Kirjoitukset avainsanalla Matkailu

Vihdoinkin sain tämän toisen osan tämän kesän Italian matkamme kuvauksesta valmiiksi. Asuimme kahdessa eri vuokra-asunnossa ja ehkä jo olet lukenutkin juttuni "Talostamme maalla Bardolinossa", jossa kuvasin muutaman päivän mittaista vuokra-asumistamme keskellä viinipeltoja . Tässä linkki https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/kesalomaterveisia-italian-m...

Lupasin jakaa juttua ja kuvia matkan alkupäästä asunnostamme Milanossa tässä toisessa osassa. Tähän alkuun hieman yleistä sijainnista. Asunto oli tosiasiassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Sitä ei kylläkään voinut mitenkään huomata muutoin kuin kävelemällä seuraavasta kulmauksesta asemalle. Meidän reitit ja auton parkkeeraukset suuntautuivat toiseen suuntaan ihan lähikaduille, jossa ei voinut mitenkään tajuta asuvansa valtaisan rautatieaseman lähettyvillä. Kävelimme jopa kaupungin keskustan ja asunnon välilläkin (koko ajan kadun varjoisalla puolella kovasta helteestä johtuen) ja testasimme metrolinjat, jota varten puolestaan kyllä kävimme myös rautatieasemalla. Ja vielä tiedoksi, että Milanon päärautatieasemalla on alimmassa kerroksessa todella laadukas ruokakauppa. Tosin onneksemme asuntomme läheisyydessä oli erittäin hyvin varustettu kauppa, josta saimme tarvitsemamme ruokatarvikkeet ja juomat. 

Tällekin asunnolle asetimme samat kriteerit kuin Bardolinoon eli huoneet ja pesutilat kolmelle pariskunnalle ja erityisesti tavoittena oli ilmastointi, joka toimii! Asunnon paikka ja mittasuhteet Milanon keskustaan ei kyllä etukäteen oikein hahmottunut, vaikka toki tuli katsottua karttaa ja selattua katunäkymiä googlesta. Yllättävänkin leppoisia katuja kahviloineen ja ruokakaupoineen oli lähistöllä ja hieman kauempana oli ostoskatuja. Tietysti lähellä duomoa eli ydinkeskustaa olivat ns paremmat liikkeet ja nähtävyydet.

Asunnon sisustus kiinnitti kuvien perusteella toki huomiota etukäteenkin, mutta koskaanhan ei voi tietää ovatko myyntisivuston kuvat vain stailattu vuokraustarkoitukseen ja onko ilmastointi ns oikea! Sitten kun oltiin päästy perille, olisi voinut melkein itkuun pillahtaa, kun kaikki oli niin kohdallaan. Asuntoon mentiin lukitun portin kautta ja noustiin melkeinpä suoraan kadulta omaan kerrokseemme. 

Kyllä! Olohuoneen, ruokailutilan ja keittiönurkkauksen kokonaisuus oli todella kauniisti ja samalla rennosti sisustettu. Ja miten harmonisesti kaikki värit oli valittu pitämään tila yhtenäisenä. Pehmeät sohva, divaani ja daybed sekä valaisimet ja nerokas, keveä kirjahyllyratkaisu rajaamaan isoa tilaa. "Luonnossa" oli niin paljon viihtyisämpää kuin kuvissa. Ymmärrän, että monen mielestä tällainen asunto loma-asumiseen voi olla jotenkin liian hieno. Mutta, lomallahan ei tarvitse ollakaan samanlaista kuin kotona, kun vuokra-asuntoa valitsee. Onnistuimme nyt löytämään eräänlaisen helmen markkinoiden laajasta tarjonnasta.

Pöydät ja saareke sekä ruokapöydän tuolit olivat terästä. Sohvapöytään ja saarekkeeseen oli "leikattu" kuvioita, kirjaimia ja numeroita. Lisäksi piti oikein ottaa välillä pois ruokapöydän liina, jotta pääsi näkemään liinan alla olevan ruokapöydän pöydän pinnankin. Niin erilaista ja kaunista ja tästä suomalaisesta ja skandinaavisesta sisustustyylistä kovin paljon poikkeavia.

Keittiön yläkaapeissa odotti sitten kaunis yllätys, kun oviin oli painettu kuva Leonardo da Vincin maalauksesta Jeesuksen viimeinen ateria. Koska matkapäivämme oli kohtalaisesti täysiä, emme käyneet katsomassa varsinaisia turistinähtävyyksiä emmekä myöskään käyneet museossa katsomassa tätä alkuperäistä teosta. No, ainakin on yksi hyvä kohde, jos Milanoon matka joskus suuntaa, käydä tämän alkuperäisteoksen äärellä. Vaikuttava työ, joka sai voimaa myös valaisimista.

Makuuhuoneet ja kylpyhuoneet noudattivat samanlaista värimaailmaa ja tyyliä. Meillä tosin oli matkalaukut ja tavarat levällään huoneessamme, eikä tullut siellä kuvattua. Asunto vuokrattiin Homeaway -sivuston kautta. 

Aah, olipa ihana muistella Milanon matkaamme. Tämä eurooppalaistyylisestii / italialaisesti sisustettu asunto toi niin paljon kivaa ideaa tällaiseen skandinaavishenkiseen sisustukseen tottuneelle. Toivottavasti sinullekin!

 

During our visit to Milan this summer we had (three married couples) a rent apartment close to the railway station. I wish you enjoyed of this little visit through my photos to this lovely apartment! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllä heinäkuu on vienyt mennessään lomailun merkeissä. Siis lomalta on tuntunut varsinkin, kun olimme kahdeksan matkapäivän verran Pohjois-Italiassa Milanossa sekä Gardan alueella Bardolinossa. Matka irroitti loistavasti lomailun tunnelmiin, joka on edelleen jatkunut perheen parissa. Ajattelin nyt tuoda tuulahduksen Bardolinosta. 

Meillä oli kyseessä kolmen pariskunnan yhteinen matka, jota varten varasimme asunnot alkumatkaksi Milanosta ja loppuajaksi Bardolinon viinialueelta. Tarkemminhan aluetta voi puhutella Gardan alueeksi, jolloin monet sijoittavat majoituskohteemme suunnilleen oikein. Matkaa oli vuokraamastamme talosta vain kaksikymmentä kilometriä Veronaan. Ja toki sinnekin teimme yhden päiväreissun.

Kun asutaan ensimmäistä kertaa yhdessä viikonkin verran ja ajetaan pienoisbussilla eri kohteisiin, joissa ei kukaan ole välttämättä käynyt aiemmin, luulisi sen aiheuttavan erilaisia pulmiakin. Autolle parkin löytäminen taisi olla joka kohteessa se hankalin asia. Suureksi iloksi saattoi matkasta todeta, että hienosti saatiin sovitettua yhteen kaikkien erilaisiakin tarpeita. Uskoisin, että kertynyt elämänkokemus ja kokemukset matkustamisesta niin ulkomailla kuin kotimaassa auttoivat sopeutumaan vaihteleviin tilanteisiin. Yksi aivan ehdoton koko matkan onnistumiseen ja kaikkien viihtymiseen vaikuttanut seikka oli ehdottomasti onnistunut vuokra-asuntojen hankinta. Käytimme Homeaway -sivuston mahdollisuuksia ja onnistuimme, sanoinko jo, täydellisesti. Kiitokset ystävillemme, jotka vinkkasivat tämän sivuston kautta onnistuneensa löytämään hyvät vuokra-asunnot muun muassa Italiasta. Seuraavaksi esittelen muutamin kuvin "maaseutuasuntomme". Kuvia otin oikeastaan aika vähän, kun halusin antaa muille rauhan elää talossa omaan tahtiin tai oikeastaan yhteiseen tahtiimme. Nämä on napsittu pikaisesti, mutta onneksi kuviakin on. Ja mainitsen jo tässä yhteydessä, että todellakin Milanon asunto oli niin erilainen, että se ansaitsee pelkästään jo sisustuksensa puolesta oman postauksen. Sen aika on myöhemmin, koska siitä löytynee ideaa kotien sisustamiseen laajemminkin. Ja ehkä huolellisemmin otettuja kuvia.

Meidän talomme maalla on VANHA ja TÄYDELLISESTI REMONTOITU. Siellä oli kaikkea ja enemmänkin mitä olimme voineet etukäteen toivoa. Suurin huolenaiheemme oli taloa vuokrattaessa ilmastointi. Että onko sitä, kuten oli luvattu, millainen (siis rupeli katossa vai?) se on ja toimiiko? Ja olihan se kunnossa. Tämä talo oli osin ainakin, luultavasti ihan kokonaan kuusisataa vuotta vanha! Kerron myöhemmin mistä tiedän. Talon remontissa oli kivilattioiden alle asennettu sekä lämmitys - kyllä vain Italiassa tarvitaan talvella lämmitystä, että talon viilennys. Nerokasta ja talo oli viileä, vaikka ulkona oli tullessamme jotain 35 astetta lämmintä. Yhtenäkään yönä ei tarvinnut hikoilla tuskissaan.  Talon pihapiiristä tuossa oliivipuun vierellä istuen nautimme aamulla aamiaisen yhteydessä ja sitten illalla, kun ilta tummentuu. Päiväthän olimme ns menossa.

Talon sisustuksesta sen verran että se oli viihtyisä, täysin ympäristöön sopiva. Jokaiselle pariskunnalle oli omat huoneet, kaksi kylpyhuonetta, pukuhuone, pyykkihuone (emme ehtineet tarvita), keittiö-ruokasali sekä sisääntuloaula. Oli kaksi wifiä, koska paksujen seinien johdosta ei sama wifi ulottunut kaikkialle! Ainakin meidän huoneessa oli lisäksi oma tv (no emme sitä avanneetkaan). Taloa ympäröi "muuri" ja sisääntulon portti avattiin ohjaimella tai vaihtoehtoisesti näppäilemällä koodi laitteeseen.

Tässä kylpyhuoneessa oli tuon oven takana ehkä paras suihku ikinä, jossa olen ollut. Oli kuin olisi ollut lempeän kesäsateen alla.

Ja mistäkö tietää kuinka vanha talo on? Tullessamme talon omistaja, nuori mies (isovanhemmilta saatu talo) vei meidät yläkertaan, jossa oli vielä pari huonetta valmistumassa ja näytti samalla isoa ruokasalia sekä sen seiniä ylpeyttä äänessään. Seinistä oli löytynyt vanhoja maalauksia, jotka ovat kuusisataa vuotta vanhoja!!!

Tähän voisinkin päättää kirjoitukseni talostamme maalla; Sen pituinen se. Tärkeimmät tunnelmat ja muistot olemme tallettaneet sydämiimme. 

 

Kommentit (0)

Huomasin, että kamerassani on edelleen todella paljon kuvia Kööpenhaminan matkaltani. Ja tiedättehän sen, että ajatus alkaa kuvien myötä kiitää kyseiseen paikkaan ja ajankohtaan. Tässä jutussani muistelen vielä kertaalleen syyskuun matkaani Kööpenhaminaan ja keskittyen lähinnä hotellikokemukseeni ja sisustuksellisiin juttuihin. Siihen aiempaan pitkään kirjoitukseeni pääset tästä linkistä: https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/koopenhamina-mika-ilahdutti...

Tällä kertaa hotellina oli omalla tavallaan hurmaava vanha hotelli nimeltä Hotel Kong Arthur. Kun kerroin missä yövyn, oli kommenttina - aah, siellä järven rannalla. Tällainen tuhansien järvien maan kasvatti ei ehkä nähnyt asiaa ihan samoin, mutta he kutsuvat näitä vesiä järviksi. Tosiasiassa hotellin on lähellä päärautatie- / metro- / linja-autoasemaa ja nuo järvet vaikuttavat pikemminkin rakennetuilta kanavilta. Siis kävelijän kannalta on ihan mukavaa, että hotellista on pari kilometriä kaupungin ytimeen Strogetille.

Eikös matkalla kuulu ottaa se ensimmäinen kuva heti herättyä (ennen sitä toisessa kirjoituksessani ihastelemaani aamiaista)? Hotelli sijaitsi hotellin ylimmän kerroksen ullakkohuoneistossa vinon katon alla. Joten kovin piti kurkistaa ikkunasta, että pystyi kuvan nappaamaan kööpenhaminalaisten kattojen ylle. Vaikka kuvassa näyttää utuiselta ja harmaalta, niin tosiaankin koko viikon oli aurinkoinen ja melkeinpä helteinen sää.  

Off you go... ja sitten kurkistus vielä hotellin käytävätiloihin ja aamiaishuoneen terassille ja vielä kerran se yksi kuva aamiaishuoneen tarjoiulutiskiltä :)

Sisustuksellisesti minuun vetosivat todella paljon nuo mustat valaisimet, joita oli eri tavoin sijoitettu aamiashuoneeseen ja käytäville. Näyttävät olevan tämän hetken trendien mukaisia muutoinkin. En edes yritä olla valaisinten asiantuntija, mutta aamiaishuoneessa tarjoilukaapiston yläpuolella näyttäisi olevan Mantis BS5 seinävalaisimet Bernard Schottlanderilta. Oleskelutiloissa ovat House Doctorin Club double -valaisimet.

Huomasin näin jälkikäteenkin, että valaisimet kiinnittivät todella paljon huomiotani matkan aikana. Kuten seuraavissakin kuvissa, jotka on otettu Illums Bolighiusista, näkyy se miten valaisin sitoo kokonaisuuden omalla tavallaan. Näissä kuvissa näkyy kellomallisia valaisimia ja kolmen ryhmissä. Se on asetelma, joka on ollut vallalla aika monta vuotta ja näyttää edelleenkin olevan. Mustat vaikuttavat olevan Lightyears Caravaggio -valaisimet.

Toinen varsinainen sisustustavaratalo, jossa kävin oli Hay house. Sieltäkin jaoin kuvia siinä aiemmassa postauksessani, jonka linkki löytyy tämän jutun alusta. Näissä kuvissa Hayn talossa näkyy riisipaperityyppisiä isoja pyöreitä valaisimia.

Molemmat sisustustavaratalot olivat niin täynnä katseltavaa, että niissä olisi voinut viipyä kummassakin tuntikausia. Niin ja menihän minullakin niissä aikaa. Siispä, jos käyt Kööpenhaminassa ja haluat tällä tavalla tavaratalokierrosten puitteissa paneutua sisustukseen, varaa aikaa tai mieti mihin erityisesti haluat paneutua. Pääsi menee kuitenkin pyörälle siitä katselusta ja helpottaa, jos on jokin ajatus etukäteen siitä mihin keskittyä.

Oletteko muuten huomanneet, että joku juttu tekee matkalla olon kotoisaksi. Minulle se oli tällä kertaa pienoisen hotellihuoneen tauluseinä. Siinä olivat taulut niin somasti aseteltuna, että tuli sellainen kotoisa fiilis. Vähän kuin tämän jutun ensimmäisestä kuvasta tulee sellainen tuttuuden tunne, kun on tauluasetelma sohvan takana. Simppeli mukava yksityiskohta, joka sai unohtamaan, että huone oli jokseenkin pieni ja hotelllikin oli jo varsin vanha. En ole vielä matkoilta kaivannut designhotelleja. Pikemminkin viihtyisyyttä ja ilman muuta siisteyttä asetan etusijalle. Koska viikko kului enimmäkseen kaupungilla päivällä ja sitten illalla oli ohjelmassa illalliset, ei todellakaan ollut haittaa sille, että ei löytynyt suurempaa tilaa huoneesta. Ja hei, silloin, kun halusin tehdä töitä tietokoneella joskus iltapäivällä kaupungilta palattua, oli tosi mukava istua hotellin avarissa ja viihtyisissä oleskelutiloissa ja nauttia samalla kupillinen capuccinoa. 

 

Kommentit (0)

Olen nyt reilun viikon sulatellut matkaani Kööpenhaminaan, joten on aika ainakin yrittää kiteyttää muutamin ajatuksin sitä mikä tällä matkalla lujitti ihastustani tähän kaupunkiin. Samalla täytyy todeta, että jotain peruuttamattomasti ihastuttavaa on myös elämäntyylissä, jota muutamin ajatuksin yritän kuvata. 

 

KASVIT JA TILAT SISÄLLÄ JA ULKONA

Tämä matka alkoi aivan vastustamattoman ihanasti,kun pääsin lomamatkan ensimmäiselle aamiaiselle. Tähän väliin ensin selitys hotelliaamiaisen merkittävyydestä jo ajalta pienten lasten äitinä. Kerran kesässä ihan parasta oli saada syödä hotelliaamiainen  ja se riitti ainutkertaisuudessaan aina seuraavaan kesälomamatkaan. Tarvinneeko tuota enempää perustella miksi kirjoitan aamiaisesta.

Joten aamiainen on matkoilla edelleen ihan parasta ja nyt vanhempana arvostaa entistä enemmän myös sitä ympäristöä, jossa sen syö. Olin jotenkin niin liikutetun onnessani, kun katselin sitä miten aamiainen oli katettu kauniisti esille. Havaitsin heti, että kynttilät oli sytytetty ja aamiaishuoneen ulkopuolella oli hurmaava terassi kasveineen. Erityisesti kuvan aamiastarjoilun piste oli suorastaan vakuuttava näyte tämän päivän tanskalaisesta tavasta luoda tyylikäs, visuaalisesti kiinnostavaa näkymä. Vaikka aamiseksi oli tarjolla mitä esteettisimpiä munakasannoksia ja jugurtti-marja-annoksia pienissä laseissa, en niitä kuvannut, mutta muutamin kuvia otin aamiashuoneesta ja terassista. Tosiasiassa aamiaishuoneessa oli melkoisesti ihmisiä, joten kuvaamiselle on aikansa ja paikkansa.

Niinpä niin, ymmärrän sen, että ilmastolliset olosuhteet ovat hieman erilaiset Suomen, ja varsinkin Oulun, sekä Kööpenhaminan välillä. Siltikin siitä tavasta miten erilaisia ruukkuja käytetään harmonisesti rinnakkain ja käytetään muitakin kuin pelkästään kukkivia kasveja, olisi opittavaa. Ainakin voisi yrittää ihan alkajaisiksi itsekin päivittää syys- / talvi-istutukset, ehkäpä hieman runsaammin kuin aiempina vuosina. 

Kasveista ja tiloista en voi kirjoittaa mainitsematta tässäkin yhteydessä muutamalla ajatuksella pitkästä aikaa tekemääni käyntiä Tage Andersenin kukkagalleriassa. Siellä näkyi aivan erityisen hyvin se, miten tilan voi ottaa haltuun runsaammin erilaisia kasveja ja esineitä yhteen sovittaen. Kirjoitin tästä jutun jo matkalla ollessani, koska olin vain niin iloinen saatuani tavata tämän taiteilijan työssään ja nähdä hänen upeaa kättensä jälkeä ihan livenä. Jutun voit lukea tästä linkistä https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/niin-paljon-muuta-kuin-kukk...

Ostin muuten tuosta kukkagalleriasta kirjan tuliaisiksi ja avasin paketin vasta tässä viikonloppuna. Kirja käsittelee Tage Anderseniin maatilaa nimeltä Gunillaberg, joka sijaitsee Smålannissa, Ruotsissa. Kirjan perusteella tämä paikka on kukkagallerian veroinen käyntikohde, jossa myös on toisinaan ooppera- / balettiesityksiä. Jospa jonakin kesänä!

 

KIIREETTÖMYYS JA YSTÄVÄLLISYYS

Nyt, kun olin Kööpenhaminassa viikon verran ja minulla oli tilaisuus liikkua kaupungissa itsekseni useampana päivänä, tulin kiinnittäneeni jollain tavoin enemmän huomiota siihen miten ihmiset toimivat suhteessa muihin kanssakulkijoihin. Se miten eri yhteyksissä havaitsi muun muassa kiireettömyyttä ja ystävällisyyttä, oli itselleni merkittävää. Kävelin sitten keskellä kävelykatua turistien ja opiskelijoiden joukossa tai sitten ihan melkeinpä itsekseni rauhaisalla sivukadulla, oli jotenkin leppoisaa. Ihmiset kulkivat ryhmissä, pareittain, kaikenikäiset sulassa sovussa. Jotenkin sellainen kireyden ja kiireen tuntu ei näkynyt. Tai en onnekkaasti sellaista havainnut.

Kun olin kenkäkaupassa eikä löytynyt sopivaa kokoa, minulle kerrottiin, että keskiviikkona tai perjantaina heiltä pyöräillään toiseen eri kaupunginosassa olevaan kenkäkauppaan hakemaan kenkiä!!! Siis mitä? Minulle tuotaisiin kengät pyöräillen ja parin päivän päästä. Lupasivat vielä soittaa minulle, kun ovat saapuneet. Ja niin tapahtui. Minulle soitettiin keskiviikkona, että kengät ovat saapuneet :) Kiireetöntä ja ystävällistä, toden totta. 


Tuosta pyöräilystä täytyy kyllä sanoa, että se ei näyttänyt kiireettömältä, ei. Pyörillä ajettiin ja vauhdilla, mutta järjestäytyneesti. En lähtenyt tuohon joukkoon pyöräilemään, minähän kävelin kaikki matkat. Se olikin sitten varsinainen kävelyviikkoni, enimmillään päivässä tuli käveltyä lähes 15 kilometriä. Ehkäpä tuo liikkumismuotoni alleviivasi tunnelmiani. Pisin kävelymatkani suuntautui Kööpenhaminan Design museoon. Se oli yksi matkan ehdottomista käyntikohteistani.

 

MUOTOILU JA DESIGN

Kööpenhaminassa ei voi liikkua havaitsematta sitä valtaisaa muotoilun helmien ja designin läsnäoloa ihan kaikkialla. Ei niin, että tunnetuimmat tuotokset tulisivat vastaan tuon tuosta, mutta on mahdollista nähdä  tanskalaista muotoilua ja sanotaanko nyt designia, aika helposti. Ihan keskellä kaupunkia on ns HAY -talo, johon voit mennä suoraan Strögetilta sisään ja kiertää kahdessa kerroksessa ihastelemassa kaikkea sitä, jotta suomalaisetkin hankkivat koteihinsa. HAY:n edustamat huonekalut ja sisustusesineet ovatkin puhdaslinjaisia ja tavallaan konstailemattomia myös suomalaiseen makuun. Voi varmaankin sanoa, että skandinaavisen kodin klassikkoja kauttaaltaan.

Toinen matkani suunnitelluista kohteista kukkagallerian lisäksi oli Kööpenhaminan Design museo. Kun sinne menin, en totta puhuen oikein tiennyt mitä odottaa. Museokierroksella oli mahdollisuus ottaa kuvia, joten kyllä vain, kuvia tuli otettua. Mikään kuva ei kuitenkaan tee oikeutta sille laajalle muotoilun kehittymisen historialle, jota museossa esitellään. Elämyksiähän ei voi oikeastaan tallettaa kuviin. Esimerkiksi oheinen kuva tanskalaisen designin yhtymäkohdasta lähinnä japanilaiseen vanhaan muotoiluun ei tee oikeutta aika intiimillekin tilalle siinä ympärillä.

Jotenkin ihan paras hetki tuolla museokierroksella oli se, kun oven takaa avautui uskomaton tuolinäyttely. Se tunne :) 

... ja sitten oli suorastaan ikonisia tuoleja vieri vieressä.

Museossa oli mielestäni aika keskeisessä roolissa tuolit ja ihan oikeutetustikin. Luonnollisesti myös Alvar Aallon Tank -tuoli oli mukana näyttelyssä.

Sen sijaan, että olisin istunut kierroksen jälkeen salaattilounaalle museon kahvion designtuoleille, suuntasin pikkupuutarhaan syömään. Ruokailtuani saatoin vain todeta, että suomalaiset astiathan siellä oli käytössä. Ilmankos oli niin leppoisaa ruokailla. 

Vinkiksi vielä muotoiluunkin liittyen tiedoksi, että käydessäsi Kööpenhaminan tiedepuisto Experimentariumissa (sellainen lapsiperheen upea käyntikohde), kohtaat muuten tällaisen portaikon! 

 

VALO JA VALAISTUS

Tanskalaisuus on kynttilänvaloa, mutta myös huikeita valaisimia. Sekä muotoilun että designin kannalta on ehkä helpoimmin saavutettavissa oleva kohde keskellä Strögetiä oleva Illums Bolighus. Upea monikerroksinen tavaratalo, joka on puhtaasti varattu huonekaluille, valaisimille ja kaikenlaisille sisustustuotteille. Koska sieltä voi löytää niin valtavasti suomalaisiakin tuotteita, tulee sellainen olo, että haluaa valikoida sen mitä katselee. Tällä kertaa suuntasin tavaratalon yläkertaan katselemaan sisustuskokonaisuuksia ja valaisimia. ei ole ehkä ihan liioittelua sanoa, että eräänlainen valaisinten taivas on täällä. Valaisimia  ja kauniita sisustuksia vain on ja on...

 

VÄRIT

Värikkyys on itselleni raikas tuulahdus, jota kovasti kaipaan joskus lisää ympärilleni. Ihailen paljon niitä ihmisiä, jotka osaavat luontevasti käyttää väriä sisustuksessa. Kyseessä on ymmärrykseni mukaan taitolaji, mutta myös epäilemättä jotain, jossa voi kehittyä. Kööpenhaminassa väriä oli HAY -talosta kadunvarren kahviloihin ja kanava-alueen taloista tuoretoriin ja kukkiin. Niin raikasta ja piristävää kuin on liikunnallinen, pyöräilevä sporttisesti tai hippihenkisesti pukeutunut tanskalainenkin.

Olihan mukava ja virkistävä viikko Kööpenhaminassa. Sellaista leppoisaa elämänmenoa, kaunista muotoilua ja hyvää mieltä henkivä kaupunki.

I had a really lovely week in Copenhagen in September. There was so much relaxed atmosphere, style and design to feel and see. 

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat