Kirjoitukset avainsanalla Matkailu

Nyt voisi melkeinpä aloittaa kuluneella lauseella "päätän raporttini tähän", kun vielä kertaalleen palaan tämän kesän matkoihin. Siis tämän kirjoituksen jälkeen ei enää tänä kesänä muisteloita matkoihin liittyen ainakaan tällä foorumilla. Tai no, eihän sitä koskaan tiedä. Kesä oli niin kiva kaikin puolin. 

Läheinen ystäväni ehdotti elokuun alkupuolella junamatkaa Kokkolaan. Ja minullehan sopi paremmin kuin hyvin tällainen lähimatkailu kaupunkiin, josta tykkään kaikin tavoin. Yksi aiempi postaus löytyykin Kokkolan käynniltä, kun lähes kaksi vuotta sitten vietimme tyttären kanssa sellaisen yön yli reissun Kokkolassa tuolloin joulunalustunnelmissa vajaa puolivuotias vauva mukanamme. Ja toden totta tällainen pieni maiseman vaihdos virkisti ihan valtavasti silloin ja niin teki nytkin. Tuon edellisen jutun löydät tästä linkistä;

https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/tunnelmia-matkaltamme-kokko...

Ystäväni kanssa tavoitteenamme oli kiireetön päivä, johon kuuluisi kävelyä Neristaniksi kutsutussa vanhassa kaupungissa, istumista rauhassa lounaalla, hieman kiertelyä muutamassa kaupassa, Zinna ja Brdvillage ainakin, ja kahvitella ennen paluuta junalla. Tähän päivään saimme yllättäen toteutettua myös elämyksellisen tutustumiskäynnin Juhani Melenderin taiteeseen ja taidekotiin. Sanoinko jo, että oli niin hurmaava päivä.

Saavuttuamme junalla perille, oli kuin taikaiskusta tuon viikon kaikki koko Suomea piiskanneet sateet väistyneet! Lähdimmekin ensimmäiseksi kävelylle Neristaniin ja päivän lopulla teimme vielä toisenkin kävelylenkin sinne! Tunnelma on vain niin lämminhenkinen vanhoissa puutalokaupunginosissa. Jotenkin asukkaiden läsnäolon aistii kauniisti hoidetuista pihoista, juorupeileistä, ikkunakoristeluista. Kävellessä kurkistelimme pidemmälle erään majatalon sekä ravintola Neran pihaan. Neran ravintolatiloista lisää tässä jutussa myöhemmin. Ihasteltiin myös mitä kauneinta uuttakin taloa. Ja mikä parasta löytyi varmaan sillä päivän toisella kävelykierroksella myös katu, jolla unikot ovat valtautuneet.

Istuessamme ensimmäisen kävelyreissun jälkeen lounaalla espanjalaishenkisen ravintola Rojan erittäin maukkaan salaattipöydän tarjottavista nauttien, oli jo siinä vaiheessa todettava kuin olisimme jossain "ulkomailla". Hämmästyttävää miten poistuminen tutuista maisemista vapauttaa arjesta. Ihmiset näyttivät niin iloisilta, aurinkoisilta ja rentoutuneilta!!!

Yksi ajatuksistamme ja toiveistamme Kokkolan matkalle oli, että voisimme jossain, esimerkiksi julkisessa tilassa, tutustua Juhani Melenderin taiteeseen. Koska en netin kautta löytänyt mitään tietoa, soitin taiteilijalle itselleen kysyäkseni asiasta. Todella nöyrin mielin otimme vastaan kutsun tulla heidän taiteilijakotiinsa. Ja mikä kokemus se olikaan. Vieläkin näkymät kodin seinille ripustetuista kymmenistä töistä sekä työhuoneen valtaisasta tarjonnasta -  puhumattakaan todella kauniista ja esteettisestikin kauniista kodista lipuvat silmissäni. Toki myös kamerasta löytyy satunnaisesti räpsäistyjä kuvia. Olimme käymässä heillä yksityishenkilöinä, joten muilta osin jätän kuvat ja kuvauksen heidän kodistaan tähän. Kiitokseksi  ja kunnioituksesta Juhani ja Marja-Leena Melenderin ystävälliseen kutsuun kotiinsa, jaan hänen taiteestaan kiinnostuneille tähän pienenpienen näytteen töistä. Voit seurata Juhani Melenderiä myös instagramissa @juhani.melender 

Tämän kuvan töiden värit ovat todella lähellä omia värimieltymyksiäni. Ja kyllä vain, ehkä kaikkein pienin hänen töistään löytää paikkansa täältä meidän kodistamme. Nyt vain odotan sitä hetkeä, jolloin uudistetaan omien taulujemme, ehkäpä kalusteidenkin järjestystä.

Eräänlainen kaunis päätös käynnillemme Kokkolassa oli päivän loppupuolella piipahdus ravintola Nerassa juuri, kun he avasivat ovensa iltapäivällä neljältä. Istuimme siinä oven ulkona penkillä ja heti, kun ovet avattiin menimme katsomaan täysin uudistuneen ravintolan tiloja. Tuossa talvisessa jutussani on kuvia tässä paikassa aiemmin sijainneesta ravintolasta, joka on saanut uudet omistajat ja uuden nimen.  Nyt uusien omistajien myötä on otettu myös yläkerta käyttöön. Kyllä vain tämäkin paikka hurmasi meidät kauneudellaan. Alakerrassa oli selkeää ja modernia ja yläkerrassa sitten tunnelmallista ja erityisesti aivan upeat tapetit sekä verhot. Kuvat kertokoon puolestaan, joskin valaistusolosuhteet yläkerrassa olivat tällaiselle amatöörikuvaajalle todella haastavat. Emme valitettavasti voineet jäädä ruokailemaan, koska olisimme sitten joutuneet kiirehtimään junalle. Ja lounaanhan olimme jo syöneet Rojassa, joka muuten kuuluu samalle ravintoloitsijalle kuin tämä Nera vanhassa kaupungissa Neristanissa.

Oli ihana muistella tätä kesäistä päivää. Lämmin kiitos ystävälle yhteisestä matkapäivästä. 

Ihanaa, leppoisaa elokuun loppua teille lukijoille! Toivottavasti ehditte vaikka hetkenkin nauttia näistä aurinkoisista päivistä.

This post is about a one day visit to Kokkola, one of the little cities I like so much! Have a lovely end of August!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vihdoinkin sain tämän toisen osan tämän kesän Italian matkamme kuvauksesta valmiiksi. Asuimme kahdessa eri vuokra-asunnossa ja ehkä jo olet lukenutkin juttuni "Talostamme maalla Bardolinossa", jossa kuvasin muutaman päivän mittaista vuokra-asumistamme keskellä viinipeltoja . Tässä linkki https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/kesalomaterveisia-italian-m...

Lupasin jakaa juttua ja kuvia matkan alkupäästä asunnostamme Milanossa tässä toisessa osassa. Tähän alkuun hieman yleistä sijainnista. Asunto oli tosiasiassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Sitä ei kylläkään voinut mitenkään huomata muutoin kuin kävelemällä seuraavasta kulmauksesta asemalle. Meidän reitit ja auton parkkeeraukset suuntautuivat toiseen suuntaan ihan lähikaduille, jossa ei voinut mitenkään tajuta asuvansa valtaisan rautatieaseman lähettyvillä. Kävelimme jopa kaupungin keskustan ja asunnon välilläkin (koko ajan kadun varjoisalla puolella kovasta helteestä johtuen) ja testasimme metrolinjat, jota varten puolestaan kyllä kävimme myös rautatieasemalla. Ja vielä tiedoksi, että Milanon päärautatieasemalla on alimmassa kerroksessa todella laadukas ruokakauppa. Tosin onneksemme asuntomme läheisyydessä oli erittäin hyvin varustettu kauppa, josta saimme tarvitsemamme ruokatarvikkeet ja juomat. 

Tällekin asunnolle asetimme samat kriteerit kuin Bardolinoon eli huoneet ja pesutilat kolmelle pariskunnalle ja erityisesti tavoittena oli ilmastointi, joka toimii! Asunnon paikka ja mittasuhteet Milanon keskustaan ei kyllä etukäteen oikein hahmottunut, vaikka toki tuli katsottua karttaa ja selattua katunäkymiä googlesta. Yllättävänkin leppoisia katuja kahviloineen ja ruokakaupoineen oli lähistöllä ja hieman kauempana oli ostoskatuja. Tietysti lähellä duomoa eli ydinkeskustaa olivat ns paremmat liikkeet ja nähtävyydet.

Asunnon sisustus kiinnitti kuvien perusteella toki huomiota etukäteenkin, mutta koskaanhan ei voi tietää ovatko myyntisivuston kuvat vain stailattu vuokraustarkoitukseen ja onko ilmastointi ns oikea! Sitten kun oltiin päästy perille, olisi voinut melkein itkuun pillahtaa, kun kaikki oli niin kohdallaan. Asuntoon mentiin lukitun portin kautta ja noustiin melkeinpä suoraan kadulta omaan kerrokseemme. 

Kyllä! Olohuoneen, ruokailutilan ja keittiönurkkauksen kokonaisuus oli todella kauniisti ja samalla rennosti sisustettu. Ja miten harmonisesti kaikki värit oli valittu pitämään tila yhtenäisenä. Pehmeät sohva, divaani ja daybed sekä valaisimet ja nerokas, keveä kirjahyllyratkaisu rajaamaan isoa tilaa. "Luonnossa" oli niin paljon viihtyisämpää kuin kuvissa. Ymmärrän, että monen mielestä tällainen asunto loma-asumiseen voi olla jotenkin liian hieno. Mutta, lomallahan ei tarvitse ollakaan samanlaista kuin kotona, kun vuokra-asuntoa valitsee. Onnistuimme nyt löytämään eräänlaisen helmen markkinoiden laajasta tarjonnasta.

Pöydät ja saareke sekä ruokapöydän tuolit olivat terästä. Sohvapöytään ja saarekkeeseen oli "leikattu" kuvioita, kirjaimia ja numeroita. Lisäksi piti oikein ottaa välillä pois ruokapöydän liina, jotta pääsi näkemään liinan alla olevan ruokapöydän pöydän pinnankin. Niin erilaista ja kaunista ja tästä suomalaisesta ja skandinaavisesta sisustustyylistä kovin paljon poikkeavia.

Keittiön yläkaapeissa odotti sitten kaunis yllätys, kun oviin oli painettu kuva Leonardo da Vincin maalauksesta Jeesuksen viimeinen ateria. Koska matkapäivämme oli kohtalaisesti täysiä, emme käyneet katsomassa varsinaisia turistinähtävyyksiä emmekä myöskään käyneet museossa katsomassa tätä alkuperäistä teosta. No, ainakin on yksi hyvä kohde, jos Milanoon matka joskus suuntaa, käydä tämän alkuperäisteoksen äärellä. Vaikuttava työ, joka sai voimaa myös valaisimista.

Makuuhuoneet ja kylpyhuoneet noudattivat samanlaista värimaailmaa ja tyyliä. Meillä tosin oli matkalaukut ja tavarat levällään huoneessamme, eikä tullut siellä kuvattua. Asunto vuokrattiin Homeaway -sivuston kautta. 

Aah, olipa ihana muistella Milanon matkaamme. Tämä eurooppalaistyylisestii / italialaisesti sisustettu asunto toi niin paljon kivaa ideaa tällaiseen skandinaavishenkiseen sisustukseen tottuneelle. Toivottavasti sinullekin!

 

During our visit to Milan this summer we had (three married couples) a rent apartment close to the railway station. I wish you enjoyed of this little visit through my photos to this lovely apartment! 

Kommentit (0)

Kyllä heinäkuu on vienyt mennessään lomailun merkeissä. Siis lomalta on tuntunut varsinkin, kun olimme kahdeksan matkapäivän verran Pohjois-Italiassa Milanossa sekä Gardan alueella Bardolinossa. Matka irroitti loistavasti lomailun tunnelmiin, joka on edelleen jatkunut perheen parissa. Ajattelin nyt tuoda tuulahduksen Bardolinosta. 

Meillä oli kyseessä kolmen pariskunnan yhteinen matka, jota varten varasimme asunnot alkumatkaksi Milanosta ja loppuajaksi Bardolinon viinialueelta. Tarkemminhan aluetta voi puhutella Gardan alueeksi, jolloin monet sijoittavat majoituskohteemme suunnilleen oikein. Matkaa oli vuokraamastamme talosta vain kaksikymmentä kilometriä Veronaan. Ja toki sinnekin teimme yhden päiväreissun.

Kun asutaan ensimmäistä kertaa yhdessä viikonkin verran ja ajetaan pienoisbussilla eri kohteisiin, joissa ei kukaan ole välttämättä käynyt aiemmin, luulisi sen aiheuttavan erilaisia pulmiakin. Autolle parkin löytäminen taisi olla joka kohteessa se hankalin asia. Suureksi iloksi saattoi matkasta todeta, että hienosti saatiin sovitettua yhteen kaikkien erilaisiakin tarpeita. Uskoisin, että kertynyt elämänkokemus ja kokemukset matkustamisesta niin ulkomailla kuin kotimaassa auttoivat sopeutumaan vaihteleviin tilanteisiin. Yksi aivan ehdoton koko matkan onnistumiseen ja kaikkien viihtymiseen vaikuttanut seikka oli ehdottomasti onnistunut vuokra-asuntojen hankinta. Käytimme Homeaway -sivuston mahdollisuuksia ja onnistuimme, sanoinko jo, täydellisesti. Kiitokset ystävillemme, jotka vinkkasivat tämän sivuston kautta onnistuneensa löytämään hyvät vuokra-asunnot muun muassa Italiasta. Seuraavaksi esittelen muutamin kuvin "maaseutuasuntomme". Kuvia otin oikeastaan aika vähän, kun halusin antaa muille rauhan elää talossa omaan tahtiin tai oikeastaan yhteiseen tahtiimme. Nämä on napsittu pikaisesti, mutta onneksi kuviakin on. Ja mainitsen jo tässä yhteydessä, että todellakin Milanon asunto oli niin erilainen, että se ansaitsee pelkästään jo sisustuksensa puolesta oman postauksen. Sen aika on myöhemmin, koska siitä löytynee ideaa kotien sisustamiseen laajemminkin. Ja ehkä huolellisemmin otettuja kuvia.

Meidän talomme maalla on VANHA ja TÄYDELLISESTI REMONTOITU. Siellä oli kaikkea ja enemmänkin mitä olimme voineet etukäteen toivoa. Suurin huolenaiheemme oli taloa vuokrattaessa ilmastointi. Että onko sitä, kuten oli luvattu, millainen (siis rupeli katossa vai?) se on ja toimiiko? Ja olihan se kunnossa. Tämä talo oli osin ainakin, luultavasti ihan kokonaan kuusisataa vuotta vanha! Kerron myöhemmin mistä tiedän. Talon remontissa oli kivilattioiden alle asennettu sekä lämmitys - kyllä vain Italiassa tarvitaan talvella lämmitystä, että talon viilennys. Nerokasta ja talo oli viileä, vaikka ulkona oli tullessamme jotain 35 astetta lämmintä. Yhtenäkään yönä ei tarvinnut hikoilla tuskissaan.  Talon pihapiiristä tuossa oliivipuun vierellä istuen nautimme aamulla aamiaisen yhteydessä ja sitten illalla, kun ilta tummentuu. Päiväthän olimme ns menossa.

Talon sisustuksesta sen verran että se oli viihtyisä, täysin ympäristöön sopiva. Jokaiselle pariskunnalle oli omat huoneet, kaksi kylpyhuonetta, pukuhuone, pyykkihuone (emme ehtineet tarvita), keittiö-ruokasali sekä sisääntuloaula. Oli kaksi wifiä, koska paksujen seinien johdosta ei sama wifi ulottunut kaikkialle! Ainakin meidän huoneessa oli lisäksi oma tv (no emme sitä avanneetkaan). Taloa ympäröi "muuri" ja sisääntulon portti avattiin ohjaimella tai vaihtoehtoisesti näppäilemällä koodi laitteeseen.

Tässä kylpyhuoneessa oli tuon oven takana ehkä paras suihku ikinä, jossa olen ollut. Oli kuin olisi ollut lempeän kesäsateen alla.

Ja mistäkö tietää kuinka vanha talo on? Tullessamme talon omistaja, nuori mies (isovanhemmilta saatu talo) vei meidät yläkertaan, jossa oli vielä pari huonetta valmistumassa ja näytti samalla isoa ruokasalia sekä sen seiniä ylpeyttä äänessään. Seinistä oli löytynyt vanhoja maalauksia, jotka ovat kuusisataa vuotta vanhoja!!!

Tähän voisinkin päättää kirjoitukseni talostamme maalla; Sen pituinen se. Tärkeimmät tunnelmat ja muistot olemme tallettaneet sydämiimme. 

 

Kommentit (0)

Huomasin, että kamerassani on edelleen todella paljon kuvia Kööpenhaminan matkaltani. Ja tiedättehän sen, että ajatus alkaa kuvien myötä kiitää kyseiseen paikkaan ja ajankohtaan. Tässä jutussani muistelen vielä kertaalleen syyskuun matkaani Kööpenhaminaan ja keskittyen lähinnä hotellikokemukseeni ja sisustuksellisiin juttuihin. Siihen aiempaan pitkään kirjoitukseeni pääset tästä linkistä: https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/koopenhamina-mika-ilahdutti...

Tällä kertaa hotellina oli omalla tavallaan hurmaava vanha hotelli nimeltä Hotel Kong Arthur. Kun kerroin missä yövyn, oli kommenttina - aah, siellä järven rannalla. Tällainen tuhansien järvien maan kasvatti ei ehkä nähnyt asiaa ihan samoin, mutta he kutsuvat näitä vesiä järviksi. Tosiasiassa hotellin on lähellä päärautatie- / metro- / linja-autoasemaa ja nuo järvet vaikuttavat pikemminkin rakennetuilta kanavilta. Siis kävelijän kannalta on ihan mukavaa, että hotellista on pari kilometriä kaupungin ytimeen Strogetille.

Eikös matkalla kuulu ottaa se ensimmäinen kuva heti herättyä (ennen sitä toisessa kirjoituksessani ihastelemaani aamiaista)? Hotelli sijaitsi hotellin ylimmän kerroksen ullakkohuoneistossa vinon katon alla. Joten kovin piti kurkistaa ikkunasta, että pystyi kuvan nappaamaan kööpenhaminalaisten kattojen ylle. Vaikka kuvassa näyttää utuiselta ja harmaalta, niin tosiaankin koko viikon oli aurinkoinen ja melkeinpä helteinen sää.  

Off you go... ja sitten kurkistus vielä hotellin käytävätiloihin ja aamiaishuoneen terassille ja vielä kerran se yksi kuva aamiaishuoneen tarjoiulutiskiltä :)

Sisustuksellisesti minuun vetosivat todella paljon nuo mustat valaisimet, joita oli eri tavoin sijoitettu aamiashuoneeseen ja käytäville. Näyttävät olevan tämän hetken trendien mukaisia muutoinkin. En edes yritä olla valaisinten asiantuntija, mutta aamiaishuoneessa tarjoilukaapiston yläpuolella näyttäisi olevan Mantis BS5 seinävalaisimet Bernard Schottlanderilta. Oleskelutiloissa ovat House Doctorin Club double -valaisimet.

Huomasin näin jälkikäteenkin, että valaisimet kiinnittivät todella paljon huomiotani matkan aikana. Kuten seuraavissakin kuvissa, jotka on otettu Illums Bolighiusista, näkyy se miten valaisin sitoo kokonaisuuden omalla tavallaan. Näissä kuvissa näkyy kellomallisia valaisimia ja kolmen ryhmissä. Se on asetelma, joka on ollut vallalla aika monta vuotta ja näyttää edelleenkin olevan. Mustat vaikuttavat olevan Lightyears Caravaggio -valaisimet.

Toinen varsinainen sisustustavaratalo, jossa kävin oli Hay house. Sieltäkin jaoin kuvia siinä aiemmassa postauksessani, jonka linkki löytyy tämän jutun alusta. Näissä kuvissa Hayn talossa näkyy riisipaperityyppisiä isoja pyöreitä valaisimia.

Molemmat sisustustavaratalot olivat niin täynnä katseltavaa, että niissä olisi voinut viipyä kummassakin tuntikausia. Niin ja menihän minullakin niissä aikaa. Siispä, jos käyt Kööpenhaminassa ja haluat tällä tavalla tavaratalokierrosten puitteissa paneutua sisustukseen, varaa aikaa tai mieti mihin erityisesti haluat paneutua. Pääsi menee kuitenkin pyörälle siitä katselusta ja helpottaa, jos on jokin ajatus etukäteen siitä mihin keskittyä.

Oletteko muuten huomanneet, että joku juttu tekee matkalla olon kotoisaksi. Minulle se oli tällä kertaa pienoisen hotellihuoneen tauluseinä. Siinä olivat taulut niin somasti aseteltuna, että tuli sellainen kotoisa fiilis. Vähän kuin tämän jutun ensimmäisestä kuvasta tulee sellainen tuttuuden tunne, kun on tauluasetelma sohvan takana. Simppeli mukava yksityiskohta, joka sai unohtamaan, että huone oli jokseenkin pieni ja hotelllikin oli jo varsin vanha. En ole vielä matkoilta kaivannut designhotelleja. Pikemminkin viihtyisyyttä ja ilman muuta siisteyttä asetan etusijalle. Koska viikko kului enimmäkseen kaupungilla päivällä ja sitten illalla oli ohjelmassa illalliset, ei todellakaan ollut haittaa sille, että ei löytynyt suurempaa tilaa huoneesta. Ja hei, silloin, kun halusin tehdä töitä tietokoneella joskus iltapäivällä kaupungilta palattua, oli tosi mukava istua hotellin avarissa ja viihtyisissä oleskelutiloissa ja nauttia samalla kupillinen capuccinoa. 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat