ne isommat rinteet, joissa on mahdollisuus kokeneempien laskettelijoiden harrastaa laajemminkin laskettelua. Kävimmekin siellä, kun miehet halusivat käydä moottorikelkoilla maastossa. Oli jopa nostalgista istua paikallisessa rinneravintolassa muistelemassa aikaa, kun nuo nyt aikuiset omat lapset itse laskivat siellä ensimmäiset rinteensä. Toisaalta tuntuu hurjalta muistella sitä aikaa, jolloin ei ollut edes kypäriä käytössä laskettelussa. Nyt on niin paljon paremmin ja turvallisempaa lapsille tulla kypärät päässä rinnettä alas. 

Ympäristö ja ympäristön vaihdos on lomailun suola. Kelitkin suosivat melkoisen mukavasti. Aluksi saatiin nauttia kirkkaasta auringonpaisteesta ja sitten meni pari päivää pilvisessä säässä. Se, että siirryt jonnekin, jossa et ole tavanomaisesti, muuttaa jo omaa olotilaa vapaammaksi ja irrottaa arjesta. Meille isovanhemmillekin sopi aivan loistavasti se, että emme olleet tällä kertaa mökillämme perheiden kanssa ja sieltä ajaneet vajaan tunnin matkan suuntaansa näille rinteille päiväksi laskettelemaan. Tälle tavalle lomailla porukalla on tilaus jo seuraavalle talvellekin. 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat