Olen nyt reilun viikon sulatellut matkaani Kööpenhaminaan, joten on aika ainakin yrittää kiteyttää muutamin ajatuksin sitä mikä tällä matkalla lujitti ihastustani tähän kaupunkiin. Samalla täytyy todeta, että jotain peruuttamattomasti ihastuttavaa on myös elämäntyylissä, jota muutamin ajatuksin yritän kuvata. 

 

KASVIT JA TILAT SISÄLLÄ JA ULKONA

Tämä matka alkoi aivan vastustamattoman ihanasti,kun pääsin lomamatkan ensimmäiselle aamiaiselle. Tähän väliin ensin selitys hotelliaamiaisen merkittävyydestä jo ajalta pienten lasten äitinä. Kerran kesässä ihan parasta oli saada syödä hotelliaamiainen  ja se riitti ainutkertaisuudessaan aina seuraavaan kesälomamatkaan. Tarvinneeko tuota enempää perustella miksi kirjoitan aamiaisesta.

Joten aamiainen on matkoilla edelleen ihan parasta ja nyt vanhempana arvostaa entistä enemmän myös sitä ympäristöä, jossa sen syö. Olin jotenkin niin liikutetun onnessani, kun katselin sitä miten aamiainen oli katettu kauniisti esille. Havaitsin heti, että kynttilät oli sytytetty ja aamiaishuoneen ulkopuolella oli hurmaava terassi kasveineen. Erityisesti kuvan aamiastarjoilun piste oli suorastaan vakuuttava näyte tämän päivän tanskalaisesta tavasta luoda tyylikäs, visuaalisesti kiinnostavaa näkymä. Vaikka aamiseksi oli tarjolla mitä esteettisimpiä munakasannoksia ja jugurtti-marja-annoksia pienissä laseissa, en niitä kuvannut, mutta muutamin kuvia otin aamiashuoneesta ja terassista. Tosiasiassa aamiaishuoneessa oli melkoisesti ihmisiä, joten kuvaamiselle on aikansa ja paikkansa.

Niinpä niin, ymmärrän sen, että ilmastolliset olosuhteet ovat hieman erilaiset Suomen, ja varsinkin Oulun, sekä Kööpenhaminan välillä. Siltikin siitä tavasta miten erilaisia ruukkuja käytetään harmonisesti rinnakkain ja käytetään muitakin kuin pelkästään kukkivia kasveja, olisi opittavaa. Ainakin voisi yrittää ihan alkajaisiksi itsekin päivittää syys- / talvi-istutukset, ehkäpä hieman runsaammin kuin aiempina vuosina. 

Kasveista ja tiloista en voi kirjoittaa mainitsematta tässäkin yhteydessä muutamalla ajatuksella pitkästä aikaa tekemääni käyntiä Tage Andersenin kukkagalleriassa. Siellä näkyi aivan erityisen hyvin se, miten tilan voi ottaa haltuun runsaammin erilaisia kasveja ja esineitä yhteen sovittaen. Kirjoitin tästä jutun jo matkalla ollessani, koska olin vain niin iloinen saatuani tavata tämän taiteilijan työssään ja nähdä hänen upeaa kättensä jälkeä ihan livenä. Jutun voit lukea tästä linkistä https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/niin-paljon-muuta-kuin-kukk...

Ostin muuten tuosta kukkagalleriasta kirjan tuliaisiksi ja avasin paketin vasta tässä viikonloppuna. Kirja käsittelee Tage Anderseniin maatilaa nimeltä Gunillaberg, joka sijaitsee Smålannissa, Ruotsissa. Kirjan perusteella tämä paikka on kukkagallerian veroinen käyntikohde, jossa myös on toisinaan ooppera- / balettiesityksiä. Jospa jonakin kesänä!

 

KIIREETTÖMYYS JA YSTÄVÄLLISYYS

Nyt, kun olin Kööpenhaminassa viikon verran ja minulla oli tilaisuus liikkua kaupungissa itsekseni useampana päivänä, tulin kiinnittäneeni jollain tavoin enemmän huomiota siihen miten ihmiset toimivat suhteessa muihin kanssakulkijoihin. Se miten eri yhteyksissä havaitsi muun muassa kiireettömyyttä ja ystävällisyyttä, oli itselleni merkittävää. Kävelin sitten keskellä kävelykatua turistien ja opiskelijoiden joukossa tai sitten ihan melkeinpä itsekseni rauhaisalla sivukadulla, oli jotenkin leppoisaa. Ihmiset kulkivat ryhmissä, pareittain, kaikenikäiset sulassa sovussa. Jotenkin sellainen kireyden ja kiireen tuntu ei näkynyt. Tai en onnekkaasti sellaista havainnut.

Kun olin kenkäkaupassa eikä löytynyt sopivaa kokoa, minulle kerrottiin, että keskiviikkona tai perjantaina heiltä pyöräillään toiseen eri kaupunginosassa olevaan kenkäkauppaan hakemaan kenkiä!!! Siis mitä? Minulle tuotaisiin kengät pyöräillen ja parin päivän päästä. Lupasivat vielä soittaa minulle, kun ovat saapuneet. Ja niin tapahtui. Minulle soitettiin keskiviikkona, että kengät ovat saapuneet :) Kiireetöntä ja ystävällistä, toden totta. 


Tuosta pyöräilystä täytyy kyllä sanoa, että se ei näyttänyt kiireettömältä, ei. Pyörillä ajettiin ja vauhdilla, mutta järjestäytyneesti. En lähtenyt tuohon joukkoon pyöräilemään, minähän kävelin kaikki matkat. Se olikin sitten varsinainen kävelyviikkoni, enimmillään päivässä tuli käveltyä lähes 15 kilometriä. Ehkäpä tuo liikkumismuotoni alleviivasi tunnelmiani. Pisin kävelymatkani suuntautui Kööpenhaminan Design museoon. Se oli yksi matkan ehdottomista käyntikohteistani.

 

MUOTOILU JA DESIGN

Kööpenhaminassa ei voi liikkua havaitsematta sitä valtaisaa muotoilun helmien ja designin läsnäoloa ihan kaikkialla. Ei niin, että tunnetuimmat tuotokset tulisivat vastaan tuon tuosta, mutta on mahdollista nähdä  tanskalaista muotoilua ja sanotaanko nyt designia, aika helposti. Ihan keskellä kaupunkia on ns HAY -talo, johon voit mennä suoraan Strögetilta sisään ja kiertää kahdessa kerroksessa ihastelemassa kaikkea sitä, jotta suomalaisetkin hankkivat koteihinsa. HAY:n edustamat huonekalut ja sisustusesineet ovatkin puhdaslinjaisia ja tavallaan konstailemattomia myös suomalaiseen makuun. Voi varmaankin sanoa, että skandinaavisen kodin klassikkoja kauttaaltaan.

Toinen matkani suunnitelluista kohteista kukkagallerian lisäksi oli Kööpenhaminan Design museo. Kun sinne menin, en totta puhuen oikein tiennyt mitä odottaa. Museokierroksella oli mahdollisuus ottaa kuvia, joten kyllä vain, kuvia tuli otettua. Mikään kuva ei kuitenkaan tee oikeutta sille laajalle muotoilun kehittymisen historialle, jota museossa esitellään. Elämyksiähän ei voi oikeastaan tallettaa kuviin. Esimerkiksi oheinen kuva tanskalaisen designin yhtymäkohdasta lähinnä japanilaiseen vanhaan muotoiluun ei tee oikeutta aika intiimillekin tilalle siinä ympärillä.

Jotenkin ihan paras hetki tuolla museokierroksella oli se, kun oven takaa avautui uskomaton tuolinäyttely. Se tunne :) 

... ja sitten oli suorastaan ikonisia tuoleja vieri vieressä.

Museossa oli mielestäni aika keskeisessä roolissa tuolit ja ihan oikeutetustikin. Luonnollisesti myös Alvar Aallon Tank -tuoli oli mukana näyttelyssä.

Sen sijaan, että olisin istunut kierroksen jälkeen salaattilounaalle museon kahvion designtuoleille, suuntasin pikkupuutarhaan syömään. Ruokailtuani saatoin vain todeta, että suomalaiset astiathan siellä oli käytössä. Ilmankos oli niin leppoisaa ruokailla. 

Vinkiksi vielä muotoiluunkin liittyen tiedoksi, että käydessäsi Kööpenhaminan tiedepuisto Experimentariumissa (sellainen lapsiperheen upea käyntikohde), kohtaat muuten tällaisen portaikon! 

 

VALO JA VALAISTUS

Tanskalaisuus on kynttilänvaloa, mutta myös huikeita valaisimia. Sekä muotoilun että designin kannalta on ehkä helpoimmin saavutettavissa oleva kohde keskellä Strögetiä oleva Illums Bolighus. Upea monikerroksinen tavaratalo, joka on puhtaasti varattu huonekaluille, valaisimille ja kaikenlaisille sisustustuotteille. Koska sieltä voi löytää niin valtavasti suomalaisiakin tuotteita, tulee sellainen olo, että haluaa valikoida sen mitä katselee. Tällä kertaa suuntasin tavaratalon yläkertaan katselemaan sisustuskokonaisuuksia ja valaisimia. ei ole ehkä ihan liioittelua sanoa, että eräänlainen valaisinten taivas on täällä. Valaisimia  ja kauniita sisustuksia vain on ja on...

 

VÄRIT

Värikkyys on itselleni raikas tuulahdus, jota kovasti kaipaan joskus lisää ympärilleni. Ihailen paljon niitä ihmisiä, jotka osaavat luontevasti käyttää väriä sisustuksessa. Kyseessä on ymmärrykseni mukaan taitolaji, mutta myös epäilemättä jotain, jossa voi kehittyä. Kööpenhaminassa väriä oli HAY -talosta kadunvarren kahviloihin ja kanava-alueen taloista tuoretoriin ja kukkiin. Niin raikasta ja piristävää kuin on liikunnallinen, pyöräilevä sporttisesti tai hippihenkisesti pukeutunut tanskalainenkin.

Olihan mukava ja virkistävä viikko Kööpenhaminassa. Sellaista leppoisaa elämänmenoa, kaunista muotoilua ja hyvää mieltä henkivä kaupunki.

I had a really lovely week in Copenhagen in September. There was so much relaxed atmosphere, style and design to feel and see. 

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat

Instagram

Sisältö jatkuu mainoksen alla