Blogi on täyttänyt kolme vuotta ja muutto on tapahtunut!

6.9.2019 klo 20:42

Blogin kirjoittaminen on minulle todella mieluisaa ja olen siihen panostanutkin nämä kolme vuotta. ET -lehden blogiyhteisössä olen ollut nyt vajaat kaksi vuotta, mutta nyt on aika muutokselle. Muutoksen painetta aiheutti se, että tämä blogiyhteisö on käsitykseni mukaan jossain vaiheessa ikäänkuin "alasajettu", joten uudet lukijat eivät jossain vaiheessa enää löydä tälle sivustolle. Hienoa, että vanhat kirjoitukset ovat täällä löydettävissä. Olisihan ikävää, jos vuosien työ häipyisi kuin tuhka tuuleen.

Oli niin tai näin, oman ratkaisuni olen tehnyt. En luonnollisestikaan tiedä mitä tästä seuraa, mutta kuten ajattelen "muutos on mahdollisuus" Kaikin tavoin uskon, että elämä kantaa edelleen ja jotain uutta ja hyvää voi tapahtua muutostilanteessa.

Ehkä joku teistä lukijoista jo on huomannutkin, että olen aloittanut kirjoittamisen uudessa lukijoiden blogiyhteisössä Kodin Kuvalehdessä. En siis kovin kauas siirtynyt, kun saman ison mediatalon yhteisössä jatkan. Kirjoitan edelleen nimellä mrs60something enkä nimenmuutokseen vielä ollut valmis.

Kiitän sinua lukijani sydämestäni, että olet lukenut kirjoituksiani. Toivon lämpimästi, että siirryt seuraamaan blogiani osoitteeseen https://www.kodinkuvalehti.fi/blogit/ms60something

Voit myös siirtyä facebookiin seuraajaksi, jonne myös jaan kirjoitukseni. Edelleen löydät minut myös instagramista.

Kaikkea hyvää syksyysi ja tapaamisiin edelleen kirjoitusteni kautta!

Just wanted to say that my blog had it's third birthday and I am starting to write in a new website now. Thank you for following me.

blogimuutto

Kommentit (2)

Anjakaarina

Liittynyt18.10.2015

1/2 |

klo 21:37 | 7.9.2019

Samaa olen itsekin jo jonkin aikaa pähkäillyt, kun pari lehden tekemää muutosta on jättänyt blogiyhteisön, jos ei nyt alasajetuksi, niin kuitenkin sivupolulle. En ole kuitenkaan vielä saanut edes mietintääni valmiiksi, saati jotain aikaiseksi. Sinulle toivotan kuitenkin hyvää jatkoa uudessa paikassa ja kirjoitusintoa. Anjakaarina

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Maija

Liittynyt15.10.2015

2/2 |

klo 2:02 | 8.9.2019

Mielenkiintoisinta koko tapahtumaketjussa on ollut se, ettei siitä ole tiedotettu lainkaan et-lehden bloggareiksi pyydetyille ja houkutelluille. Kun et-lehden itsenäiset verkkosivut lakkasivat päivittymästä, samalla päättyi meidän blogiemme näkyvyys lehden sivustolla ja lehden Facebookissa. Emme siis saa enää sitä kautta lukijoita. Käsittääkseni Kodin Kuvalehtikään ei tarjoa lukijablogeille tukea, joten sikäli vaihdos sinne ei paranna tilannetta. Itse perustin blogin et-lehden sivuille nimenomaan ison lehtitalon tarjoaman markkinointituen takia. Ajattelin olevani tässä seurassa vahvemmilla.
Olen tutkinut vaihtoehtoja, mutta päättänyt toistaiseksi pysyä täällä, koska vakituiset lukijani löytävät minut parhaiten täältä. Valtaosa lukijoistani tulee joka tapauksessa Google-hakujen kautta, ja pelkään, että blogini hakunäkyvyys heikkenee vaihtamalla. Ja kun tämä on harrastus eikä suunnitelmissani ole ammattibloggarin ura, itsenäisen blogin perustaminen omaan domainiin olisi turhaa vaivaa. Jään nyt tarkkailemaan tilannetta. Tietenkin, jos nämä sivut lopetetaan kokonaan, on pakko miettiä jotakin muuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

mrs60something

Lähimatkailua ja taide-elämys - hurmaava päivä Kokkolassa jälleen kerran

klo 15:36 | 28.8.2019

Nyt voisi melkeinpä aloittaa kuluneella lauseella "päätän raporttini tähän", kun vielä kertaalleen palaan tämän kesän matkoihin. Siis tämän kirjoituksen jälkeen ei enää tänä kesänä muisteloita matkoihin liittyen ainakaan tällä foorumilla. Tai no, eihän sitä koskaan tiedä. Kesä oli niin kiva kaikin puolin.

Läheinen ystäväni ehdotti elokuun alkupuolella junamatkaa Kokkolaan. Ja minullehan sopi paremmin kuin hyvin tällainen lähimatkailu kaupunkiin, josta tykkään kaikin tavoin. Yksi aiempi postaus löytyykin Kokkolan käynniltä, kun lähes kaksi vuotta sitten vietimme tyttären kanssa sellaisen yön yli reissun Kokkolassa tuolloin joulunalustunnelmissa vajaa puolivuotias vauva mukanamme. Ja toden totta tällainen pieni maiseman vaihdos virkisti ihan valtavasti silloin ja niin teki nytkin. Tuon edellisen jutun löydät tästä linkistä;

https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/tunnelmia-matkaltamme-kokko...

Ystäväni kanssa tavoitteenamme oli kiireetön päivä, johon kuuluisi kävelyä Neristaniksi kutsutussa vanhassa kaupungissa, istumista rauhassa lounaalla, hieman kiertelyä muutamassa kaupassa, Zinna ja Brdvillage ainakin, ja kahvitella ennen paluuta junalla. Tähän päivään saimme yllättäen toteutettua myös elämyksellisen tutustumiskäynnin Juhani Melenderin taiteeseen ja taidekotiin. Sanoinko jo, että oli niin hurmaava päivä.

Saavuttuamme junalla perille, oli kuin taikaiskusta tuon viikon kaikki koko Suomea piiskanneet sateet väistyneet! Lähdimmekin ensimmäiseksi kävelylle Neristaniin ja päivän lopulla teimme vielä toisenkin kävelylenkin sinne! Tunnelma on vain niin lämminhenkinen vanhoissa puutalokaupunginosissa. Jotenkin asukkaiden läsnäolon aistii kauniisti hoidetuista pihoista, juorupeileistä, ikkunakoristeluista. Kävellessä kurkistelimme pidemmälle erään majatalon sekä ravintola Neran pihaan. Neran ravintolatiloista lisää tässä jutussa myöhemmin. Ihasteltiin myös mitä kauneinta uuttakin taloa. Ja mikä parasta löytyi varmaan sillä päivän toisella kävelykierroksella myös katu, jolla unikot ovat valtautuneet.

Istuessamme ensimmäisen kävelyreissun jälkeen lounaalla espanjalaishenkisen ravintola Rojan erittäin maukkaan salaattipöydän tarjottavista nauttien, oli jo siinä vaiheessa todettava kuin olisimme jossain "ulkomailla". Hämmästyttävää miten poistuminen tutuista maisemista vapauttaa arjesta. Ihmiset näyttivät niin iloisilta, aurinkoisilta ja rentoutuneilta!!!

Yksi ajatuksistamme ja toiveistamme Kokkolan matkalle oli, että voisimme jossain, esimerkiksi julkisessa tilassa, tutustua Juhani Melenderin taiteeseen. Koska en netin kautta löytänyt mitään tietoa, soitin taiteilijalle itselleen kysyäkseni asiasta. Todella nöyrin mielin otimme vastaan kutsun tulla heidän taiteilijakotiinsa. Ja mikä kokemus se olikaan. Vieläkin näkymät kodin seinille ripustetuista kymmenistä töistä sekä työhuoneen valtaisasta tarjonnasta - puhumattakaan todella kauniista ja esteettisestikin kauniista kodista lipuvat silmissäni. Toki myös kamerasta löytyy satunnaisesti räpsäistyjä kuvia. Olimme käymässä heillä yksityishenkilöinä, joten muilta osin jätän kuvat ja kuvauksen heidän kodistaan tähän. Kiitokseksi ja kunnioituksesta Juhani ja Marja-Leena Melenderin ystävälliseen kutsuun kotiinsa, jaan hänen taiteestaan kiinnostuneille tähän pienenpienen näytteen töistä. Voit seurata Juhani Melenderiä myös instagramissa @juhani.melender

Tämän kuvan töiden värit ovat todella lähellä omia värimieltymyksiäni. Ja kyllä vain, ehkä kaikkein pienin hänen töistään löytää paikkansa täältä meidän kodistamme. Nyt vain odotan sitä hetkeä, jolloin uudistetaan omien taulujemme, ehkäpä kalusteidenkin järjestystä.

Eräänlainen kaunis päätös käynnillemme Kokkolassa oli päivän loppupuolella piipahdus ravintola Nerassa juuri, kun he avasivat ovensa iltapäivällä neljältä. Istuimme siinä oven ulkona penkillä ja heti, kun ovet avattiin menimme katsomaan täysin uudistuneen ravintolan tiloja. Tuossa talvisessa jutussani on kuvia tässä paikassa aiemmin sijainneesta ravintolasta, joka on saanut uudet omistajat ja uuden nimen. Nyt uusien omistajien myötä on otettu myös yläkerta käyttöön. Kyllä vain tämäkin paikka hurmasi meidät kauneudellaan. Alakerrassa oli selkeää ja modernia ja yläkerrassa sitten tunnelmallista ja erityisesti aivan upeat tapetit sekä verhot. Kuvat kertokoon puolestaan, joskin valaistusolosuhteet yläkerrassa olivat tällaiselle amatöörikuvaajalle todella haastavat. Emme valitettavasti voineet jäädä ruokailemaan, koska olisimme sitten joutuneet kiirehtimään junalle. Ja lounaanhan olimme jo syöneet Rojassa, joka muuten kuuluu samalle ravintoloitsijalle kuin tämä Nera vanhassa kaupungissa Neristanissa.

Oli ihana muistella tätä kesäistä päivää. Lämmin kiitos ystävälle yhteisestä matkapäivästä.

Ihanaa, leppoisaa elokuun loppua teille lukijoille! Toivottavasti ehditte vaikka hetkenkin nauttia näistä aurinkoisista päivistä.

This post is about a one day visit to Kokkola, one of the little cities I like so much! Have a lovely end of August!

Kommentit (1)

Maija

Liittynyt15.10.2015

1/1 |

klo 20:34 | 28.8.2019

Tuo upea jokimaisematapetti on William Morrisin Brook. Tunnelmallinen paikka.

mrs60something

Hetkemme Milanossa ja eurooppalaistyyliset asumisen puitteet vuokra-asunnossa

klo 11:10 | 15.8.2019

Vihdoinkin sain tämän toisen osan tämän kesän Italian matkamme kuvauksesta valmiiksi. Asuimme kahdessa eri vuokra-asunnossa ja ehkä jo olet lukenutkin juttuni "Talostamme maalla Bardolinossa", jossa kuvasin muutaman päivän mittaista vuokra-asumistamme keskellä viinipeltoja . Tässä linkki https://www.etlehti.fi/blogit/mrs60something/kesalomaterveisia-italian-m...

Lupasin jakaa juttua ja kuvia matkan alkupäästä asunnostamme Milanossa tässä toisessa osassa. Tähän alkuun hieman yleistä sijainnista. Asunto oli tosiasiassa muutaman minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Sitä ei kylläkään voinut mitenkään huomata muutoin kuin kävelemällä seuraavasta kulmauksesta asemalle. Meidän reitit ja auton parkkeeraukset suuntautuivat toiseen suuntaan ihan lähikaduille, jossa ei voinut mitenkään tajuta asuvansa valtaisan rautatieaseman lähettyvillä. Kävelimme jopa kaupungin keskustan ja asunnon välilläkin (koko ajan kadun varjoisalla puolella kovasta helteestä johtuen) ja testasimme metrolinjat, jota varten puolestaan kyllä kävimme myös rautatieasemalla. Ja vielä tiedoksi, että Milanon päärautatieasemalla on alimmassa kerroksessa todella laadukas ruokakauppa. Tosin onneksemme asuntomme läheisyydessä oli erittäin hyvin varustettu kauppa, josta saimme tarvitsemamme ruokatarvikkeet ja juomat.

Tällekin asunnolle asetimme samat kriteerit kuin Bardolinoon eli huoneet ja pesutilat kolmelle pariskunnalle ja erityisesti tavoittena oli ilmastointi, joka toimii! Asunnon paikka ja mittasuhteet Milanon keskustaan ei kyllä etukäteen oikein hahmottunut, vaikka toki tuli katsottua karttaa ja selattua katunäkymiä googlesta. Yllättävänkin leppoisia katuja kahviloineen ja ruokakaupoineen oli lähistöllä ja hieman kauempana oli ostoskatuja. Tietysti lähellä duomoa eli ydinkeskustaa olivat ns paremmat liikkeet ja nähtävyydet.

Asunnon sisustus kiinnitti kuvien perusteella toki huomiota etukäteenkin, mutta koskaanhan ei voi tietää ovatko myyntisivuston kuvat vain stailattu vuokraustarkoitukseen ja onko ilmastointi ns oikea! Sitten kun oltiin päästy perille, olisi voinut melkein itkuun pillahtaa, kun kaikki oli niin kohdallaan. Asuntoon mentiin lukitun portin kautta ja noustiin melkeinpä suoraan kadulta omaan kerrokseemme.

Kyllä! Olohuoneen, ruokailutilan ja keittiönurkkauksen kokonaisuus oli todella kauniisti ja samalla rennosti sisustettu. Ja miten harmonisesti kaikki värit oli valittu pitämään tila yhtenäisenä. Pehmeät sohva, divaani ja daybed sekä valaisimet ja nerokas, keveä kirjahyllyratkaisu rajaamaan isoa tilaa. "Luonnossa" oli niin paljon viihtyisämpää kuin kuvissa. Ymmärrän, että monen mielestä tällainen asunto loma-asumiseen voi olla jotenkin liian hieno. Mutta, lomallahan ei tarvitse ollakaan samanlaista kuin kotona, kun vuokra-asuntoa valitsee. Onnistuimme nyt löytämään eräänlaisen helmen markkinoiden laajasta tarjonnasta.

Pöydät ja saareke sekä ruokapöydän tuolit olivat terästä. Sohvapöytään ja saarekkeeseen oli "leikattu" kuvioita, kirjaimia ja numeroita. Lisäksi piti oikein ottaa välillä pois ruokapöydän liina, jotta pääsi näkemään liinan alla olevan ruokapöydän pöydän pinnankin. Niin erilaista ja kaunista ja tästä suomalaisesta ja skandinaavisesta sisustustyylistä kovin paljon poikkeavia.

Keittiön yläkaapeissa odotti sitten kaunis yllätys, kun oviin oli painettu kuva Leonardo da Vincin maalauksesta Jeesuksen viimeinen ateria. Koska matkapäivämme oli kohtalaisesti täysiä, emme käyneet katsomassa varsinaisia turistinähtävyyksiä emmekä myöskään käyneet museossa katsomassa tätä alkuperäistä teosta. No, ainakin on yksi hyvä kohde, jos Milanoon matka joskus suuntaa, käydä tämän alkuperäisteoksen äärellä. Vaikuttava työ, joka sai voimaa myös valaisimista.

Makuuhuoneet ja kylpyhuoneet noudattivat samanlaista värimaailmaa ja tyyliä. Meillä tosin oli matkalaukut ja tavarat levällään huoneessamme, eikä tullut siellä kuvattua. Asunto vuokrattiin Homeaway -sivuston kautta.

Aah, olipa ihana muistella Milanon matkaamme. Tämä eurooppalaistyylisestii / italialaisesti sisustettu asunto toi niin paljon kivaa ideaa tällaiseen skandinaavishenkiseen sisustukseen tottuneelle. Toivottavasti sinullekin!

During our visit to Milan this summer we had (three married couples) a rent apartment close to the railway station. I wish you enjoyed of this little visit through my photos to this lovely apartment!

Kommentit (0)

mrs60something

Synttäriputkea parhaimmillaan, riemua lastenlasten juhlinnasta ja perheen yhteisistä hetkistä!

klo 14:26 | 13.8.2019

Nyt kun perheessämme on näitä lastenlapsia, on aivan riemullista seurata synttäreiden juhlintaa. Meillähän tämä pienten synttäriputki alkaa heinäkuun alussa ja jatkuu siitä pitkälle syksyyn. Saamme siis osallistua täysin rinnoin useampiin juhliin heinäkuun alusta lähtien. Olen huomannut, että tämä ihana juhlinta määrittää kalenteriakin niin mukavasti. Kiva, kun tietää milloin on edessä matkoja Etelä-Suomeen.

Siellä olimme viime viikonloppuna pikku A:n (siis iso poikahan hän jo on) kuusivuotissynttäreillä. Kaverisynttärit Pokemon -teemaisena olivat olleet jo aiemmin viikolla, joten nyt olivat tällaiset perheen ja ystävien keskinäiset synttärit. Ja suureksi harmikseni unohdin kameran matkasta. Sivumennen sanottuna kännykän kameralla otettujen kuvien valotus ja tarkkuus on heikentynyt viime aikoina. Sehän tietää sitä, että puhelimeni tulee kohta tiensä päähän, kun neljä vuotta tulee loppuvuodesta täyteen. Auts, ei kyllä innosta uuden puhelimen hankkiminen. Varsinkin, kun yksi kriteereistä on laadukkaat kuvat, on tiedossa perehtymistä uusiin malleihin ja mahdollisuuksiin ehkä tavallistakin enemmän.

Olen aika usein onnistunut ottamaan mukavia kuvia erilaisten teemasynttäreiden kakuista ja koristeluistakin. Varsinkin nyt syksyllä 4 vuotta täyttävän neito M:n viimevuotiset Frozen ja Ariel -kakut ja muut herkut olivat niin ihania. Se sai minut viikonloppuna ison veljen synttäreillä kysäisemään häneltä, mikähän mahtaa olla tulevien synttäreiden teema? Haaveellisen hymyn levitessä kasvoille hän ilmoitti; Poni. Ymmärrän - suloistakin suloisemmat My little pony -juhlat ovat tulossa. Ainakin hän kertoi kakun olevan ponikakku. Terveisiä vain sinne äidille, jos et vielä sitä tiennyt ;) että tällaisen kakun suunnittelu olisi hyvä laittaa vireille! Kuvat siis 3 -vuotissynttäreiltä.

Koska meillä on perheessä kaksi nyt heinäkuussa kaksi vuotta täyttänyttä taaperoa ja he asuvat eri puolilla Suomea, saadaan näin kesällä viettää heidän yhteisiä synttäreitäkin, kun toinen taapero tulee vanhempineen kesäloman viettoon. Nautin siitä, että voidaan juhlia porukalla tälläkin tavoin ja saadaan tavata samalla taaperoiden kummeja ja lastemme ystäväperheitä. Pieni kurkistus heinäkuun synttärikattauskuviin täältä mummolasta.

Ja koska Oulussa on heinäkuussa Qstock viikonloppu, se tarkoitti nyt toisena vuonna peräkkäin meille sitä, että me hoidettiin molempia poikia yhtäaikaa kahden yön yli, jotta vanhemmat saivat osallistua festareihin. Tätä kutsutaan oululaisten isovanhempien kodeissa "Qstock -parkiksi". Emme siis ole ainoat, joilla on lapsenlapsia tuon viikonlopun ajan hoidossa ja lasten vanhemmat saavat ansaittua yhteistä aikaa rentoutumiseen musiikin parissa.

Nyt oli jälleen Qstockin aikaan huikean helteinen sää eli semmoiset 30 astetta. Kävimme alkuillasta hieman ulkoilemassa, joskin aurinko porotti kuumasti ja lyhyeksi jäi kierroksemme lähialueen kaduilla. Enimmäkseen touhuttiin sisällä pienokaisten juostessa vaippasillaan ympäri taloa. Hauskaa oli ja iltarutiinit, nukkumaan menot sekä yöunet sujuivat vallan hyvin huolimatta taaperoiden hyvin erilaisesta rytmistä. On kyllä mukavaa, että serkkupojat voivat saada tällä tavoin yhteisiä muistoja vähitellen vuosien vieriessä ja meillä isovanhemmilla on mieluisaa, kun voidaan mahdollistaa niitä heille.

Hieman haikein mielin tämä kuva pojan ja pojanpojan kesäkengistä muistuttaa ihanan helteisistä heinäkuun kahdesta viikosta. Ja samalla on niin kiva ajatella, että eiköhän taas ensi kesänä ole meillä talo täynnä perhettä ja saadaan viettää yhdessä aikaa isommallakin porukalla ja kukaties jotkut synttäritkin vietetään!

Kesiin on siis muodostumassa ihan omat tapahtumansa, joita odottaa. Samalla tehdään miehen kanssa toki omia juttuja ja kuten kirjoitinkin, käytiin heinäkuun alussa Italiassa. Siitä on muuten tulossa se toinen postaus tuota pikaa. Pääsette kurkistamaan enemmän sisustuspainotteisesti Milanon tunnelmiin. Mutta sitä ennen - tadaa!!!, taidan viettää pienimuotoisesti omiakin synttäreitä, elokuun tyttöjä kun olen.

Toivottavasti teilläkin on ollut mukava kesä, kukaties perhejuhlia, synttäreitä tai vain leppoisaa löhöilyä! Nautitaan tummuvista elokuun illoista ja suunnataan syksyisempiin tunnelmiin.

We have had a lovely summertime and all the grandchildren have their birthday parties from beginning of July to October. It's so exiting to have those parties. We have been lucky to have some Bday parties also at our home. At least I will have my own Bday in August too. I wish you all have had lovely summer day! Let's enjoy of the August!