Huomasin, että blogini kirjoitukset ovat pyörineet viime aikoina keittiön ympärillä. Kohta kait tämän voisi nimetä uudelleen sellaiseksi "Keittiön kautta" -blogiksi, jos tuolla sanonnalla ei olisi ihan muuta merkitystä kielessämme. Joten annetaanpa tämän mielikuvitusleikin olla uudesta blogin nimestä. Siispä keittiöstä juttua.

Vihdoinkin nimittäin sain tehtyä sen, mitä olisi ollut hyvä tehdä ehkäpä jo aiemminkin ja pitäisi tehdä ehdottomasti useamminkin. Siis perusteellisempi siivous keittiön osalta enkä nyt puhu laatikoiden sisällöistä. Se vielä odottaa...

Siivous, no senhän me kaikki lienemme kokeneet, että se aloittaminen voi viedä kyllä aikaa. Niin ja edellyttää kyllä sellaista mystistä puuskaa, jolloin ihan ryhtyy toimeen ja tekemään sellaista mitä on suunnitellut ehkä pitkäänkin tekevänsä. No, minun keittiömissioni sai alkunsa tosiasiassa varmaankin jo syksyllä, kun kävin läpi tuon ison vanhan kaapin (josta kirjoitin edellisessä postauksessa ihan oman jutun) sisällön ja järjestelin kaiken uusiksi. Sen  jälkeen nyt keväällä tyhjäsin kaapin päältä kaikki siellä olleet lasiesineet pois ja uudistin senkin näkymän. Jatkoa sitten seurasi vasta pääsiäisen alla, kun vihdoinkin sain puuskan ja halun hieman freesata keittiömme ilmettä lisää. Meillä, kun on semmoiset 1980 -luvun lopun kaapistot kaikkine  kulmahyllyineen. Ja jos sellaiset ovat teilläkin, tiedätte miten nuo hyllyt täyttyvät!

Siis se vaihtoehto, että keittiömme remontoidaan, on vielä jossain tulevaisuudessa!!! Joten nyt oli hyvä ryhtyä tuumasta toimeen ja kokeilla saako jotain uudistusta yleisilmeeseen vähin keinoin. Siihen päästäkseni toimenpiteisiin kuului noiden päätyhyllyköiden sekä liesikulmauksessa olevien hyllyköiden tyhjäys. Siis tyhjäys! Keräsin kaikkien hyllyjen sisällöt keittiön pöydälle ja samalla tyhjäsin pöytätasot tavaroista ja otin oheiset kuvat todisteeksi, miltä näytti, kun oli niin tyhjää. Myönnän, oli jo näihin kuviin mennessä asetellut tavaroita takaisin pöytätasolle. Harmillisesti en tullut dokumentoineeksi sitä, mitä kaikkea olikaan hyllyissä ja missä järjestyksessä alkunperin. 

Ajattelin keventää yleisilmettä ja valitsin ainoastaan lasia, terästä ja valkoista ja vähän puuta ja keramiikkaa näkösälle hyllyihin. Ne hyllyissä olevat värilliset kannut ja muut koristeellisemmat esineet joutavat kaappeihin tai jonnekin, who knows! Myönnetään, yksi värillinen kannu on hyllyllä, eikä sitä voi muuallekaan laittaa, koska juuri se on vesikannuna usein käytössä ja juuri tuosta se pitää voida ottaa :) Toinen hyllyllä ollut värillinen kannu olikin pääsiäisjutussani maljakkona. Huomaan, että ylimmät hyllyt ovat edelleen tyhjät. Nyt täytyy olla tarkkana, että ei heti ala täyttää niitä.

On muuten jo kolmekymmentä vuotta palvelleet kaapistot ja tasot (taisinkin jo mainita), joten kauneusvirheitä on. Kaapistot ovat vaan edelleen juuri niin kauniin harmaat kuin alunperinkin, että ei varmaan väri muuttuisi remontissa kovastikaan. Pieni selityksen sananen kaikkiin viisiin virheisiin kuvassa, että kyllä, kyllä, tiedän että on erilaisia vetimiä. Hankittiin jossain välissä nuo yläkaapeissa olevat vetimet kaikkiin kaappeihin ihan vain vaihtelunhalusta. Sitten ne vaihdettiin takaisin noihin alkuperäisiin vetimiin hyvästä, ihanasta, syystä. Kodissamme alkoi liikkua konttaavia ja kaikkia nurkkia tutkivia lastenlapsia, joita ajatellen uudempien vetimien todella terävät kulmat päätettiin heti poistaa, jotta lapsukaiset eivät saisi kuhmuja ja nirhaumia päähänsä. Ja jokaisella on ihan oma kuppi leipälaatikon päällä. No, sitten kävi niin kuin ehkä teillekin on käynyt, että ei tullut tehtyä hommaa kerralla loppuun ja niin on kahta lajia vetimiä meillä :) Tosiasiassa kävin jo jostain Bauhausista etsimässä uusia, mutta vielä en löytänyt sopivia. Asioilla on tapana ratketa jotenkin, joten eiköhän vetimetkin uudistu ennemmin tai myöhemmin.

Jos et jutusta lukenut rivien välistä, varmistukseksi totean, että kaikkine muutostarpeineenkin tykkään keittiöstämme ja näistä kaapeista. Samalla, kun siivosin ja tyhjäsin paikkoja, huomasin senkin, että tällainen pienimuotoinen stailaus  tuo uutta ilmettä vaikkapa kolmekymmentä vuotta palvelleeseen keittiöön. Lisäksi tuo ihana aurinko valaisee muutoinkin huoneita, joten tässähän piristyy ihan keväisiin tunnelmiin samalla.

Piristystä kevätpäiviinne toivotellen tällä kertaa!