Kirjoitukset avainsanalla Matkailu

Olen nyt reilun viikon sulatellut matkaani Kööpenhaminaan, joten on aika ainakin yrittää kiteyttää muutamin ajatuksin sitä mikä tällä matkalla lujitti ihastustani tähän kaupunkiin. Samalla täytyy todeta, että jotain peruuttamattomasti ihastuttavaa on myös elämäntyylissä, jota muutamin ajatuksin yritän kuvata. 

 

KASVIT JA TILAT SISÄLLÄ JA ULKONA

Tämä matka alkoi aivan vastustamattoman ihanasti,kun pääsin lomamatkan ensimmäiselle aamiaiselle. Tähän väliin ensin selitys hotelliaamiaisen merkittävyydestä jo ajalta pienten lasten äitinä. Kerran kesässä ihan parasta oli saada syödä hotelliaamiainen  ja se riitti ainutkertaisuudessaan aina seuraavaan kesälomamatkaan. Tarvinneeko tuota enempää perustella miksi kirjoitan aamiaisesta.

Joten aamiainen on matkoilla edelleen ihan parasta ja nyt vanhempana arvostaa entistä enemmän myös sitä ympäristöä, jossa sen syö. Olin jotenkin niin liikutetun onnessani, kun katselin sitä miten aamiainen oli katettu kauniisti esille. Havaitsin heti, että kynttilät oli sytytetty ja aamiaishuoneen ulkopuolella oli hurmaava terassi kasveineen. Erityisesti kuvan aamiastarjoilun piste oli suorastaan vakuuttava näyte tämän päivän tanskalaisesta tavasta luoda tyylikäs, visuaalisesti kiinnostavaa näkymä. Vaikka aamiseksi oli tarjolla mitä esteettisimpiä munakasannoksia ja jugurtti-marja-annoksia pienissä laseissa, en niitä kuvannut, mutta muutamin kuvia otin aamiashuoneesta ja terassista. Tosiasiassa aamiaishuoneessa oli melkoisesti ihmisiä, joten kuvaamiselle on aikansa ja paikkansa.

Niinpä niin, ymmärrän sen, että ilmastolliset olosuhteet ovat hieman erilaiset Suomen, ja varsinkin Oulun, sekä Kööpenhaminan välillä. Siltikin siitä tavasta miten erilaisia ruukkuja käytetään harmonisesti rinnakkain ja käytetään muitakin kuin pelkästään kukkivia kasveja, olisi opittavaa. Ainakin voisi yrittää ihan alkajaisiksi itsekin päivittää syys- / talvi-istutukset, ehkäpä hieman runsaammin kuin aiempina vuosina. 

Kasveista ja tiloista en voi kirjoittaa mainitsematta tässäkin yhteydessä muutamalla ajatuksella pitkästä aikaa tekemääni käyntiä Tage Andersenin kukkagalleriassa. Siellä näkyi aivan erityisen hyvin se, miten tilan voi ottaa haltuun runsaammin erilaisia kasveja ja esineitä yhteen sovittaen. Kirjoitin tästä jutun jo matkalla ollessani, koska olin vain niin iloinen saatuani tavata tämän taiteilijan työssään ja nähdä hänen upeaa kättensä jälkeä ihan livenä. Jutun voit lukea tästä linkistä https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/niin-paljon-muuta-kuin-kukk...

Ostin muuten tuosta kukkagalleriasta kirjan tuliaisiksi ja avasin paketin vasta tässä viikonloppuna. Kirja käsittelee Tage Anderseniin maatilaa nimeltä Gunillaberg, joka sijaitsee Smålannissa, Ruotsissa. Kirjan perusteella tämä paikka on kukkagallerian veroinen käyntikohde, jossa myös on toisinaan ooppera- / balettiesityksiä. Jospa jonakin kesänä!

 

KIIREETTÖMYYS JA YSTÄVÄLLISYYS

Nyt, kun olin Kööpenhaminassa viikon verran ja minulla oli tilaisuus liikkua kaupungissa itsekseni useampana päivänä, tulin kiinnittäneeni jollain tavoin enemmän huomiota siihen miten ihmiset toimivat suhteessa muihin kanssakulkijoihin. Se miten eri yhteyksissä havaitsi muun muassa kiireettömyyttä ja ystävällisyyttä, oli itselleni merkittävää. Kävelin sitten keskellä kävelykatua turistien ja opiskelijoiden joukossa tai sitten ihan melkeinpä itsekseni rauhaisalla sivukadulla, oli jotenkin leppoisaa. Ihmiset kulkivat ryhmissä, pareittain, kaikenikäiset sulassa sovussa. Jotenkin sellainen kireyden ja kiireen tuntu ei näkynyt. Tai en onnekkaasti sellaista havainnut.

Kun olin kenkäkaupassa eikä löytynyt sopivaa kokoa, minulle kerrottiin, että keskiviikkona tai perjantaina heiltä pyöräillään toiseen eri kaupunginosassa olevaan kenkäkauppaan hakemaan kenkiä!!! Siis mitä? Minulle tuotaisiin kengät pyöräillen ja parin päivän päästä. Lupasivat vielä soittaa minulle, kun ovat saapuneet. Ja niin tapahtui. Minulle soitettiin keskiviikkona, että kengät ovat saapuneet :) Kiireetöntä ja ystävällistä, toden totta. 



Tuosta pyöräilystä täytyy kyllä sanoa, että se ei näyttänyt kiireettömältä, ei. Pyörillä ajettiin ja vauhdilla, mutta järjestäytyneesti. En lähtenyt tuohon joukkoon pyöräilemään, minähän kävelin kaikki matkat. Se olikin sitten varsinainen kävelyviikkoni, enimmillään päivässä tuli käveltyä lähes 15 kilometriä. Ehkäpä tuo liikkumismuotoni alleviivasi tunnelmiani. Pisin kävelymatkani suuntautui Kööpenhaminan Design museoon. Se oli yksi matkan ehdottomista käyntikohteistani.

 

MUOTOILU JA DESIGN

Kööpenhaminassa ei voi liikkua havaitsematta sitä valtaisaa muotoilun helmien ja designin läsnäoloa ihan kaikkialla. Ei niin, että tunnetuimmat tuotokset tulisivat vastaan tuon tuosta, mutta on mahdollista nähdä  tanskalaista muotoilua ja sanotaanko nyt designia, aika helposti. Ihan keskellä kaupunkia on ns HAY -talo, johon voit mennä suoraan Strögetilta sisään ja kiertää kahdessa kerroksessa ihastelemassa kaikkea sitä, jotta suomalaisetkin hankkivat koteihinsa. HAY:n edustamat huonekalut ja sisustusesineet ovatkin puhdaslinjaisia ja tavallaan konstailemattomia myös suomalaiseen makuun. Voi varmaankin sanoa, että skandinaavisen kodin klassikkoja kauttaaltaan.

Toinen matkani suunnitelluista kohteista kukkagallerian lisäksi oli Kööpenhaminan Design museo. Kun sinne menin, en totta puhuen oikein tiennyt mitä odottaa. Museokierroksella oli mahdollisuus ottaa kuvia, joten kyllä vain, kuvia tuli otettua. Mikään kuva ei kuitenkaan tee oikeutta sille laajalle muotoilun kehittymisen historialle, jota museossa esitellään. Elämyksiähän ei voi oikeastaan tallettaa kuviin. Esimerkiksi oheinen kuva tanskalaisen designin yhtymäkohdasta lähinnä japanilaiseen vanhaan muotoiluun ei tee oikeutta aika intiimillekin tilalle siinä ympärillä.

Jotenkin ihan paras hetki tuolla museokierroksella oli se, kun oven takaa avautui uskomaton tuolinäyttely. Se tunne :) 

... ja sitten oli suorastaan ikonisia tuoleja vieri vieressä.

Museossa oli mielestäni aika keskeisessä roolissa tuolit ja ihan oikeutetustikin. Luonnollisesti myös Alvar Aallon Tank -tuoli oli mukana näyttelyssä.

Sen sijaan, että olisin istunut kierroksen jälkeen salaattilounaalle museon kahvion designtuoleille, suuntasin pikkupuutarhaan syömään. Ruokailtuani saatoin vain todeta, että suomalaiset astiathan siellä oli käytössä. Ilmankos oli niin leppoisaa ruokailla. 

Vinkiksi vielä muotoiluunkin liittyen tiedoksi, että käydessäsi Kööpenhaminan tiedepuisto Experimentariumissa (sellainen lapsiperheen upea käyntikohde), kohtaat muuten tällaisen portaikon! 

 

VALO JA VALAISTUS

Tanskalaisuus on kynttilänvaloa, mutta myös huikeita valaisimia. Sekä muotoilun että designin kannalta on ehkä helpoimmin saavutettavissa oleva kohde keskellä Strögetiä oleva Illums Bolighus. Upea monikerroksinen tavaratalo, joka on puhtaasti varattu huonekaluille, valaisimille ja kaikenlaisille sisustustuotteille. Koska sieltä voi löytää niin valtavasti suomalaisiakin tuotteita, tulee sellainen olo, että haluaa valikoida sen mitä katselee. Tällä kertaa suuntasin tavaratalon yläkertaan katselemaan sisustuskokonaisuuksia ja valaisimia. ei ole ehkä ihan liioittelua sanoa, että eräänlainen valaisinten taivas on täällä. Valaisimia  ja kauniita sisustuksia vain on ja on...

 

VÄRIT

Värikkyys on itselleni raikas tuulahdus, jota kovasti kaipaan joskus lisää ympärilleni. Ihailen paljon niitä ihmisiä, jotka osaavat luontevasti käyttää väriä sisustuksessa. Kyseessä on ymmärrykseni mukaan taitolaji, mutta myös epäilemättä jotain, jossa voi kehittyä. Kööpenhaminassa väriä oli HAY -talosta kadunvarren kahviloihin ja kanava-alueen taloista tuoretoriin ja kukkiin. Niin raikasta ja piristävää kuin on liikunnallinen, pyöräilevä sporttisesti tai hippihenkisesti pukeutunut tanskalainenkin.

Olihan mukava ja virkistävä viikko Kööpenhaminassa. Sellaista leppoisaa elämänmenoa, kaunista muotoilua ja hyvää mieltä henkivä kaupunki.

I had a really lovely week in Copenhagen in September. There was so much relaxed atmosphere, style and design to feel and see. 

 

 

Kommentit (0)

Niinhän siinä sitten kävi, että pitkään suunniteltu matka lähestyy ja tässä sitä vain ihmettelee nytkin, mitä ottaisi mukaan ja missähän välissä sitä pakkaisi. Kuulen jo jonkun huomauttavan, että jättäisit kirjoittamisen vähemmälle :) niin ehtisit paremmin pakkaamaan.

Kuvan magneettinapeista (lue: jääkaappimagneeteista) voitkin jotain päätellä siitä, että on tullut jonkin verran matkustettua, myös rakas kotimaa on tuolla pohjoismaiden osiossa näkyvissä. Kerran aiemmin olen tuota kuvassa osittain näkyvää kokoelmaa ja sen siirtämistä pois jääkapista kuvaillut kirjoituksessani. Ne veivät kaiken tilan jääkaapin ja osin pakastimen ovista ja tällaiseen ratkaisuun päädyimme. Kaikilta matkoilta emme niitä ole tuonut ja toisaalta mukana on jokunen, jonka olemme saaneet muilta tuliaisiksi. 

Nyt on pitkästä aikaa edessä matka Kööpenhaminaan, ihan yhteen suosikkimaahani - Tanskaan. Siis ykkössuosikkinihan on Ranska, jos ette ole sitä sattumoisin joskus aiemmin kuulleet. Hauskaa - vain yhden kirjaimen ero näillä suosikeilla. Nyt on vuosi kulunut edellisestä matkasta kotimaan ulkopuolelle, joten ihan on melkein perhosia vatsassa, kun on niin kiva päästä kotomaata kauemmas. Tässä yhteydessä Haaparannan Ikea -reissuja lasketa. Niin ja mikä parasta, nyt pääsen hyggeilyn kotimaahan. Tuon kuvan kirjan kannesta nappasin facebookista ja olisipa hauska löytää se Kööpenhaminasta kirjakaupasta tuliaiseksi.

Tavoistani poiketen viivähdän tässä kirjoituksessa myös henkilökohtaisen matkalle pukeutumisen maailmassa yksityiskohtaisemmin. 

Valmistautuminen matkalle on joillekin hyvissä ajoin suuunniteltu ja valmisteltu asia ja toisille taas on hauskaa heittää laukkuun vaatteita, kenkiä ja henkilökohtaisia tavaroita ihan viime hetkellä. Olen ollut varmaankin jostain tuosta välistä omine tapoineni. Ainakin sen verran etukäteen olen aina valmistautunut, että on tullut tarkistettua tarvittavat pyykkihuoltoasiat etukäteen. Mutta, mutta jonkin verran päänvaivaa on aiheuttanut se, miten mitoittaa mukaansa lähtevän vaatemäärä... ja kengät! Ne, jotka ovat antautuneet Pinterestille ja hakeneet jotain kuvia vaatteista, saavat tuon tuosta ehdotuksia mailiinsa siitä miten koota optimaalinen kapselimallisto (capsule) vaatteita. Kapselimallisto tarkoittaa sellaista vaatekokoelmaa, joita ei ole paljon ja jotka sitten kivasti sopivat toisiinsa. Minun mielestä varsinkin matkalle lähtiessä on melkeinpä välttämätöntä edes yrittää tuollaista ratkaisua. Nyt siis on edessä tällainen yritys. Siitä seuraavaksi.

Olen tosiaan katsellut jo pitempään sääennusteita ja sään kehitystä Tanskassa.  Alustavasti  vaikuttaisi lähitulevaisuudessa olevan aurinkoa ja pilviä taivaalla eikä sadetta ja sitten semmoiset 18-19 astetta lämpöä. Jos nyt olisi kevät ja tuollainen keli, sitähän jo melkein jättäisi kaikki takit matkasta (korkeintaan villatakki mukaan) ja melkein etsisi jo ehdottomasti sandaalit matkaansa. Viime viikonloppuna metsässä käydessä oli kyllä havaittavissa, että nythän on ruska-aika aluillaan ja siis oikeasti kesää ei enää ole. Joten kyllä täytyy nyt ottaa ainakin takki mukaan. Ja varalta sateenvarjo eikä niitä sandaaleja.

Jotta ei ihan koomiseksi  ja polveilevaksi menisi tämä valmistautumisen kertominen, olen tosiaan ajatellut koota kokonaisuutta. Siihen kuuluisi farkut, t-paita ja neuletakki lentomatkalle. Niitähän voi käyttää sitten kaupungilla liikkuessakin. Sitten päädyin ottamaan yhdet harmaat ns suorat housut ja melkein tekisi mieli ottaa myös jakku sitä tilannetta varten, että olisi kiva pukeutua vaikka illalla hieman paremmin. Iltamenoihin tarvitaan lisäksi pikkumusta. Musta ohuempi neule mukaan myös. Sitten vielä jotkut housut (harmaat kuinkas muuten), joita voi käyttää päivällä farkkujen vaihtoehtona ja yksi raitapaita, hieman paksumpaa materiaalia on ihan mukava. Lisäksi yksi uusi viininpunainen puuvillaneule, joka pääsee nyt käyttöön.  Varsinkin aamupäivisin voi olla viileämpää, joten kiva on olla pitkähihaisia vaatteita.

Kengät ovat oma lukunsa, koska edessä on kävelyä. Kööpenhaminahan on pelkän kilometrin mittaisen pääkatunsakin johdosta kävely- (pyöräily-) kaupunki. Joten oikein hyvin istuvat ja pehmeät mustat ballerinat tarvitaan mukaan, koska ne käyvät kaikkiin vaatevaihtoehtoihin, ehkäpä valmiiksi likaisen harmaanruskeat tennarit (supergat) ja sitten mustat korkokengät pikkumustan kanssa. Jotenkin toivon, että ehkäpä jotkut kivat uudet lenkkarit löytyisi sitten sieltä Kööpenhaminan ostoskaduilta. Nyt ei ole kyllä mielessä shoppailumatka, mutta joskus löytää jotain sellaista, jota ei kotikaupungin eikä pääkaupunginkaan valikoimista löydy ja silloin on paras ostaa. Haaveilen viininpunaisista lenkkareista. Siis kirja ja mahdollisesti lenkkarit - tilaa matkalaukkuun niille. 

Eikä siinä kaikki, päästään minun henkilökohtaiseen suurimpaan ongelmaan, kun rakastan laukkuja. Huh, huh. Olan yli menevä hihna pitää olla, kun on tämmöinen, joka varautuu aina pahimpaan matkoilla. Se vain, että aion kulkea kamera mukanani, lisää haastetta laukkurintamalla, kun ei ole tarkoitus näyttää turistilta. Se on ollut aina yksi päämääräni matkoilla, että sulautuisin sinne joukkoon. Ja sitten ottaisiko mukaan viininpunaisen laukunkin... Syysväritykseni näyttää puskevan pikku hiljaa esiin...

Sitten ihan välttämättä täytyy olla mukana musta paksu huivi, jota tarvitaan melkein mihin tilanteeseen vain ja jokunen ohuempi huivi. Tässä kohdassa muistutan aina itseäni siitä, että ne huivit eivät paina mitään ja sopivat sinne kaikkien muiden tavaroiden joukkoon ihan huomaamatta. Siispä myös väriä ja vaihtelua huivien avulla ja useampi vaihtoehto niitä mukaan.

No niin, eiköhän näillä suunnitelmilla voi tavarat pakata. Onko teille muuten käynyt matkalla niin, että melkeinpä koko viikon kulkee siinä ensimmäisessä asussa, jonka päälleen pukee ja suurin osa jää käyttämättä? Minulle on!

Koska kamerakin lähtee mukaan, saattaa jopa olla niin, että saatte myös tuliaisina jonkun kirjoituksen kuvien kera Kööpenhaminan syksystä. Siihen saakka oikein leppoista syksyn alkua kaikille!

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2018

Kategoriat