
Taisi olla tämä viikonloppu ihan yhtä värikäs tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Ihan hengästyttävää oli katsella sitä värien ilotulitusta, jota näkyi niin teiden varsilla kuin perillä IIjokivarressa. Lauantaiaamuna kävin ensimmäiseksi tarkistamassa vieläkö löytyy mustia viinimarjoja pensaista. Tänä vuonna kävi sitten niin, että saatiinkin vallan erinomaisia marjoja, suorastaan spätleseä :) Ihan olivat niin maukkaita, että täytyypä uusia ensi vuonna sama juttu. Jättää osan mustista viinimarjoista syyskuun viimeiseen päivään poimittavaksi, melkeinpä suosittelen. Ei toki sovi silloin, jos on kovin kylmänarat kädet. Nimittäin sattui olemaan hieman viileä keli ja jätinkin loput poimimiset sunnuntaille.
Iltapäivällä kävimme hieman ajelemassa puolison kotimaisemissa, jolloin tuli katseltua tämän vuotista ruskaa enemmänkin ja, joka on tänä vuonna aivan erityisen kaunis. Ruskan värien innoittamana iski jälleen stailauksen kaipuu, jotta saisi illalliselle samaa värikylläistä tuntua kuin oli ulkona.
Ruokailu noudattaa meillä maalla ollessa lähes aina samaa ja turvallista linjaa. Kalaa, perunoita, kasviksia, salaattia. Mitäpä sitä muuta. On tullut käytettyä kattauksessa poron sarvia, lehtikuusen käkkäräisiä oksia ja käpyjä. Nyt kokosin isoon vanhaan puukuppiin värikylläisen pihlajanmarjan oksan, jokusen vielä maasta löytyvän valkoisen kukkasen sekä linnun sulkia. Niitähän puoliso on tullut keränneeksi metsässä kulkiessaan. Tuloksena sitten oli tällaista väri-ilottelua.
Jälkiruuaksi oli tarjolla tietysti niitä makeita ylikypsiä ja melkeinpä jäisiä mustia viinimarjoja, hilloja (siis lakkoja, suomuuraimia tai valokkeja ihan murrealueittenne tavalla ilmaistuna) ja lisäkkeeksi ihanaa smetanasta ja fariinisokerista tehtyä sekoitusta. Kiitos ohjeesta ystäville, jotka sitä ensi kertaa tarjositte kesällä mansikoiden kera. Hyvin sopi tämä lisäke näillekin marjoille.
Lopuksi on ihan melkeinpä pakko jakaa viikonlopun kaunein kuva, jonka nappasin päivällä ajellessamme. Oli taianomaista havaita, että vesi voi olla niin kirkasta, että järven pohjassa näkyy kiviä.