Kirjoitukset avainsanalla Kattaus

Ajattelin tämän toisen kesälomakatsauksen koota sen ehkä keskeisimmän mökkiasian ympärille eli ruokailun. Tai, no, ainakin minä niin koen, että mökillä (vapaa-ajan kodissamme) on ihan kiva aika ajoin satsata vähän enemmänkin aterioihin ja kattamiseen - siis toisinaan.  On myös niitä päiviä, että siinähän se päivä kuluu ilman sen isompia seremonioita siitä, mitä syödä ja miten kattaa pöytää.

Meillä varsinainen mökkikesä alkoi aivan kesäkuun alussa, kun vietimme neljän pariskunnan kesken viikonvaihdetta siellä. Tuolloin elettiin helteisen toukokuun ja kesäkuun alun viimeisiä tosi lämpimiä päiviä ja oli melkein riski, että kauan suunnittelmamme rosvopaistiateriointi ei onnistuisi. Onneksi miehen huolella rakentama paikka rosvopaistia varten oli hyvin suojattu ja lauantaipäivä meni hienosti ainakin miesporukan osalta niissä puuhissa.

Olin saanut todella rajun flunssaviruksen, joka tuli päälle siinä perjantain ja lauantain välisenä yönä!  Sen seurauksena kaikki "ihanat naiset rannalta" osallistuivat ruokailun valmisteluun kanssani enemmän kuin oli kohtuullista, kun olivat kuitenkin vieraana. Olin päätynyt tarjoamaan alkupalaksi Eggs Benedicteä eli uppomunia. Sehän tarkoitti sitä, että olin myös päätynyt uhmaamaan onneani, koska en ollut aiemmin näin suurta määrää niitä samalla kertaa valmistanut ja vieläpä poikkeavalla tavalla. Kerron kohta tarkemmin. Uusien perunoiden ja rosvopaistin (osa nautaa ja osa poroa) lisäksi tarjolla oli bataattisalaattia. 

Sairastuminen vaikutti ikävästi myös siihen, että en ollut parhaimmillani tarkistamaan kuvien onnistumista, joten harmillisesti pääosasta kuvista ei tullut mitenkään kelvollisia. Kuvaaminen tarkoittaa minun puolelta toki sellaista tilanteiden ikuistamista ja mahdollisimman vähän häiriötä muille siihen liittyen aiheuttaen, niin toivon. Ehkä parhaat kuvat ovat tuosta alkupalasta. Tässäpä tulee kuvia siitä, miten "sarjatuotantona" ateriat koottiin keittiössä porukalla lautasille. Sovittiin, että en koske ruoka-aineisiin, jotta tautini ei tarttuisi. Keitettyjen parsojen päälle kiedottiin kylmäsavulohta ja siihen päälle kumottiin valmis uppomuna annoksen päälle. Osallistuin vain uppomunien valmistukseen. Kuvasta näkyy, että ensin laitoin juomalasiin talouskelmua ja rikoin kananmunan siihen. Sitten keitimme munat pienissä talouskelmupussukoissa kattilassa (muistaakseni noin 4 minuuttia). Keitetyt munat valutettiin kelmun sisältä lautaselle. Onnistui ja oli hyvää ja kaunis alkupala myös. 

Yllä näkyvä rosvopaistiateria onnistui myös ja jälkiruokana oli kirsikkajuustokakkua. Siitä olenkin jakanut reseptin aiemmassa postauksessani, jonka löydät tästä osoitteesta: https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/kirsikkoja-kakun-paalle-kir... .

Tällä kertaa kakku näytti tältä.

Seuraava ns isompi ruokailukerta, jota hieman tallensin kameralla, kun pojan perhe oli käymässä maalla. Tällä kertaa(kin) omalta osalta huolehdin ainoastaan kattauspuolesta. Ruoka oli kreikkalaishenkinen; cuscussalaattia ja kreikkalaisittain maustettuja grillivartaita. On muuten tosi kivaa myös se, että lastenlasten kasvaessa isommiksi he ryhtyvät syömään monipuolisesti samaa ruokaa perheen kanssa, kuten näissä kuvissakin näkyvällä aterialla. Tosiasiassa nykylapset tottuvat myös omaa ikäpolveani aiemmin monenlaisiin mausteisiin ja ruokalajeihin ja syövät "samasta padasta" jo yhden vuoden iästä lähtien. Toki suolan ja sokerin käyttö pitää huomioida, joka tosin ei ole haitaksi kenellekään.

Sananen siis astioista ja kattamisesta ja miten se toteutuu maalla. Kuten kuvista huomaat olen käyttänyt kattamiseen aika tavallisia punottuja alustoja ja tuohon ensimmäiseen kattaukseen olin tuonut kotoa ison valkoisen pellavaliinan.  Pöytää jatkettiin pienemmällä jostain varastosta löytyneellä pikkupöydällä, jotta kaikille kahdeksalle saatiin riittävän kokoinen pöytä. Lautasina olen käyttänyt tänne maalle hankkimaani Riviera Maisonin mallistosta poistunutta lautassarjaa, jossa lukee Catch of the Day. Ostin ne tilanteessa, jossa niitä oli vielä myynnissä joissakin paikoissa Suomessa. Tein aika ison työn saadakseni kahta kokoa kahdeksan kappaletta. Onneksi olin joskus ostanut kaksi isoa samanhenkistä AmandaB:n lautasta, joten sitten pystyin hieman yhdistellen saamaan riittävän määrän kattauksia isommallekin porukalle. Juomalaseina on Aino Aallon laseja kahta eri väriä; kirkkaita ja vaaleansinisiä ja aterimet ovat tavanomaisia kotimaisia perusastioita. Tilanteessa, jossa on enemmän porukkaa tai on muita tarpeita, tuon kotoa täydennystä. 

Kattaukseen käytän muutoin kaapeista löytyviä vanhoja astioita, kuten huomaat tästä perheaterian kattauksesta. Oikeastaan on ihan mukavaa ja samalla nostalgistakin käyttää myös sellaisia astioita, joista jotkut ovat peräisin jopa omasta mummolastani. Niin ja tänä kesänä toin lisälautasiksi meidän perheellemme 1980 -luvulla hankkimaamme sinistä Pentikin Menu -astiastoa. Ne tuovat kivaa vaihtelua sekä nostalgisia tunnelmia kattaukseen.

Servettien osalta tuon tuon joskus kotoa pellavaservettejä, joita olen hankkinut Balmuirilta tässä parin viime vuoden aikana. Niitä voi sitten yhdistellä kaapista löytyviin puuvillaservetteihin tai paperisiin servetteihin. Kattaminen on aina sellaista fiilispohjaista ja ihan tavallisina päivinä, joita suurin osa onkin vapaa-ajan kodissamme, syntyvät ateriat osin spontaanistikin siitä mitä jääkaapista / pakastimesta löytyy. 

Helteisiä kesäpäiviä on riittänyt tänä kesänä ja lomailijan lounas on yksinkertaisimmillaan helppoa ruokaa; uusia perunoita ja tänä kesänä jopa itse ongittua ahventa paistettuna. Ja mikä parasta kesä on melkeinpä vasta puolessa välissä ja eiköhän ruokapöytää tule katettua kaikkina päivinä tavalla tai toisella. 

Mieluisia kesämuistoja toivotellen, vietät sitä sitten maalla, kaupungissa, kotona tai mökillä. 

Some memories of the dinners or simple lunch time in our cottage by the river during this summer. How is the table setting in the cottage? And there is so much summertime still to enjoy. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Kauniita kattauksia, ihanan kotoista ja samalla niin hauskalla fiiliksellä kuvailtua! Kiitos näistä, sain vinkin kaivaa esiin joitakin vanhoja, muistorikkaita astioita!

mrs60something
Liittynyt10.9.2017

Hei Kerttu, kiitos palautteesta. Pahoittelut, että vastaukseni tulee näin myöhässä. On tosi kiva, että tällaisilla kirjoituksilla voi tuoda iloa ja inspiraatiota muillekin. Muistot ovat tärkeitä ja niillä on merkitystä myös tuleville sukupolville, kun saavat mahdollisuuden vaikka keittokulhon tai muun muodossa niiden aistia olevan läsnä. Hauskaa kesän jatkoa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joskus yhteen viikonloppuun mahtuu niin paljon tunnelmaa ja iloa, että on vaikea kiteyttää mitä siitä kertoisi. Pitkästä pitkästä aikaa olivat pikku A ja neito M käymässä meillä maaliskuun alkupuolella. Siis viikottainhan heitä näemme facetimella, mutta sitä tunnetta, kun saa lapsenlapsen lähelle ja syliinsä ei korvaa mikään. Nyt oli semmoinen viikonloppu ja onneksi meillä oli tiedossa matka vuorostaan heidän kotiinsa vielä ennen pääsiäistä ja tavata taas. 

Pääsiäinenhän on minulle iso juhla. Oli jopa aikoja, jolloin koin pääsiäisen jouluakin voimakkaammin tärkeäksi osaksi vuoden kiertoa. Pääsiäisen liittyy ainakin kaksi perheeni suurista tapahtumista; omat häät ja nuorimmaisen syntymä tapahtuivat aikanaan juuri tuolloin. Myöskin eteläpohjalaiset kotiseudun perinteet olivat niin isoja asioita, että niitä kaipaan edelleen vuosittain. Pääsiäiskokot ja -trullit kuuluivat ja kuuluvat nykyisinkin siellä perinteisiin ja nimenomaan pääsiäislauantaina.  

Tällä kertaa pääsiäisen lähestyminen sai minut hankkimaan ensimmäiset sipulikukat jo maaliskuun alkupuolella. Minulle varoiteltiin, että niitä ei saa laittaa ulos, kun on pakkasta, joten kiltisti ne sitten sisäkukiksi sijoitin. Aivan merkillisesti tuo hieman kermanvalkoinen narsissi Bridal Crown mahtui tuohon varmaankin todella vanhaan Orthexin ruukkuun, joka löytyi kodinhoitohuoneen kaapin perältä. Tuli niin hauska, retrohenkinen olo, että ihan ilahduin, kun en ollut onneksi mihinkään sitä hävittänyt. Sopii kuin nakutettu tuo kaupan sisäruukku kasveineen valkoisen ruukun sisälle.

Toiseksi hankin helmihyasintteja. Kovin olivat tuolloin vielä nupullaan, joten niiden osalta oli toiveita, että ne kukkivat vielä pääsiäisenäkin. Tätä kirjoittaessa voi sanoa, että eivät muuten kestä pääsiäiseen ja narsissi on menettämässä tehoaan tässä vajaa viikko ennen pääsiäistä.. Koristellakseni pöytää perhepäivällistä varten irrotin muutaman helmihyasintin sipulin ja laitoin ne pieneen lasimaljaan. Tuossa maljassahan oli minulla jouluna ne kaksi vahahyasinttia, jos joku muistaa sen kuvan nähneensä. 

Seuraavaksi aloin irrottelemaan pääsiäisen hengessä oikein kunnolla ja etsin esille kaikki keraamiset munat, joita on eri kokoisia. Ne toivat kivasti sinistä sävyä pöytään. Sitten valitsinkin siniset pellavaservetit ja niin edelleen. Olipa hauska järjestellä päivällispöytää tällä kertaa peräti kolmelle lapsenlapselle kuuden aikuisen lisäksi. Pikku L oli myös kanssamme vanhempineen. Pikku E puolestaan on vanhempineen kovin kaukana matkalla ja niinhän se on, että kaikki eivät mitenkään voi olla yhtäaikaa paikalla kovin usein.

Kuvissa näkyy sekä tarjolla ollut hyvä punajuurisalaatti että jälkiruoka. Palaan ehkä vielä tuohon jälkiruokaan myöhemmin ja jaan reseptin teille toisessa postauksessa. Kuvat on otettu ennen ja jälkeen ruokailun, joka oli rauhoitettu perheelle.

Muutoin viikonlopun ruuista kerronkin ainoastaan sen, että todellakin niin suomalaiskansallisesti ja retrohengessä tarjoilin junaan lähteville lapsukaisille (ja aikuisille) makaroonilaatikkoa. Makaroonilaatikkohan oli ns varma juttu saada lapset syömään edes jotain, vaikka junamatka jännittikin jo mieltä. Kuvissa näkyy taustalla, että olimme ottaneet esille tyttäremme vanhan nukkekodin, joka sai ainakin kahdenkymmenen vuoden jälkeen uuden leikkijän :)  

Tuo ihana viikonloppu päättyi meidän isovanhempien kannalta täydellisesti, kun pikku A (siis jo 4 -vuotias ensimmäinen lapsenlapsemme) ja siskonsa, 2 -vuotias neito M, lauloivat pukeutuessaan ennen junamatkaa meille seuraavasti

"Linnunradalla on tähti

Joka kiertää planeettaa

Planeetalla kaupunki

Kaupungissa katu

Jonka varrella on talo

Sen ikkunalla sinä

Ja sinulla on sydän, jota rakastan"  

Lyriikka on Juha Tapion laulusta Sydän, jota rakastan.

Sydämellisiä hetkiä ja aurinkoista pääsiäiseen valmistautumisen aikaa myös teille!

 

Kommentit (0)

Tiedättehän sen tunteen, kun odottaa vieraita, kuten ystäviä kylään, ja haluaa kattaa pöydän hieman eri tavoin kuin joskus aiemmin. Yleensä ei edes tiedä ihan varmasti miten kattaus syntyy ja minkälainen on lopputulos. Oikeastaan mielessä on vain se ajatus ja se tunnelma...

Näin kävi minulle jälleen kerran tässä helmikuun alussa, kun halusin kattauksen jotenkin heijastelevan tunnetilaani. Valitsin kaapeista ja laatikoista kynttilänjalat, liinan ja vuosia säilössä olleet pienet kynttilät. Siinä puuhatessani tuli jälleen se ihana hetki kaiken kiireen keskellä, kun yhtäkkiä valoa tulvi keittiöön juuri sillä tavalla, että on aika ottaa kamera esille. Toinen kuvaukseen sopiva hetki tuli sitten, kun kaikki oli valmista ja sytytin kynttilät ja katselin olohuoneesta katetun pöydän suuntaan, jolloin valaistuksen muutos sekä kynttilöiden liekki toi esille pehmeämpää valoa. Senkin halusin kuvata. 

Katoin pöydän sekä alkukeitolle (suppilovahverokeitto) että pääruualle, jota olivat blinit. Kuvissa näkyy, että käytössä olivat juhlavammat keittolautaset sekä kristalliset viinilasit. Jälkiruokana oli muunnelma Charlotte Russe jälkiruuasta, joka koottiin lautasille kahvin yhteydessä. Tarjosimme rakkaille ystäville illallisen ja samalla oli tilaisuus juhlistaa heidän perheessä vietettyä merkkipäivää. Mikä ihana syy juhlavammalle kattaukselle :) Samalla saatoin tuoda hieman bliniateriaan sopivaa tunnelmaa tällä kattauksella. Ajattelin, että tuo vanha Marimekon liina sopii tehostamaan kokonaisuutta hieman koukeroisella kuvioinnillaan. Tulppaanit ovat valinta, joka sopii tähän aikaan vuodesta pöydän kattaukseen ja värejähän on loputtomasti. Vaaleanpunertavat tulppaanit, joissa oli viehättävä vaaleankellertävä reunus, oli tällä kertaa kattauksen ainut etukäteen tehty valinta. 

Juuri näiden viimeisten kuvien ottohetkellä oli ihana levollinen tunnelma, jonka jälkeen vieraat saapuivat ja pääsimme nauttimaan yhteisestä illasta. Ihania keväisiä hetkiä vaikka ystävien kanssa aterioiden ihan jokaiselle toivottaen!

We had a lovely dinnertime with our dear friends last Friday. It was a great joy to plan a bit more festive table setting this time for a dinner; creamy Chanterelle soup, small pancakes made from buckwheat flour and served with roe of whitefish, smoked salmon, sour cream etc. For desert we had Charlotte Russe in a new way. I wish you also have time to enjoy this winter turning slowly to spring with your friends.

Kommentit (0)

Halloweenin saapuminen on jo suomalaistakin perinnettä, joka on näkynyt ruokakaupoissa erittäin vahvasti kaikenlaisten kurpitsojen myyntinä. Vielä vuosi sitten oli muuten aika vaikea löytää kurpitsoja, kun silloin suunnittein tarjoavani siitä ruokaa. No, nyt on toisin ja hyvä niin, sillä alueemme valtalehdessä Kalevassa julkaistiin pari viikkoa sitten resepti pataruuasta, johon tulee kurpitsaa.

Päätin kokeilla valmistaa tätä ruokaa ja ensimmäisen "koe-erän" teinkin jo viikko sitten. Tänä varsinaisena Halloween -viikonloppuna tarjosin perjantaina perheelle kyseistä pataa  ja tässä vallan lyhyen kaavan mukaan mitä siihen tarvitaan ja miten pata valmistui. Ohjeet ovat neljälle hengelle, vaikkakin tein nyt kaksinkertaisen annoksen, sillä saimme saman pöydän ääreen ison osan perheestä samalla kertaa. Joskin ihan pienimmäiset pikku L ja pikku E osallistuivat ruokailuun kiertämällä sylistä syliin :) 

Ainekset pataan (neljän hengen annos):

- kanan (broilerin) jauhelihaa 300-400 grammaa

- sipuli (pilko pieniksi paloiksi tai suuriksi, kuten minä tein)

- puolikas kurpitsaa (halkaise kahtia, koverra sisus, kuori kurpitsa ja paloittele lohkoiksi)

- keltainen paprika (kuutioi pienemmiksi paloiksi kuin kurpitsa)

- mausteita: suolaa 1/2 tl, mustapippuria myllystä, 2 tl oreganoa, 1/4 tl cayennepippuria, 1/2 tl kanelia, minä en käyttänyt muita mausteita, mutta reseptin mukaan voit lisätä vielä 1 tl juustokuminaa, 2 tl paprikaa, valkosipulia puristettuna

- 2 tölkkiä tomaattimurskaa ja 1 litra vettä sekä kanafondikuutio sekä valkoisia ja mustia papuja.

Rukista jauheliha ja sipulit, lisää mausteet, tomaattimurska, neste sekä muutkin ainekset. Annetaan hautua mielellään kaksi tuntia. Annos on runsas ja maku paranee, kun sen lämmittää uudelleen. Tarjolle laitettaessa lisää annoksen päälle avokadokuutioita ja raastettua cheddarjuustoa (tottakai emmental tai muukin juusto käy). Lisäkkeeksi sopii keitetty riisi tai risotto.

Tällä kertaa syötiin hieman pitemmän kaavan mukaan ja tein alkukeitoksi porkkanakeittoa (oli kiva soinnutella väriä pääruokaa ja Halloweenia ajatellen). Jälkiruuaksi tein ihan itse jäätelöä nyt niin ajankohtaisella ja helpolla reseptillä (löydät sen esimerkiksi Glorian kodin nettisivulta Mrs Jonesin blogista; vatkataan 4 dl vispikermaa ja 1 purkki kondensoitua maitoa noin 5 minuuttia. Mausteeksi käyvät marjat, hedelmät ihan omien makumieltymysten mukaan. Tällä kertaa sekoitin vatkattuun massaan (vaahtoon) pari lusikallista kahvia ja kaadoin massan leivinpaperilla vuorattuun pitkulaiseen vuokaan. Päälle koristelin sulatettua suklaata. Sitten laitoin pakasteeseen 4-6 tunniksi. Massasta riitti myös kahteen pikkuvuokaan, jonka kuvasin tähän juttuun. Varmuuden vuoksi uusille lukijoillenikin tiedoksi, että en yleensä ruokailujen aikana kuvaa, vaan kuvat otan joskus myös joko etukäteen tai myöhemmin.

Jaan mielellään reseptejä ja kuvailen minkälaisissa tilanteessa laitan ruokaa ideaksi teille muillekin kokkaamista tai leipomista varten.  Tarkoitukseni on opetella jatkossa sitä miten linkittäisin reseptejä muualta verkosta, jotta voisitte hyvin tarkkaan saada ohjeet käyttöönne. Omiin nimiini en muiden reseptejä halua liittää ja siksi mainitsen, kuten tässäkin jutussa sen mistä reseptin olen löytänyt. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ruuan laitossakin! Siispä iloisen syksyn merkeissä tapaamisiin ehkäpä joskus viikon päästä.  

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kiva, kun löysit blogini. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani. Minua ilahduttavat niin arkiset kuin juhlavammatkin asiat ja tapahtumat. Minun juttuni on lifestyle. Samalla, kun kirjoitan sisustuksesta tai ruuasta tai puutarhasta tai luonnosta tai ... pohdin ja peilaan niihin liittyen senhetkistä elämänmenoani. Siihen kuuluvat perhe ja etenkin pienet lastenlapset sekä toisinaan myös takaumat elettyyn elämään. Sielumaisemani on Etelä-Pohjamaalla, mutta vuosikymmeniä Oulussa eläneenä ja IIjokivarressa vapaa-aikaa viettäneenä, maustavat nämä maisemat kirjotuksiani. Jos en  eläisi Suomessa, minun maani olisi Ranska! Näillä eväillä kirjoitan ja jaan kuvia nyt ET -lehden blogiyhteisössä. Aiemmat kirjoitukseni löydät osoitteesta mrs60something.blogspot.fi. Löydät minut myös Facebookista, Instagramista ja Bloglovinista.

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat